Jukka Oksaharju – Nordnet Blogi https://blogi.nordnet.fi Wed, 20 Mar 2024 15:17:51 +0000 fi hourly 1 https://wordpress.org/?v=6.4.3 https://blogi.nordnet.fi/wp-content/uploads/sites/3/2018/09/cropped-Nordnet_logo_favicon_bw_512-32x32.png Jukka Oksaharju – Nordnet Blogi https://blogi.nordnet.fi 32 32 Helsingin pörssi – arvoansa vai ei? | Oksaharjun osavuosikatsaus https://www.nordnet.fi/blogi/arvoansa/ https://www.nordnet.fi/blogi/arvoansa/#respond Fri, 16 Feb 2024 12:12:44 +0000 https://blogi.nordnet.fi/?p=76304 Pörssiyhtiöiden vuoden 2023 tilinpäätökset on nyt julkaistu ja osinkokevättä kohti jatketaan apeissa tunnelmissa. Onko kotimaan osakemarkkina syväjäässä, vai voisiko pinnan alta alkaa löytyä helmiä poimittavaksi? Osakestrategi Jukka Oksaharju kertoo tuoreet markkinanäkemyksensä, tuottaja Tuomas Tuominen haastattelee. Katso/kuuntele jakso YouTubessa tai Spotifyssä!

Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

]]>
https://www.nordnet.fi/blogi/arvoansa/feed/ 0 https://www.youtube.com/embed/_E8_RRA-CWA Helsingin pörssi – arvoansa vai ei? | Oksaharjun osavuosikatsaus nonadult
Tuleeko pienyhtiöistä vuoden 2024 sijoitusteema? https://www.nordnet.fi/blogi/tuleeko-pienyhtioista-vuoden-2024-sijoitusteema/ https://www.nordnet.fi/blogi/tuleeko-pienyhtioista-vuoden-2024-sijoitusteema/#respond Thu, 15 Feb 2024 08:46:44 +0000 https://blogi.nordnet.fi/?p=76175 Useat rahoitustutkimuksessa tunnistetut anomaliat tuntuisivat toimivan erityisen hyvin pörssin pienyhtiöillä. Anomalioita ovat esimerkiksi tammikuuilmiö, arvo-osakkeiden ylituotto ja momentum.

Pienyhtiöt ovat sangen värikäs joukko pörssilistalla. Tämä perustuu siihen, että määritelmällisesti pienyhtiö tarkoittaa sijoittamisessa usein pientä yhtiötä sen osakekannan markkina-arvon perusteella. Siksi pienyhtiö ei välttämättä ole pieni yhtiö liiketoiminnan absoluuttisella kokoluokalla mitattuna. Toisin sanoen pörssin pienyhtiöt voivat olla hyvinkin suuria ja perinteisiä yhtiöitä, jotka syystä tai toisesta eivät vain saa ansaittua riittävästi tulosta. Lisäksi näillä yhtiöillä saattaa olla kannettavanaan suuri velkataakka.

Pienyhtiöiden joukosta löytyy runsaasti kasvuhakuisiakin, tyypillisesti nuorehkoja yhtiöitä. Tästä joukosta voivat löytyä pörssin supertähdet. Vastapainoksi nopeasti kasvavien yhtiöiden riskit ovat suuret.

Sijoittajan kilpailuetu

Jos yhtiöllä on kilpailuetu, se yleensä saa taseessaan olevan pääoman tuottamaan kilpailjoita paremmin. Fundamentteihin eli liiketoiminnan perusteisiin paneutuvat pitkäjänteiset sijoittajat tavanomaisesti jahtaavat yhtiöitä, jotka pystyvät kasvamaan pysyvän kilpailuetunsa sisällä.

Myös yksityissijoittajan kannattaa itse harjoittaa sijoitustoimintaansa alueilla, joilla hänellä on mahdollisuus kilpailuetuun. Mammuttimaiset instituutiosijoittajat eivät useinkaan voi sijoittaa pörssin pienimpiin yhtiöihin niiden osakkeiden liian vähäisen vaihdon vuoksi. Osakeanalyytikot eivät välttämättä seuraa yhtiöistä pienimpiä (joskin sillä saralla on tapahtunut merkittävää edistystä), sillä vähän vaihtuvista osakkeista saatavat kaupankäyntipalkkiot harvoin kattavat analyysitoiminnan kustannuksia. Lisäksi on mahdollista sanoa, että myöskään kaupallinen media ei raportoi pienten yhtiöiden kehityksestä yhtä tarkasti kuin suurten.

Edeltävien syiden vuoksi pienyhtiöiden hinnanmuodostus ei ole välttämättä aina täysin tehokasta. Tämä kaikki avaa yksityissijoittajalle lähtökohtaisia mahdollisuuksia. Markkina-arvoltaan pienimmistä pörssiyhtiöistä saattaa löytyä kohteita, joiden arvo on selvästi suurempi kuin yhtiön nykyhinta pörssissä.

Näkökulmia pienyhtiöiden tuotto-odotukseen

Pienyhtiöt ovat lukuisten tutkimusten mukaan antaneet sijoittajalle paremman tuoton kuin osakemarkkinat keskimäärin. Pienyhtiöiden ylituotto ei kuitenkaan ole säännöllistä, eikä historia ole tae tulevista tuotoista. Esimerkiksi vuodet 2022 ja 2023 koettelivat pienyhtiöitä, ja useiden pohjoismaisten pienyhtiöiden kurssitasot ovat enää alle puolet syksyn 2021 kurssitasoista. Reilussa kahdessa vuodessa korkotaso on noussut, geopolitiikka mutkistunut ja yleinen talouskehitys hidastunut. Jokaisen sijoittajan kannattaa muodostaa oma näkemyksensä siitä, ovatko vastatuulta aiheuttaneet trendit kääntymässä.

Pienyhtiöiden hyville tuotto-odotuksille on etsitty syitä kiivaasti. Niitä saattavat selittää pienyhtiöissä piilevät suuremmat riskit tai jopa tilastoharhat. Akateemisessa keskustelussa ovat olleet useimmin esillä seuraavat seitsemän selitystä (soveltuvin osin teoksesta Pikkuguru, 2019):

1. Riski: Rahoitustutkijat Eugene Fama ja Kenneth French ovat esittäneet pienyhtiöanomalian yhdeksi mahdolliseksi selittäjäksi varsinkin nuorten pienyhtiöiden keskimääräistä korkeampaa konkurssiriskiä. Kenties pankeilla on taipumus pitää suurimpia asiakkaitaan pystyssä ja etsiä ratkaisuja niiden rahoitusongelmiin, kun taas pienyhtiöiden kohdalla ne kääntävät lainahanat herkemmin kiinni? Konkurssiriski voi olla korkea paitsi yhtiön pienuuden vuoksi myös siksi, että yhtiöstä on tullut ”pudonnut enkeli” – se on voinut aiemmin olla suuri yhtiö, joka on joutunut vaikeuksiin. Riskien osalta on yleisesti tärkeää huomata, että ne lähtökohtaisesti kasvavat taantumissa. Tähän liittyen on julkaistu kasvava määrä rahoitustutkimusta, joka indikoi pienyhtiöiden (suurena joukkona) elpyvän talouden taantumista keskimäärin – ei kuitenkaan poikkeuksetta aina – muita yhtiöitä tuottavammin. Rahoitusteoriaan tämä sopisi siten, että taantuman väistyessä yleinen riskitaso pienenee ja riskitasoon nähden altteimmat yhtiöt kokevat ”helpotuksen”.

2. Likviditeetti: Koska pienten yhtiöiden osakkeiden vaihtomäärät ovat yleensä pieniä, niiden osakkeilla voi olla vaikeaa käydä kauppaa suurilla summilla ilman että vaikuttaa osakekurssiin. Etenkin osakkeiden myyminen huonojen uutisten tai markkinakäänteen tullen voi olla hankalaa. Sijoittajat vaativat parempaa tuottoa vastineeksi alhaiselle likviditeetille.

3. Kaupankäyntikustannukset: Yksi syy ylituotolle löytyy kaupankäyntikustannuksista, jotka ovat pienillä yhtiöillä yleensä suuryhtiöitä suuremmat. Kaupankäyntikustannus ei tällöin tarkoita vain osakevälittäjän palkkiota vaan myös osakkeen osto- ja myyntilaitojen eroa eli sprediä. Jos osakkeen myyntilaita on 10,20 euroa eli osaketta voi ostaa 10,20 eurolla ja ostolaita 9,80 euroa eli osaketta voi myydä 9,80 eurolla, osakkeen spredi on nelisen prosenttia. Tällöin voi ajatella, että ”oikea kurssi” on laitojen puolivälissä kymmenessä eurossa ja spredistä aiheutuva kaupankäyntikustannus on kaksi prosenttia.

4. Sijoittajien käyttäytyminen: Sijoittajilla on taipumus ylireagoida uutisiin, mikä voi selittää pienten yhtiöiden ylituottoa. Jos yhtiö liiketoiminnan kehnon kehityksensä vuoksi putoaa pienyhtiöksi ja sijoittajat uskovat kehityksen jatkuvan yhä vain huonompaan, mutta yhtiö saakin vakautettua liiketoimintansa, siihen uskoneet sijoittajat saisivat tällöin ylituottoa. Mahdollista on sekin, että sijoittajat hinnoittelevat pienille yhtiöille tavanomaista korkeampaa riskiä ja tuottovaatimusta, koska heidän mielikuvissaan informaatiota yhtiöistä ei välttämättä ole aina saatavilla riittävästi. Pienyhtiöitä ei myöskään seurata yhtä laajasti kuin suuria yhtiöitä, mikä voi kasvattaa informaation katveikon kokemusta. Pienen yhtiön historia saattaa olla merkittävästi keskimääräisen pörssiyhtiön historiaa lyhyempi, jolloin tietoa ei ehkä edes ole saatavilla pitkältä ajalta, minkä voidaan uskoa lisäävän riskiä.

5. Tilastoharha: Tutkijoiden epäilykset pienyhtiöilmiötä kohtaan perustuvat sattumaan, valikoituun tilastoaineiston keruuseen, äärihavaintojen korostumiseen tai kausiluonteisiin ja katoaviin ilmiöihin.

6. Omistusrakenne: Osa tutkijoista selittää pienyhtiöiden ylituoton yhtiöiden omistusrakenteilla. Pienet yhtiöt ovat usein perheyhtiöitä, joita johdetaan pitkäjänteisesti ja omistaja-arvoa maksimoiden. Toisaalta vahva ankkuriomistaja voi toimia myös omistusosuudeltaan pienemmän yksityissijoittajan suojana hinnalla yritettävien valtausten torjunnassa. Lyhytjänteinen yhtiö saattaa jättää investoimatta nettonykyarvoltaan erinomaiseen projektiin, jos tulokset näkyvät vasta useiden vuosien kuluttua.

7. Liiketoiminnan rakenne: Pienet yhtiöt keskittyvät usein kapeaan markkinaan. Yhtiön asiakaskunta voi olla tiivis, jolloin liiketoiminnan riski on monia suuryhtiöitä korkeampi. Korkeamman riskin takia tuottojen kuuluukin olla keskimääräistä parempia, sanovat arvostelijat.

Nordnetiltä uusi ruotsalaisten pienyhtiöiden rahasto

Nordnet lanseerasi tällä viikolla ruotsalaisiin pienyhtiöihin keskittyvän UCITS-rahaston Nordnet Småbolag Sverige Index. Rahaston tavoitteena on seurata OMX Sweden Small Cap ESG Responsible Net Index -indeksin (OMXSSESGNI) kehitystä palkkioiden ja kulujen vähentämisen jälkeen. Indeksi on osakeindeksi, joka seuraa OMX Stockholm Index -indeksiin (pääindeksi) listattujen 80 likvideimmän pienen yhtiön osakkeita – sillä reunaehdolla, että yhtiöt täyttävät ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa (ESG) koskevat kriteerit.

Rahastoa hallinnoidaan passiivisesti, ja sen perusvaluutta on Ruotsin kruunu (SEK). Pieniksi yhtiöiksi laskettavat liikkeeseenlaskijat ovat määritellyt indeksimenetelmässä, jossa ne luokitellaan kuuluvaksi markkina-arvoltaan alimpaan 25 prosenttiin pääindeksin osatekijöistä. Rahaston sisältöä tasapainotetaan kahdesti vuodessa, lähtökohtaisesti huhtikuun ja lokakuun lopuissa. Rahasto pyrkii kerryttämään tuottoja, jotka se sijoittaa uudelleen rahaston sisällä.

Tässä blogissa todetulla tavalla pienyhtiösijoittaminen ei esimerkiksi riskiensä vuoksi sovi kaikille yksityissijoittajille. Se saattaa soveltua sellaisille sijoittajille, jotka hakevat altistumista pienten yhtiöiden osakesidonnaisille arvopapereille riittävän pitkällä, vähintään viiden vuoden aikajänteellä. Jos sijoitushorisontti on mainittu lyhyempi, voi pienempien sijoitustuottojen tai tappioiden riski kasvaa.

Rahaston jatkuvaluonteiset kulut ovat vuosittain arviolta 0,36 % rahaston arvosta, sisältäen arvioidut rahaston kohteena olevien sijoitusten säilytyskulut sekä ostojen ja myyntien kaupankäyntipalkkiot.

Sijoittaminen pienyhtiöihin pähkinänkuoressa

Pienyhtiöihin sijoittaminen rahaston kautta on vähäisen vaivan vaihtoehto toteuttaa riskinottoa pienyhtiöstrategialla. Passiivisen rahaston avulla sijoittaja saa tuotto-odotuksena kohdeindeksituoton kuluilla vähennettynä. Yleisestä markkinakehityksestä riippuen toteutunut tuotto voi tietenkin vaihdella olennaisesti laskennallisesta pitkän aikavälin tavoitetasosta.

Sijoittajan on hyvä kiinnittää huomiota myös omaan suunnitelmallisuuteensa, sillä yksittäisen rahastosijoittajan tuotto voi muodostua huomattavasti poikkeavaksi indeksin tai rahaston tuotosta, jos sijoittaja käy rahasto-osuuksillaan edestakaista kauppaa ottaen itse markkinanäkemystä eri käänteissä. Aktiivisuus ja siitä aiheutuvat tuottoerot johtuvat tällöin sijoittajan omista toimista, ei rahaston lipsumisesta sijoituspolitiikastaan.

Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainitun rahaston osuuksia kirjoitushetkellä.

Rahastoa hallinnoivat yhdessä Nordnet Fonder AB (”Nordnet”) ja J.P. Morgan Mansart Management Limited (”Mansart”) (yhdessä ”yhteisrahastonhoitajat”). Nordnet vastaa rahoitussijoitusten valinnasta, kun taas Mansart vastaa rahaston sijoitusten hallinnoinnista yleisesti sekä suorasta altistumisesta indeksille.

Sijoittajaa kehotetaan tutustumaan rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan (KIID) ennen sijoituspäätösten tekemistä. Rahastoesitteen löydät rahastoyhtiön verkkosivuilla ja avaintietoasiakirjan löydät rahaston yleiskatsaussivulta ja toimeksiantonäkymästä Nordnetin palvelusta.

]]>
https://www.nordnet.fi/blogi/tuleeko-pienyhtioista-vuoden-2024-sijoitusteema/feed/ 0
Osinkovuosi 2024 x Sijoitusvakuutus https://www.nordnet.fi/blogi/osinkovuosi-2024-x-sijoitusvakuutus/ https://www.nordnet.fi/blogi/osinkovuosi-2024-x-sijoitusvakuutus/#respond Fri, 02 Feb 2024 10:47:49 +0000 https://blogi.nordnet.fi/?p=75846 Suomalaiset yksityissijoittajat ovat pääosin osinkokansaa. Tämä ilmenee julkisista kauppatilastoista osinkokevään lähestyessä, vähättelemättä sijoituskeskustelun keskittymistä osinkoihin talven edetessä.

Onko sijoitusvakuutuksella jotain annettavaa pitkäjänteiselle osinkosijoittajalle?

Osinkovuosi 2024 käynnistyy nyt

Pörssiyhtiöiden vuoden 2023 tilinpäätösten julkaisut ja yhtiöiden hallitusten laatimat osinkoehdotukset yhtiökokouksille ovat ajankohtaisia juuri nyt. Analyytikoiden konsensus odottaa Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden osalta vuoden 2024 yhteenlasketun osinkovirran jäävän edellisvuoden tasolle tai laskevan siitä hieman. Uusien sijoitusten osinkotuottoprosentti ei kuitenkaan ole juurikaan laskenut, koska viimeisen vuoden aikana myös yleinen kurssitaso on pudonnut hieman Helsingin pörssissä.

Keskimääräisen (mediaani) pörssiyhtiön osinko pysynee siis jotakuinkin viime vuoden tasolla, sillä suuri osa yhteenlasketusta euromääräisen osinkopotin mahdollisesta laskusta selittyy muutamien, lähinnä perusteollisuutta edustavien yhtiöiden paineella pienentää osinkotasoaan aiemmasta.

Helsingin pörssin tämän hetken mediaaniosinkotuotto on odotusten mukaan hieman yli neljä prosenttia. Tämä on yhä varsin kilpailukykyinen taso matalamman riskin korkotuottoihin nähden, joskin osinko sisältää korkeamman riskin (mutta myös tuottomahdollisuuden) osakkeen arvonmuutoksen kautta.

Onko osingonjaossa varmin voittaja verottaja?

Markkinakommentaattorit ovat perustellusti kyseenalaistaneet, onko osinkosijoittamisessa kyse vain rahansiirroista taskusta toiseen: yhtiön kassasta yhtiön omistajan kassaan, mutta verottajan kautta.

Sijoitusvakuutus eli säästöhenkivakuutus on yksi työkalu, jolla yksityissijoittaja voi pienentää ”vero-ongelmaa”. Heti aluksi on kuitenkin syytä korostaa, ettei sijoitusvakuutus – kuten harva muistakaan sijoitustyökaluista – ole kaikille sopiva. Silti näen, että se on osalle sijoittajista erittäinkin osuva työkalu.

Mitä sitten käytännössä tarkoittaa, että sijoitusvakuutus voisi toimia yhtenä työkaluna ”vero-ongelman” pienentämiseksi?

  • Sitä, että osingot maksetaan vakuutukseen lähtökohtaisesti bruttomääräisinä, kuten myös ETF:t ja tuotto-osuudelliset rahastot.
  • Toisin sanoen sijoittaja pystyy halutessaan uudelleensijoittamaan vakuutukseen saamansa osingot täysimääräisesti ilman verojen maksamista joka vuosi.
  • Erityisesti vakuutus poikkeaa muista tilimalleista siinä, että vakuutukseen maksettavat osingot väistävät myös lähdeveron Suomesta ja Norjasta.

Riittävän pitkällä aikajänteellä esimerkinomaisesti suuruusluokkana prosenttiyksikön parempi ”vuosituotto” lähdeveron välttäminen huomioiden kohentaa vakuutuksen sisällä ”salkun” pääoman kartuttamista muihin tilimalleihin nähden – toki kustannusten hyötyä lieventävien vaikutusten jälkeen. Tässä mielessä vakuutus on verotehokas pitkäaikaiselle osinkosijoittajalle, joskin kyse on ennen kaikkea verotuksen lykkäämisestä, ei sen välttämisestä. Yhteiskunnan veronsaannin näkökulmasta asiassa on tietenkin se hyvä puoli, että vaikka verottaja saa osuutensa myöhemmin, se voi kasvaa korkoa korolle.

Sijoitusvakuutus ja osinkosijoittaminen yksinkertaistettuna

Sijoitusvakuutuksessa yhdistyvät sijoittaminen ja henkivakuutus. Se soveltuu hyvin erityisesti pitkän aikavälin säästämiseen, jossa aikahorisontti on vähintään viisi vuotta.

Myös osinkosijoittaminen sopii hyvin pitkän aikavälin säästämiseen yli viiden vuoden aikahorisontilla. Osingothan maksetaan sijoittajalle tavanomaisesti joko kerran tai muutaman kerran vuodessa. Tällöin säästöjen tuotto-odotus sisältää merkittävässä määrin painoarvoa tuotossa, joka ei ole niin riippuvainen lyhyen ajan markkinaheilahteluista. Osingonhan maksaa itse pörssiyhtiö kurssivaihteluista riippumatta. Ja toisaalta osingonmaksun frekvenssi ohjaa lähtökohtaisesti tarkastelemaan tuottoa pitkällä aikavälillä.

Jos sen sijaan aiot sijoittaa vain lyhyeksi ajaksi, etkä suunnittele vaihtavasi sijoituskohteita usein tai ole kiinnostunut sijoitusvarallisuuden siirrosta, ei sijoitusvakuutus ole välttämättä sinulle sopiva sijoitusmuoto. Näin ei ole lähtökohtaisesti myöskään osinkosijoittaminen.

Millainen kohde on ylipäätään järkevä osinkosijoitus?

Osinkosijoittamisessa on tärkeä seurata osinkotuottoprosentin ohella osingon kasvua. Osinkoteema voidaan kuvata yhtiön osakkeen pitkän aikavälin teoreettisen tuotto-odotuksen kautta. Seuraavaksi esitettävä niin sanottu Gordonin kaava kuvaa pitkän aikavälin approksimoitua eli suurpiirteistä tuotto-odotusta osingonjaon ja sen kasvutekijän kautta. Kaavan sovellettu muoto on seuraavanlainen:

Osakkeen vuosituotto-odotus = ennustettu seuraava osinkotuotto-% + osinkojen tuleva vuosikasvu-%

Monet sijoittajat kiinnittävät huomiota vain nykyhetken osinkotuottoon, jota kuvastaa kaavassa ennustettu seuraava osinkotuottoprosentti. Tämä ei yksistään ole riittävä tarkastelunäkökulma pitkän aikavälin osinkosijoituksissa, sillä lopullisessa sijoitustuotossa vähintään yhtä dominoiva tekijä on osinkojen tuleva kasvuvauhti. Sitä talousmedia ei valitettavasti tiedä kertoa, ja siihen jokaisen sijoittajan on omatoimisen tarkastelun kautta otettava kantaa yhtiön liiketoimintaan perehtymällä.

Jos sijoittaja siis maksimoi vain nykyhetken osinkotuottoaan korkeaksi, hän saattaa päätyä sijoittamaan pääosin sellaisiin yhtiöihin, joiden tulevaisuuden kasvu on keskimäärin joko olematonta tai negatiivista. Yksinkertaistaen voi yleisesti sanoa, että jos yhtiön liiketoiminta ja tulos eivät kasva tulevaisuudessa, eivät voi kasvaa myöskään sen osingot – ja on hyvä muistaa, että osinko on osuus yhtiön tuloksesta.

Käytännössä osinkoperusteisessa sijoittamisessa on yhtiövalintojen osalta kyse tasapainottelusta sen suhteen, haluaako sijoittaja maksimoida lyhyen aikavälin korkeaa osinkotuottoa hankintahinnalleen pitkän aikavälin kasvuodotuksen kustannuksella, vai tyytyykö hän lähivuosina matalaan osinkovirtaan suhteessa hankintahintaansa, odottaen siihen kuitenkin merkittävää kasvua pitkässä juoksussa?

Osinkoteemassa on tänäkin vuonna huomioitava, että pörssiyhtiön johtajisto päättää lyhyellä aikavälillä, millaisen osinkoehdotuksen se laatii hallitukselle ja yhtiökokoukselle. Sijoittajan yhtenä tehtävänä on suhteuttaa osinkoehdotus yhtiön tuloskuntoon. Jakaako yhtiö tuloksestaan vaikkapa kolmasosan, kaksi kolmasosaa vai kolme kolmasosaa ulos osakkeenomistajille voitonjakona? Tämä tietysti vaikuttaa aivan ratkaisevalla tavalla siihen, paljonko osinko on suhteessa nykykurssiin. Korkea osinkotuottoprosentti ei siten välttämättä kerro koko totuutta yhtiön todellisesta pitkän aikavälin osingonjakopotentiaalista.

Pitkäjänteisen osinkosijoittajan muistisäännöt

  1. Sijoita osingot uudelleen aina, kun se on mahdollista.
  2. Osinkojen uudelleensijoittaminen osakekohtaista osinkoaan kasvattaviin yhtiöihin tarjoaa pitkällä aikavälillä salkun osinkovirtoihin (eli sijoittajan passiivisiin tuloihin) parhaan mahdollisen nousuvivun.
  3. Varmistu, että osingonjaon tulevaisuuden kasvuodotus ylittää odotetun inflaatiovauhdin. Tällöin osinkovirran reaalinen ostovoima kasvaa, mikä lienee sijoitustoiminnan viimekätinen päämäärä.
  4. Osakkeiden netto-ostajan on syytä toivoa maltillista kurssikehitystä sinä aikana, kun hän rakentaa osinkosalkkuaan. Matemaattisesti tarkastellen kurssinousu on netto-ostajan vihollinen eli tekijä, joka kasvattaa sekä uudelleensijoitusten että muiden uusien sijoitusten kustannuksia. Toisin sanoen kiinteällä euromäärällä saa kappalemääräisesti vähemmän osakkeita ja vähemmän tulevia osinkoja. Helsingin pörssin kokemat laskuvuodet 2022 ja 2023 eivät muodosta erityisen huonoa lähtökohtaa.
  5. Ostaessa säännöllisesti lisää ajallinen hajautus toteutuu itsestään. Tällöin lisäosakkeita tulee hankittua sekä huipulta että pohjalta, keskimääräisen hankintahinnan muodostuessa kohtuulliseksi.
  6. Tee pääsääntöisesti enemmän ostoja kuin myyntejä – tuottosihan on vuosittain kasvava osinkovirta, eivät hätäisesti kyhätyt myyntivoitot. Ansaitse osinkoja myös verottajalle ”korvamerkitylle” osuudelle salkustasi! Viimeksi mainitussa sijoitusvakuutus saattaa helpottaa sijoittajan tehtävää rakenteellisesti.
  7. Omaksu pitkäjänteinen suhtautuminen sijoitustoimintaan, anna itsellesi lupa innostua osinkostrategian noudattamisesta ja lopuksi, muista tärkein: salli ajan tehdä työnsä korkotekijän kautta.

Seuraamalla osinkosijoittamisen perusperiaatteita sijoittaja tulee huomioineeksi pitkäjänteisen strategian menestyksen kaikki kulmakivet: osinkojen uudelleensijoittamisen, osakekohtaisten osinkojen kasvun, kurssinousun vaikutuksen strategiaan, uudet sijoitukset, verotuksen ja riittävän aikahorisontin.

***

Sijoitusvakuutuksen myöntää Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike. Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike myy sijoitusvakuutusta Nordnet Bank AB Suomen sivuliikkeen avulla.

Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Jukka Oksaharju
Jukka Oksaharju

Kirjoittaja toimii Nordnet Suomen osakestrategina.

]]>
https://www.nordnet.fi/blogi/osinkovuosi-2024-x-sijoitusvakuutus/feed/ 0
Pitkästä aikaa arvosijoittajaa hemmotellaan | Oksaharjun osavuosikatsaus https://www.nordnet.fi/blogi/pitkasta-aikaa-arvosijoittajaa-hemmotellaan-oksaharjun-osavuosikatsaus/ https://www.nordnet.fi/blogi/pitkasta-aikaa-arvosijoittajaa-hemmotellaan-oksaharjun-osavuosikatsaus/#respond Mon, 22 Jan 2024 14:37:40 +0000 https://blogi.nordnet.fi/?p=75507 Arvosijoittaja ❤ Helsingin pörssi. Osakestrategi Jukka Oksaharju pyöräytti Helsingin pörssin suuryhtiöt excelinsä läpi, ja perinteisillä tunnusluvuilla tarkasteltuna Helsingin pörssi tarjoaa kuin tarjoaakin mielenkiintoisia sijoituskohteita altavastaajien ystäville. Nyt on aika kysyä: Mitä tekisi arvosijoittaja? Nordnetin tuottaja Tuomas Tuominen haastattelee. Katso/kuuntele jakso YouTubessa tai Spotifyssä!

Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

]]>
https://www.nordnet.fi/blogi/pitkasta-aikaa-arvosijoittajaa-hemmotellaan-oksaharjun-osavuosikatsaus/feed/ 0 https://www.youtube.com/embed/zbEwGHw1I8k Pitkästä aikaa arvosijoittajaa hemmotellaan | Oksaharjun osavuosikatsaus nonadult
Matka miljonääriksi https://www.nordnet.fi/blogi/matka-miljonaariksi/ https://www.nordnet.fi/blogi/matka-miljonaariksi/#comments Tue, 12 Dec 2023 12:21:00 +0000 https://blogi.nordnet.fi/?p=30695 Korkoja ei kannata hyödyntää vain tanssiravintolassa, vaan ne kannattaa ottaa mukaan myös sijoitustoimintaan. Sijoitus, jolle saatava tuotto lisätään sijoituspääomaan tuottamaan edelleen, kasvaa korkoa korolle. Tämän hienouden avulla melko maltillinenkin alkupääoma kasvaa aikojen saatossa pieneksi omaisuudeksi. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti ajan merkitystä sijoitustuottojen kertymiseen.

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin vuonna 2017, mutta sisältää ikivihreää asiaa.

Suhdanteiden yli salkun tulovirtaa voi kasvattaa erityisesti kolmen tekijän kautta:

  1. Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen
  2. Säästöt palkkatuloista
  3. Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä

Osakesalkun passiiviset tulot eli osingot kasvavat siis vuosien mittaan osakemäärän kasvun ja osaketta kohden saatavan osinkovirran kautta.

Alleviivaamisen arvoista kuitenkin on, että neljäs tuottotekijä eli aika pääsee korkoa korolle -ilmiön kautta jylläämään toden teolla, kun sijoittaja soveltaa salkunhoidossaan pitkäjänteisesti ja samanaikaisesti useampaa kuin yhtä osinkopotin kasvutekijää.

Näin sijoittaja parhaimmillaanhyödyntää samanaikaisesti kaikkia kolmea tekijää, aloittaen strategian soveltamisen mahdollisimman varhain.

Esimerkkejä korkoa korolle -ilmiöstä

Kuukausisäästämisessä 250 euron sijoitus kymmenen prosenttia vuosittain (erittäin pitkän aikavälin nimellinen vuosituotto) tuottaville osakemarkkinoille johtaa esimerkkitapauksessa salkun 35 vuodessa miljoonaluokkaan.

Laskelmassa on toki muuttujana vuosituotto, mutta toisaalta se ei oleta sijoittajalta mitään ylivertaisia kykyjä voittaa markkinoiden normaalituottoa pitkällä aikavälillä. Keskeisin tekijä, mitä laskelma olettaa, on pitkäjänteisyys ja suunnitelma. Jos suunnitelmaa alkaa noudattaa esimerkiksi mahdollisen valmistumisen jälkeen 28-vuotiaana, on tiliotteen viimeinen rivi seitsennumeroinen reilun kuudenkympin iässä.

Ajan merkitys on huima. Mikäli laskelmassa säästäminen aloitetaan jo viisi vuotta aiemmin, 23-vuotiaana, riittää miljoonasalkun luomiseen 178 euron kuukausisijoitukset. En sano, että tällainen summa olisi missään nimessä helppo irrottaa kuukausittain säästöön, mutta on se ainakin selvästi helpompaa kuin edellä laskettu 250 euron vyönkiristys vastaavassa ajassa.

Mikäli säästämisen pitkäjänteisyyden merkityksen ymmärtää jo yläasteikäisenä, riittää ensimmäisistä kesätyörahoista 50 euron kuukausisäästäminen ja sen jatkaminen aikuisiällä miljoonatavoitteeseen pääsemiseksi.

Kuten esimerkit osoittavat, ei sijoittaja tarvitse ylivertaista älykkyyttä, ajoittamiskykyä tai loistavaa yhtiöpoimintaa. Olennaisinta on pitkäjänteinen suunnitelma, joka aloitetaan ajoissa ja annetaan korkoa korolle -tekijän hoitaa työ puolesta. Aika on rahaa! Markkinoiden keskituotto riittää, ja siihen voi tähdätä esimerkiksi passiivisella indeksisijoittamisen strategialla (matalin kuluin).

Pitkäjänteisyyden osalta on vielä korostettava sitä, että korkotekijä alkaa vaikuttaa toden teolla sijoitushorisontin venyessä 15–20 vuoteen. Tällaisella ajanjaksolla myös satunnaisuus eliminoituu tehokkaasti, ja hajautettu salkku hakeutuu markkinoiden pitkän aikavälin keskituottoa kohden.

Muistisääntö 72

Einsteinin kerrotaan muodostaneen ns. ”sääntö 72”:n. Sen mukaan korkoa korolle kasvava pääoma kaksinkertaistuu karkeasti ajassa, joka on 72 jaettuna sijoituskohteen vuotuisella tuottoprosentilla. Esimerkiksi edellä lasketussa tapauksessa 10 prosentin vuosituotolla pääoma kaksinkertaistuu reilun seitsemän vuoden välein.

Edellä kuvattiin ajan merkitystä kuukausisäästösumman herkkyysanalyysissä, kun tavoitteena on liittyä miljonäärien kerhoon. Muistisääntö puolestaan konkretisoi herkkyyden vuotuisen tuottoprosentin suhteen. Pitkässä juoksussa keskivuosituoton maltillinenkin lasku johtaa joko kuukausittain sijoitettavan summan kasvuun (tai vaihtoehtoisesti tarpeeseen aloittaa kuukausisäästäminen aiemmin). Vastaavasti kymmentä prosenttia korkeampi keskivuosituotto lyhentää tarvittavaa säästämisajanjaksoa tai vaihtoehtoisesti pienentää kuukausittain säästettävää summaa.

Koska pitkässä juoksussa osakesijoittajan keskeisin riski ei mielestäni ole kurssiheilahtelu vaan liiketoiminnan menestyskaari, kannattaa vuosikymmenten mittaan painottaa osakesijoituksia, mikäli oma riskinsietokyky suinkin sen sallii. Alhaisemman tuoton korkoinstrumentit voi jättää lyhyen aikahorisontin säästäjille.

Kaikkiaan yksilöllisestä suunnitelmasta riippumatta kannattaa kiinnittää huomioita myös kustannuksiin. Nekin kumuloituvat pitkässä juoksussa tuottojen tapaan. Henkilökohtaisesti olen avannut kustannusten merkitystä vertaamalla vuosikuluja vuosituottoon, en koko sijoituspääomaan. Toisin sanoen prosentin vuosikulut koko salkusta voivat kuulostaa murto-osalta, mutta ne edustavat kymmenyksen vuotuisesta – edellä lasketusta kymmenen prosentin – keskituotto-odotuksesta.

Kuten edeltävistä laskelmista voi päätellä, kovin suuria summia ei tarvitse kuukausittain sijoittaa perikunnalle taloudellisen turvan luomiseksi, koska aika tekee tehtävänsä pitkällä sijoitushorisontilla. Henkilökohtaisesti olen avannut kaikille lapsillemme arvo-osuustilit suurin piirtein synnytyssairaalasta kotimatkalla. Seuraavan kerran tämä kunnia minulle suodaan jälleen kolmen kuukauden kuluttua.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.

]]>
https://www.nordnet.fi/blogi/matka-miljonaariksi/feed/ 3
Arvosijoittajan iskunpaikka lähestyy? – OMXH25-yhtiöiden arvostus nykyomaisuudella ja -osingolla https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-oksaharju-arvosijoittajan-iskunpaikka/ https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-oksaharju-arvosijoittajan-iskunpaikka/#respond Thu, 23 Nov 2023 05:39:56 +0000 https://blogi.nordnet.fi/?p=73858 Yksi arvosijoittajan perinteisimmistä osakkeiden seurantalistan muodostamisen keinoista on kategorisoida kiinnostavia yhtiöitä suhteuttamalla niiden kurssitasot nykyomaisuuteen tai -osinkoon. Tässä blogimerkinnässä tarkastelen Helsingin pörssin suuryhtiöitä näiden näkökulmien kautta.

Tässä merkinnässä esitettäviin matriiseihin olen laatinut kaksi osakescreenausta Helsingin pörssin suuryhtiöistä laskukaavoja mekaanisesti käyttäen. Ensimmäisessä matriisissa yhtiöt on järjestetty P/B-luvun ja oman pääoman tuoton (ROE) mukaan. Yhtiön taseen oman pääoman tuotto lasketaan suhteuttamalla yhtiön (usein sen liiketoiminnan) nettotulos yhtiön taseen omaan pääomaan. P/B-luku puolestaan viestii osakekurssin tasosta suhteutettuna yhtiön taseen omaan pääomaan – yksinkertaistettuna yhtiön nykyhetken omaisuuteen.

Toisessa matriisissa P/B-luvun korvaa osinkotuottoprosentti viime viikon kurssitasoille lasketulle suuntaa antavalle uuden sijoituksen arvostustasolle. Molemmista matriiseista löytyy vaaka-akselilta yhteisesti yhtiön oman pääoman tuotto, joka osaltaan viestii ensisijaisesti yhtiön laadusta – ei arvostustasosta. Käytännössä tunnusluku suhteuttaa yhtiön nettotuloksen yhtiön taseen oman pääoman määrään. Miten tuottavasti yhtiö siis pystyy harjoittamaan liiketoimintaansa? Siinä missä oman pääoman tuotto kertoo laadusta, kertovat P/B-luku ja osinkotuottoprosentti yhtiön laadun hinnoittelusta osakemarkkinoilla.

Jo tässä kohdassa on kuitenkin syytä korostaa, että tarkastelut näyttävät kuvaa nykyhetkestä tai peruutuspeilistä, ja sijoitustuottojen kannalta ratkaisevaa on sijoittajan oma näkemys tulevaisuudesta. Siksi matriisit toimivat vain ajatusten herättelijöinä eivätkä automaattisina osto- ja myyntilistauksina.

OMXH25-yhtiöiden hinnoittelu P/B-luvulla ja ROE:lla

Yhtiön hinnoittelua suhteessa nykyomaisuuteen kuvastavassa matriisissa hahmotetaan ensin jokaisen yhtiön viimeisten kolmen vuoden aikana saavuttama keskimääräinen oman pääoman tuotto (ROE, return on equity). Tämän tilastoinnin jälkeen muodostetaan oman pääoman tuoton “laatuluokat” siten, että yli 14 prosentin ROE nostaa yhtiön ”hyväksi”, 10–14 prosentin ROE johtaa ”kohtuulliseen” tasoon ja alle 10 prosenttiin jäävä ROE oikeuttaa yhtiön ”heikkoon” luokkaan.

Kyseisten luokkien määritelmät ovat subjektiivisia, joten sijoittaja voi omatoimisesti määritellä eri luokkien raja-arvot myös toisin. Lisäksi on syytä painottaa, että Helsingin pörssin suuryhtiöiden laskentakaavojen osatekijöiden osalta viimeisimmät oman pääoman tuottolukemat ovat viime vuodelta, joten sijoittajan on siksi joka tapauksessa arvioitava omatoimisesti ja kriittisesti, millainen on yhtiön kuluvan vuoden 2023 ja tulevien vuosien oman pääoman tuottolukemat.

Oman pääoman tuoton osalta taulukko on luotu vaaka-akselille sillä periaatteella, että mitä enemmän yhtiö sijoittuu kohti oikeaa laitaa, sitä parempi on ollut sen viime vuoden liiketoiminnan laatu kyseisellä mittarilla. Historiallisesta laadusta ei tietenkään voi vetää suoria johtopäätöksiä tulevaan. On ilmeistä, että osan yhtiöistä kohdalla markkina todennäköisesti on jo hinnoitellut laskevaa ROE:a. Tämä voi saada osakkeen näyttämään ”huokealta”, kun osakekurssi on jo ennakkoon laskenut. Tällöin sijoittajan omatoimisena tehtävänä on muodostaa itsenäinen arvio yhtiön tulevaisuudessa ja pohtia, ovatko muut sijoittajat osakemarkkinoilla liian optimistisia tai liian pessimistisiä yhtiön tulevaisuuden suhteen.

Ensimmäisen matriisin toisena jakoperusteena on pystyakselin P/B-luku. Alle 1,5:n P/B-luku ”nostaa” yhtiön matalasti (suhteessa nykyomaisuuteensa) hinnoiteltuun luokkaan. 1,5:stä 2,5:een asettuvalla P/B-luvulla yhtiö asettuu kohtuulliseen kategoriaan ja yli 2,5:n P/B-luvulla yhtiön arvostusta voidaan pitää suhteellisessa tarkastelussa korkeana – ottamatta vielä kantaa siihen, onko yhtiö kallis suhteessa kannattavuuteensa ja tulevaisuuden näkymiinsä. Silloin ”vika” ei siis ole sijoittajan silmin välttämättä yhtiön laadussa, vaan osakkeen arvostuksessa katsottaessa P/B-lukua – joka ei ole absoluuttisesti aina se paras yksittäinen – vaan yksi muiden joukossa – tunnusluku yhtiön hinnoittelun arvioimiseksi.

Taulukko 1. OMXH25-suuryhtiöt (pois lukien Metso ja SSAB). Osakekurssit 15.11.2023 ja tilinpäätöstiedot vuosilta 2020–2022 keskiarvoin. ROE:n laskennassa oma pääoma vuosien 2020–2022 keskiarvoin ja P/B-luvun laskennassa oma pääoma vuoden 2023 lopussa Inderesin ennusteen mukaan.

Helsingin pörssin 25 suuryhtiötä jakautuvat tasearvostuksensa mukaisilla kertoimilla varsin tasaisesti eri puolille matriisia. Metsäteollisuus ja muutama muu perinteinen teollisuusyhtiö hinnoitellaan alle 1,5:n P/B-luvulla, mikä lähtökohtaisesti viestii markkinoiden ennakoivan yhtiöiden liiketoimintojen kannattavuuden kohtaavan lähitulevaisuudessa haasteita varsinkin oman pääoman tuoton mittarilla. Onkin syytä huomata, että sijoittajan on muodostettava omatoimisesti näkemyksensä oman pääoman tuoton tulevaisuuden kestävästä tasosta matriisin vaaka-akselilla, sillä edellä esitetyssä Taulukossa 1 olevat luvut kuvastavat oman pääoman tuoton osalta historiaa, mikä ei ole tae tulevasta.

Siksi matriisin oikeassa yläreunassa korissa 1 olevat yhtiöt (matala arvostus, korkea kannattavuus) eivät ole automaattisesti ostoslistan kohteita, vaan sijoittajan on alleviivatusti arvioitava itse, onko yhtiö päätynyt koriin perustellusti siksi, koska osakkeen arvostuskertoimet ovat jo pudonneet edessä olevan lähihistoriaa selvästi heikommaksi muodostuvan liiketoiminnan tulevaisuuden kannattavuuden vuoksi. Tällöin kyseessä voisi olla niin sanottu arvoansa, jossa osake näyttää hetkellisesti näennäisen edulliselta tilanteessa, jossa ”markkina” olisi oikeansuuntaisesti ennakoinut liiketoiminnan kannattavuuden tulevan negatiivisen käänteen.

Vastaavalla logiikalla matriisin vasemmassa alalaidassa oleva kori 5 ei automaattisesti tarkoita sitä, että sinne tai sitä läheisiin koreihin sijoittuvat yhtiöt kuuluisivat myyntilistalle. Tämän korin ja sitä lähellä olevien korien yhtiöissä edellä kuvattu ilmiö saattaa toimia päinvastaisesti, eli sijoittajien konsensus on jo ennakoimassa yhtiön liiketoiminnan selvääkin tuloskäännettä parempaan, jolloin osakkeen arvostuskertoimet voivat näyttää tilapäisesti hintavilta ennen kuin liiketoiminnan momentumin käänne parempaan alkaa konkretisoitua kohonneiksi oman pääoman tuottolukemiksi osavuosiraporteissa.

Mainittakoon yleisen tason havaintona, että parin viime vuoden aikana suuryhtiöiden määrä on selvästi kasvanut P/B-luvun valossa matalammin hinnoitelluissa koreissa – osin korkojen nousun vuoksi, osin heikentyneiden talous- ja tuloskasvunäkymien vuoksi. Eli yleensä perustellusti. Sijoittajan tehtävänä on näiden kohdalla punnita omaa näkemystään, olisiko tapauskohtaisesti perusteltua tehdä liikkeitä vastavirtaan ja ottaa markkinoiden konsensusta valoisampi näkemys liiketoiminnan tulevista näkymistä.

Ja toisesta näkökulmasta hinnoittelu osinkotuotolla ja ROE:lla

Taulukko 2. OMXH25-suuryhtiöt (OMXH25 pois lukien Metso ja SSAB). Osakekurssit 17.11.2023. ROE:n laskennassa oma pääoma vuosien 2020–2022 keskiarvoin. Osinkotuoton laskennassa osinko vastaa vuodelta 2022 jaettua osinkoa.

Osinkoperusteisesti arvioiden Helsingin pörssin suuryhtiöt alkavat olla hinnoiteltuja varsin korkein osinkotuottoprosentein – sillä olettamalla, että liiketoimintojen kannattavuus mahdollistaisi jatkossakin viimeksi maksetun vuosiosingon tasoisen voitonjaon myös tulevaisuudessa. Lähes puolet suuryhtiöistä pystyy jotakuinkin vähintään viiden prosentin nykyosinkotuottoon eli selvästi yli nykyisen talletuskorkojen tason.

Nykyhetken osinkotuotto ei kuitenkaan tarjoa sijoittajalle oikotietä onneen, vaan arvioon tarvitaan mukaan myös näkemystä liiketoiminnan kyvystä kasvattaa osingonjakoa tulevaisuudessa. Näin on siksi, koska osakkeen vuotuisen tuotto-odotuksen eräänlainen suurpiirteinen approksimaatio saadaan summaamalla yhteen sijoitushetken osinkotuottoprosentti ja yhtiön osingon tulevaisuuden keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti. Viimeksi mainittuun matriisi ei tarjoa vastausta, vaan sijoittajan on se arvioitava itse. Osalla yhtiöistä ”kasvuprosentti” voi olla negatiivinenkin.

Sijoittajan on arvioitava yhtiöiden tulevaisuudennäkymiä omatoimisesti

Lopulta jokaisen sijoittajan tulee itse ja omaan punnintaansa perustuen arvioida hyvän, kohtuullisen ja heikon kriteerit molemmissa matriiseissa sekä omatoimisesti hahmotella yhtiön oman pääoman tuoton kestävää tulevaisuuden tasoa henkilökohtaisesti laatimallaan analyysillä. Tämän blogin tarkoituksena ei ole esittää yhtä ainoaa oikeaa tapaa jaotella yhtiöitä eikä tarjota automaattisia valmiiksi pureskeltuja vastauksia, vaan herättää mielenkiintoa yhdistää eri tunnuslukuja osakkeiden tarkastelussa.

Lukijan tulee muistaa, että listaus on mekaaninen, eikä se sisällä sijoituspäätöksen tueksi riittävää analyysiä. Toivottavasti listauksessa esitetty tarkastelutapa silti herättää mielenkiintoa tutustua uusiin mahdollisiin kohteisiin, jotka saattaisivat olla erityisesti perinteisiin vannovan arvosijoittajan näkökulmasta juuri nyt kiinnostavia jatkotarkastelun kohteita.

Joulun pakettitarjouskampanja on nyt alkanut! Yli 100000 kappaletta myyneiden seitsemän sijoituskirjan paketin saa alehinnalla Nordnetistä vuoden loppuun asti!

Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo-, kasvu-, laatu- ja pienyhtiöiden näkökulmista. Seitsemän teoksen sijoituskirjapaketti on nyt tilattavissa Nordnetistä tarjoushintaan. Kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen. Lue lisää ja tilaa omasi.

Kirjoittajan lähipiiri omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään mahdollisia omistusmuutoksia tähän blogitekstiin tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yhtiöihin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.

]]>
https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-oksaharju-arvosijoittajan-iskunpaikka/feed/ 0
Arvosijoittajan nykyhetken seurantalista Helsingin pörssistä https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-oksaharju-arvosijoittajan-nykyhetken-seurantalista/ https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-oksaharju-arvosijoittajan-nykyhetken-seurantalista/#respond Wed, 15 Nov 2023 17:11:50 +0000 https://blogi.nordnet.fi/?p=73562 Yhtiön arvo on mahdollista nähdä kolmen tekijän – yhtiön nykyomaisuuden (B), yhtiön normalisoidun tuloksen (E) ja yhtiön tuloksen kannattavan kasvunäkymän (G) – summana. Tarkastelen tässä blogimerkinnässä Helsingin pörssin suuryhtiöitä perinteisen arvosijoittajan tunnusluvuilla. Niillä yhtiön edullisuuden tulee perustua pääosin tai jopa kokonaan nykyisyyteen, ei epävarmaan tulevaisuuteen. 

Arvosijoittamisen kiistattoman esi-isän Benjamin Grahamin mukaan yhtiön kolmen edeltävän vuoden keskiarvotuloksesta laskettu ns. tuloskerroin eli P/E-luku ei saisi ylittää tasoa 15. Toisaalta osake ei saisi myöskään olla hinnoiteltu yli 1,5:n kertoimella suhteessa sen oman pääoman tasearvoon (P/B).

Tarkastelen tässä blogimerkinnässä Helsingin pörssin suuryhtiöitä (OMXH25) näiden arvosijoittajan perinteisimpien tunnuslukujen kautta. Kiveen ei ole kuitenkaan kirjoitettu, että jokaisen sijoittajan tulisi valikoida sijoituskohteitaan juuri näiden tunnuslukujen avulla, puhumattakaan siitä, että juuri näiden tunnuslukujen käyttäminen sijoitusprosessissa takaisi tuottoja.

Aluksi onkin syytä korostaa, etteivät listaukset ole automaattisia osto- tai myyntilistoja. Niiden ainoa tarkoitus on herätellä sijoittajaa tarvittaessa aloittamaan kiinnostuksensa mukainen omatoiminen tarkempi analyysi huomiota herättävistä kohteista. Samalla on hyvä sisäistää, että lopulta sijoitustuotot ovat riippuvaisia tulevaisuudesta, minkä vuoksi staattiset ja mekaaniset listaukset nykyisyydestä tai historiasta eivät tarjoa oikotietä onneen. Jokaisen omaa näkemystä tarvitaan listausten voidessa auttaa sijoittajaa seulomaan tarkemman tutustumisensa listalle koko pörssilistaa rajatumman yhtiöjoukon.

OMXH25-yhtiöt tarkasteltuna P/E-luvulla

15. marraskuuta Helsingin pörssin 25 suuryhtiön keskuudesta löytyy seitsemän yhtiötä, jotka noteerataan korkeintaan kymmenen P/E-luvulla. Yksinkertaistettuna P/E-luku kertoo yhtiön ns. tuloskertoimen eli sen, kuinka monessa vuodessa yhtiö laskennallisesti ja teoreettisesti maksaisi tuloksensa kautta osakkeen nykyisen kurssitason ”takaisin”. Tämä sisältää esimerkiksi täysin epärealistisen olettaman siitä, että yhtiön tulos vakiintuisi tulevaisuudessa täsmälleen nykytasolleen. Jonkinlaista indikaatiota sijoittaja voi tunnusluvusta kuitenkin saada omien pohdintojensa virikkeeksi.

Seuraavassa taulukossa on järjestetty OMXH25-yhtiöt matalimman P/E-luvun mukaiseen järjestykseen käyttämällä Inderesin seurannassa olevia yhtiöitä ja Inderesin ennusteita yhtiöiden kuluvan koko vuoden tuloksiksi. Listaus on siis siinä mielessä täysin mekaaninen yhden tunnusluvun listaus, eikä se sellaisenaan sovellu missään nimessä kyseisten yhtiöiden riittävän kattavaksi analysoimiseksi tai niiden keskinäisen houkuttelevuuden tunnistamiseksi. Lisäksi on huomioitava, että epävarmuutta sisältyy myös Inderesin ennusteiden osumatarkkuuteen koskien laskelmissa olevia tuloksia.

YhtiöP/E 2023E/P 2023
Nordea7,213,9 %
Cargotec7,912,7 %
Fortum8,511,8 %
Tietoevry9,410,6 %
Nokia9,610,4 %
Konecranes10,010,0 %
Outokumpu10,010,0 %
Valmet10,29,8 %
Neste11,78,5 %
Metso12,58,0 %
Kesko13,47,5 %
Huhtamäki15,26,6 %
Sampo16,36,1 %
Elisa17,95,6 %
Telia18,95,3 %
Wärtsilä21,54,7 %
Kone21,64,6 %
UPM-Kymmene23,74,2 %
Metsä Board26,83,7 %
Nokian Renkaat26,93,7 %
Orion29,13,4 %
Qt Group37,22,7 %
Stora Enso52,31,9 %
Taulukko 1. OMXH25-yhtiöt P/E-luvulla tarkasteltuna, 15.11.2023 Inderesin ennusteet, pl. Kojamo ja SSAB

Edeltävässä taulukossa on laskettu suuryhtiöiden P/E-lukujen kanssa auki myös yhtiöiden ns. tulostuotto eli E/P. Yksinkertaistaen se kuvastaa sitä teoreettista tuottoa, jonka yhtiö kykenee ennustetulla kuluvan vuoden tuloksellaan tuottamaan omistajilleen laskennallisesti nykyisellä kurssitasolla. Tämä tuottoprosentti ei siis tarkoita esimerkiksi osakekurssin tulevaa tuotto-odotusta eikä osakkeen tulevaa kokonaistuotto-odotusta. Se on laskennallinen ja osin teoreettinen lähestymistapa, jolla sijoittaja pystyy yhden näkökulman kautta tarkastelemaan yhtiön liiketoiminnan tuloksentekokykyä suhteessa vallitsevaan arvostustasoon.

OMXH25-yhtiöt tarkasteltuna P/B-luvulla

P/B-luku viestii sijoittajalle osakkeen hinnoittelusta suhteessa yhtiön taseen omaan pääomaan. Jos P/B-luku on tasan yksi, sijoittaja saa ostaa osakemarkkinoilta yhtiön taseen omaa pääomaa sen ”kirjanpitoarvolla”. Tällöin osakesijoittajan tuotto-odotus vastaa staattisessa tarkastelussa jotakuinkin samaa tuotto-odotusta, jonka yhtiö saa liiketoimintansa kautta taseensa omalle pääomalle.

Edellä kuvatut yhtiöt on järjestetty seuraavassa taulukossa mekaanisesti P/B-luvun mukaiseen arvostusjärjestykseen. Kuten edellä, myöskään tässä kohdin ei yksittäisellä tunnusluvulla tarkasteleminen tuota sijoittajalle riittävää analyysiä päätöksentekoa varten suuntaan eikä toiseen. Osakkeen P/B-luku kuitenkin valottaa yhtiön markkinahinnoittelua suhteessa sen taseen kirjanpidolliseen nykyomaisuuteen. Tämä on yksi näkökulma osakkeiden seurantalistan rakentamiseksi, mutta pitkällä aikajänteellä on usein vieläkin merkityksellisempää arvioida omatoimisesti sitä, millaisen tuoton yhtiö kykenee liiketoiminnallaan saavuttamaan taseensa omalle pääomalle. Jos liiketoiminta ei tuota, ei sijoittaja useinkaan hyödy siitä, että hän ostaa tuottamatonta taseomaisuutta lähellä sen kirjanpidollista arvoa.

Edeltävän taulukon tavoin seuraavissa laskentakaavoissa on P/B-luvun osalta sovellettu Inderesin seurannassa olevien OMXH25-yhtiöiden taseennusteita kuluvalle tilikaudelle 2023.

YhtiöP/B 2023
Outokumpu0,4
Nokia0,8
Nokian Renkaat0,8
Stora Enso0,9
Nordea1,2
Fortum1,2
Metsä Board1,3
Tietoevry1,5
UPM-Kymmene1,5
Cargotec1,6
Telia1,6
Konecranes1,7
Valmet1,8
Huhtamäki1,8
Kesko2,4
Sampo2,6
Metso2,8
Neste3,0
Wärtsilä3,1
Elisa5,3
Orion6,1
Kone7,6
Qt Group13,3
Taulukko 2. OMXH25-yhtiöt P/B-luvulla tarkasteltuna, 15.11.2023 Inderesin ennusteet, pl. Kojamo ja SSAB

Huomionarvoista on, että suuressa kuvassa P/B-luvun taso näyttää korreloivan – täysin rahoitusteorian mukaisesti – varsin hyvin yhtiön kannattavuuden ja tulevaisuuden (kannattavien) kasvunäkymien kanssa. Toisin sanoen tunnusluvun arvo on keskimäärin sitä korkeampi, mitä paremmat edellä mainitut osatekijät sijoittajien kollektiivin mielestä ovat.

OMXH25-yhtiöt tarkasteltuna P/E x P/B -luvulla

Tapauskohtaisesti harkittavissa olevaa joustamista yksittäisen tunnusluvun (P/E tai P/B) maksimiarvosta arvosijoittamisen esi-isä Benjamin Graham voisi omien sanojensa mukaan harkita, jos P/E- ja P/B-lukujen tulo eli kertolaskun vastaus – ns. Grahamin luku – saisi korkeintaan arvon 22,5.

Graham käytti lukunsa laskentakaavassa P/E-luvun osalta kolmen vuoden keskiarvotulosta. Seuraavassa taulukossa on havainnollistavassa tarkoituksessa yksinkertaistettu laskentakaavaa käyttämällä tuloksena kolmen vuoden keskiarvon sijaan pelkistetysti Inderesin kuluvan vuoden tulosennusteita sen seurannassa olevista OMXH25-yhtiöistä. Ja kuten aiempien taulukoiden kanssa: myöskään Grahamin luvun mukainen staattinen ja mekaaninen listaus ei toimi suorana listauksena ostoihin eikä myynteihin.

YhtiöP/E x P/B 2023
Outokumpu4,0
Nokia7,7
Nordea8,6
Fortum10,2
Cargotec12,6
Tietoevry14,1
Konecranes17,0
Valmet18,4
Nokian Renkaat21,5
Huhtamäki27,4
Telia30,2
Kesko32,2
Metsä Board34,8
Metso35,0
Neste35,1
UPM-Kymmene35,6
Sampo42,4
Stora Enso47,1
Wärtsilä66,7
Elisa94,9
Kone164,2
Orion177,5
Qt Group494,8
Taulukko 2. OMXH25-yhtiöt P/E x P/B -luvulla tarkasteltuna, 15.11.2023 Inderesin ennusteet, pl. Kojamo ja SSAB

Perinteisen arvosijoittajan silmin marraskuun 2023 puolivälin arvostustasot ovat yleisesti ottaen lähtökohdiltaan 2020-luvun alkuvuosia suotuisammat potentiaalisiin sijoituskohteisiin tutustumiseksi. Silti on tiedostettava se, ettei yksistään sijoitus mahdollisesti jollain mittarilla aliarvostettuun yhtiöön ole automaattisesti hyvä sijoitus. Käytännössä jokaisen yhtiön pitää tulevaisuudessa(kin) menestyä liiketoiminnoissaan riittävällä tavalla suhteessa odotuksiin ja myös muiden sijoittajien on jossain vaiheessa ”uudelleenarvioitava” yhtiö sijoituskohteena arvostuskertoimineen – jotka osakkeita aiemmin ostaneen näkökulmasta tuolloin toivottavasti kohoaisivat. Sijoittajakollektiivin saaminen arvioimaan jokin yhtiö fundamentaalisesti uudelleen edellyttää usein merkittäviä yhtiö- tai toimialakohtaisia uutisia. Siksi yksistään arvostuskertoimien tarkastelun pohjalta tapahtuva sijoitustoiminta ei ole järkevää, vaan mukaan tarvitaan myös näkemystä yhtiön tulevaisuudesta ja katalyytistä, joka saisi sijoittajan itsensä lisäksi myös muut sijoittajat näkemään yhtiön uudessa, paremmassa valossa.

Joulun pakettitarjouskampanja on nyt alkanut! Yli 100 000 kappaletta myyneiden seitsemän sijoituskirjan paketin saa alehinnalla Nordnetistä vuoden loppuun asti!

Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo-, kasvu-, laatu- ja pienyhtiöiden näkökulmista. Seitsemän teoksen sijoituskirjapaketti on nyt tilattavissa Nordnetistä tarjoushintaan. Kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen. Lue lisää ja tilaa omasi.

Kirjoittajan lähipiiri omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään mahdollisia omistusmuutoksia tähän blogitekstiin tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yhtiöihin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.

]]>
https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-oksaharju-arvosijoittajan-nykyhetken-seurantalista/feed/ 0
Osakesijoittajan tärpit loppuvuoteen | Oksaharjun osavuosikatsaus https://www.nordnet.fi/blogi/osakesijoittajan-tarpit-loppuvuoteen-oksaharjun-osavuosikatsaus/ https://www.nordnet.fi/blogi/osakesijoittajan-tarpit-loppuvuoteen-oksaharjun-osavuosikatsaus/#respond Mon, 13 Nov 2023 15:59:31 +0000 https://blogi.nordnet.fi/?p=73490 Miltä osakesijoittajan loppuvuosi näyttää ja mitä tulisi huomioida salkun joulusiivouksessa? Osakestrategi Jukka Oksaharju kertoo tuoreet markkinanäkemyksensä, tuottaja Tuomas Tuominen haastattelee. Katso/kuuntele jakso YouTubessa tai Spotifyssä!

Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

]]>
https://www.nordnet.fi/blogi/osakesijoittajan-tarpit-loppuvuoteen-oksaharjun-osavuosikatsaus/feed/ 0 https://www.youtube.com/embed/YWfDh3RGJD0 Osakesijoittajan tärpit loppuvuoteen | Oksaharjun osavuosikatsaus nonadult
Helsingin pörssin suuryhtiöt hinta-laatusuhteella https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-oksaharju-helsingin-porssin-suuryhtiot-hinta-laatusuhteella/ https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-oksaharju-helsingin-porssin-suuryhtiot-hinta-laatusuhteella/#respond Fri, 10 Nov 2023 05:54:14 +0000 https://blogi.nordnet.fi/?p=73396 Aiempina vuosina olen tarkastellut blogissa Columbia Business Schoolissa professorina työskennelleen Joel Greenblattin menetelmää kohtuuhintaisten laatuyhtiöiden löytämiseksi. Päivitän tämänkertaisessa blogimerkinnässä menetelmän tuottaman yhtiölistauksen marraskuun 2023 alkupuoliskon osakekursseille. Listaus sisältää Helsingin pörssin suuryhtiöiden 15 yhtiön ”kärkijoukon” Greenblattin kriteeristön mukaan.

Greenblattin Taikakaava on yksi työkalu pörssilistan analysointiin.

Joel Greenblatt esitteli Taikakaavansa (Magic Formula) kirjassaanThe Little Book that Beats the Market. Mullistavia tuottoja historiadatalla tuottaneen kaavan idea on seuloa pörssilistan osakkeet kahdella tunnusluvulla ja laittaa ne kahden tunnusluvun yhdistelmällä ”paremmuusjärjestykseen”.

Taikakaavan lennokkaasta nimestä ja mullistavista historiallisista tuottolaskelmista huolimatta on syytä kuitenkin painottaa ja erikseen korostaa, ettei kaavan tuottama yhtiölistaus ole tae tulevista tuotoista. Greenblattin kaava ei siis ole automaattinen oikotie onneen eikä varsinkaan valmis osto- ja myyntilista, eikä myöskään tässä blogimerkinnässä esitettävä listaus edusta mitään muuta kuin yhtä mahdollista näkökulmaa muodostaa yhtiöjoukko, johon sijoittaja omaa kriittisyyttään hyödyntäen tutustuu omatoimisesti itse. Lisäksi on perusteltua kiinnittää huomiota siihen, että Greenblattin listaus on pörssilistan yhtiöiden keskinäinen suhteellinen arviointimenetelmä – se ei ota kantaa siihen, onko pörssilista ylipäätään juuri nyt erityisen kiinnostava osakkeiden ostoja suunnittelevalle sijoittajalle. Eli kyseessä on siis yksi työkalu muiden joukossa sijoittajalle, joka perehtyy liiketoimintoihin syvällisesti itse.

Greenblattin kaavassa käytettävät kaksi tunnuslukua ovat yhtiön liiketoiminnan tuotto (EBIT/EV) ja yhtiön taseen sijoitetun pääoman tuotto (ROIC). Ensin mainittu EBIT/EV kuvastaa liiketoiminnan tuottoa suhteessa osakkeen nykyhinnoitteluun, siinä missä ROIC ei ota lainkaan kantaa osakkeen hinnoitteluun vaan keskittyy puhtaasti siihen, miten hyvin yhtiö kykenee saamaan yhtiön taseessa olevat pääomat tuottamaan liiketoimintansa tuloksen kautta. Näin siis yhdistetään sekä hinnan että laadun samanaikainen tarkastelu.

Yhtiötä analysoidessaan Greenblatt kiinnittää osakehinnoittelun ohella huomionsa ”yhtiön sisäiseen” pääoman tuottoon. Vasta sen jälkeen hän kysyy: maksaako liiketoiminnan korkealla pääoman tuottokyvyllä mitattu laatu liikaa osakemarkkinoiden hinnoittelemana? Taustalla on kantava ajatus, jonka mukaan loistavakaan yhtiö ei ole välttämättä hyvä sijoitus, jos kaikki hyvä ja hieman enemmänkin on jo hinnoiteltu.

Näin Taikakaava toimii käytännössä.

Greenblattin mukaan menetelmää soveltava sijoittaja voi harkintansa mukaan ostaa listalta 20–30 kärkipään osaketta. Yhtiöjoukon laajuus perustuu Greenblattin alkuperäisen sovellusalan kautta siihen, että menetelmää on sovellettu ennen kaikkea yhdysvaltalaisille markkinoille, joilla menetelmän suodattimeen on päätynyt tuntuvasti Helsingin pörssilistaa suurempi yhtiöjoukko. Suomalaisittain lienee kuitenkin hedelmällisempää pyrkiä karsimaan menetelmällä tarkemman tutustumisen listalle työlukuna 15 yhtiötä.

Menetelmän mukaisesti toimiva sijoittaja voi Greenblattin sanoin omistaa listauksen kärkijoukkoon valikoituneita yhtiöitä yhden vuoden ajan, minkä jälkeen sijoittaja muodostaa jälleen uuden rankinglistan samoja periaatteita soveltaen. Ja tällöin valitaan taas sama määrä ”parhaiden yhtiöiden” osakkeita.

Seuraavassa Taulukossa 1 Taikakaavaa on sovellettu tuoreeltaan marraskuun 2023 alkupuoliskolla Helsingin pörssin suuryhtiöihin (OMXH25-indeksin yhtiöt). Laskukaavoissa EBIT eli liikevoitto on vuoden 2023 tulosennuste Inderesin mukaan. Yritysarvon eli EV:n laskennassa markkina-arvo on laskettu 6. marraskuuta 2023 vallinneen kurssitason ja Inderesin ennustaman vuoden 2023 lopun taseen perusteella. Yritysarvo on laskettu summaamalla yhteen osakekannan markkina-arvo ja yhtiön korolliset nettovelat. Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) on vuoden 2023 ennustettu tuotto Inderesin toimesta.

Yhtiöt on järjestetty taulukossa EBIT/EV- ja ROIC-tunnuslukujen perusteella niin, että listojen ensimmäiset yhtiöt saavat yhden pisteen, toisena olevat yhtiöt kaksi pistettä ja niin edelleen. Tämän jälkeen kunkin yhtiön pisteet on laskettu yhteen. Greenblattin mukaan vähiten pisteitä saaneet yhtiöt ovat houkuttelevimpia sijoittajan omatoimisen tarkemman analyysin ja arvioinnin mahdollisiksi kohteiksi. Alla olevasta taulukosta puuttuvat Inderesin seurannan ulkopuolella olevat suuryhtiöt Kojamo ja SSAB.

Taulukko 1. Helsingin pörssin houkuttelevimmat OMXH25-yhtiöt Taikakaavalla 6.11.2023

Sijoittajan on omatoimisessa harkinnassaan ja tarkastelussaan arvioitava, ovatko taulukon laskukaavoihin (ja Inderesin ennusteisiin) sijoitetut arvot – kuten sijoitetun pääoman tuotto ja liikevoitto – kestävillä tasoilla. Yhtiöhän saattaa näyttää hetkellisesti ”hyvältä” listalla esimerkiksi tilanteessa, jossa liiketoiminnan kuluvan vuoden kannattavuus on vielä hyvä, mutta markkinat jo etupainotteisesti hinnoittelevat tuloskunnon pudotusta tulevina vuosina. Tällaisen skenaarion toteutuessa kyseinen yhtiö tuskin muodostuisi kovin kummoiseksi sijoituskohteeksi.

Vastaavasti listauksen häntäpään kohteet eivät automaattisesti edusta vältettäviä sijoituskohteita, jos vaikkapa yhtiön tuloskunto on vasta kääntymässä selvälle kasvu-uralle, joka jatkuu lähitulevaisuudessa.

Kokonaisarviointi kannattaa tehdä myös huomioiden nykyinen ja sijoittajan itse arvioima tuleva suhdannevaihe. Listauksen numerothan ovat pääosin mekaanisesti joko nykyhetkeä tai historiaa, ja lopulta tulevaisuus ratkaisee. Siksi Taikakaava ei suoraan sovellu kenellekään sijoitustoimintaa ohjaavaksi kehotukseksi, neuvoksi eikä suositukseksi. Parhaimmillaan se voi kuitenkin toimia herätteenä aloittaa omatoiminen tarkempi perehtyminen yksittäisiin sijoituskohteisiin omista lähtökohdista.

Joulun pakettitarjouskampanja on nyt alkanut! Yli 100 000 kappaletta myyneiden seitsemän sijoituskirjan paketin saa alehinnalla Nordnetistä vuoden loppuun asti.

Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo-, kasvu-, laatu- ja pienyhtiöiden näkökulmista. Seitsemän teoksen sijoituskirjapaketti on nyt tilattavissa Nordnetistä tarjoushintaan. Kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen. Lue lisää ja tilaa omasi.

Kirjoittajan lähipiiri omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään mahdollisia omistusmuutoksia tähän tekstiin blogin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yhtiöihin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.

]]>
https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-oksaharju-helsingin-porssin-suuryhtiot-hinta-laatusuhteella/feed/ 0
Viisi syytä suorittaa joulusiivous osakesalkulle https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-oksaharju-viisi-syyta-suorittaa-joulusiivous-osakesalkulle/ https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-oksaharju-viisi-syyta-suorittaa-joulusiivous-osakesalkulle/#respond Sat, 04 Nov 2023 15:33:41 +0000 https://blogi.nordnet.fi/?p=73195 Sijoittajan kannattaa säilyttää vähintään vuositasolla tuntuma osakesalkkuunsa sekä kokonaisuutena että yksittäisten sijoituskohteiden osalta. Nyt on ennen joulukiireitä hyvä hetki suorittaa yleiskatsaus salkkuun, kun tuoreet Q3-tulosluvut ja yhtiöiden loppuvuoden näkymätkin ovat jo pääosin tiedossa.

Listaan tässä blogimerkinnässä viisi näkökulmaa, joista yksityissijoittaja voi ottaa virikkeitä oman ajattelunsa tueksi niin loppuvuoden askelmerkeissään kuin myös ensi vuoden sijoitustensa suunnittelussa.

1. Salkunhoitajilla on taipumus luopua heikoimmista sijoituksista vuoden lopussa

Eletty elämä on osoittanut, että osa rahastojen salkunhoitajista pyrkii ”siivoamaan” hoitamansa salkun sisältöä ennen vuodenvaihdetta. Siivousoperaatio tunnetaan englanninkielisessä rahoitustutkimuksessa termillä window dressing. Suomennettuna se voisi vastata sijoitussalkun “ehostamista.” Perusteluna ehostamistoiminnalle on se, että rahaston vuosikertomuksiin ja esitteisiin painettavat vuoden lopun tilanteet rahaston omistuksista viestivät rahastoon sijoittamista harkitseville ajan hermolla olemisesta.

Jos rahaston salkku sen sijaan sisältäisi mediaotsikoissa äskettäin reviteltyjen ja ryvettyneiden yhtiöiden osakkeita, saattaisi monella sijoittajalla jäädä merkintä tekemättä rahastoon. Rahasto voi siis luopua päättyvän vuoden aikana heikosti tuottaneista sijoituskohteistaan ennen vuodenvaihdetta, jotta salkun vuodenvaihteen sisältö saadaan näyttämään houkuttelevalta seuraavana vuonna jaettavissa esitteissä. Tämä saattaa kuulostaa hassulta tai suorastaan omituiselta, ja sitä se onkin. Ja siksi on paikallaan sanoa, ettei suinkaan jokainen rahastoyhtiö tai salkunhoitaja tällaista kategorisesti harjoita. Silti yksityissijoittajalle avautuvien mahdollisuuksien osalta riittää se, että jokin tai jotkin markkinatoimijat näin haluavat toimia.

Vastaavasti rahasto saattaa ostaa päättyvän vuoden aikana erityiseksi tähtiosakkeeksi noussutta yhtiötä esimerkiksi vasta joulukuussa, jotta se näkyisi vuodenvaihteen raportilla yhtenä rahaston salkkuyhtiönä. Tällä ei tarvitse olla juuri mitään tekemistä sen kanssa, että kyseinen tähtiyhtiön osake olisi vielä tuonut rahastolle tuottoja. Mielikuvan tasolla kyseisen osakkeen löytyminen rahastosta viestii potentiaalisille sijoittajille, että rahasto on ”ajan hermolla”. Monelle ihmiselle asiat nimittäin ovat sitä, miltä ne näyttävät.

Mitä edeltävä sitten tarkoittaa tavanomaiselle yksityissijoittajalle? Mahdollisesti sitä, että vaikka osakesäästötilien (OST) suosion kasvu on suomalaisittain tarkoittanut loppuvuonna tapahtuvan laillisten ”veropohdintojen” vähentymistä osakekaupoissa, on esimerkiksi rahastojen salkunhoitajilla edelleen olemassa kannustin ja osin tahtotilakin luopua päättyvän vuoden aikana heikoimmin tuottaneista yksittäisistä sijoituskohteista. Toteutuessaan tämä saattaa osaltaan luoda kohteena olevan pörssiyhtiön liiketoiminnan kehityksen näkökulmasta perusteetonta myyntipainetta osakkeeseen. Parhaimmillaan tällaiset kohteet pyrkivät kuitenkin palauttamaan kurssitasoaan heti vuodenvaihteen jälkeen. Tämä tunnetaan paremmin nimellä tammikuuilmiö, jonka osatekijänä on edellä kuvattu sijoitussalkkujen ehostaminen. Muita rahoitustutkimuksessa ilmenneitä mahdollisia osatekijöitä ilmiölle ovat mm. vuoden lopussa tapahtuva sijoittajien verosuunnittelu ja salkkujen tasapainottaminen.

Kolikon toiselta puolelta voisi myös arvioida, että sijoitussalkkujen ehostaminen voi mahdollisesti entisestään kasvattaa ostopainetta päättyvän vuoden aikana parhaiten kehittyneissä osakkeissa. Tämä ei tietenkään päde automaattisesti ja aukottomasti jokaiseen sijoituskohteeseen, mutta ajatuksen tasolla ilmiö saattaa esiintyä osassa kohteita sikäli, kun ehostamista markkinoilla edelleen tapahtuu.

2. Mitkä yhtiöt hyötyvät mahdollisesta korkokäänteestä vuonna 2024?

Markkinakorot lähtivät nopeaan ja tuntuvaan nousuun reilut puolitoista vuotta sitten. Esimerkiksi asuntolainojen viitekorot ampaisivat nollan alapuolelta noin neljään prosenttiin. Korkotason nousu on iskenyt talouteen enimmäkseen kielteisesti. Valtioiden velanhoitokustannukset ovat kohonneet, ja esimerkiksi Suomessa suunnitellaan säästötoimia julkiseen talouteen, jotta kohonneita korkokustannuksia pystyttäisiin maksamaan suunnitellun ja sovitun mukaisesti.

Asuntovelalliset kotitaloudet ovat joutuneet kamppailemaan nousseiden viitekorkojen ja kohonneiden asumista koskevien kuukausimaksuerien kanssa. Velkaiset pörssiyhtiöt ovat entistä ahtaammalla selvitäkseen velvoitteistaan rahoittajien suuntaan. Myös erityisesti teollisuusyhtiöiden asiakkaat ovat monin paikoin vaikeassa raossa, jossa velkavetoiset hankkeet eivät näytä enää yhtä kannattavilta kuin aiemmin – eivätkä ne kaikki siksi enää käynnisty. Tämä on näkynyt Helsingin pörssin Q3-tuloskaudella mm. tilauskantojen hiipumisina ja uusien tilausten saamisen haasteina. Ja yleisellä tasolla osakkeisiin on korkojen nousun myötä osunut se tosiasia, että riskillisille osakesijoituksille on tullut tarjolle matalariskisempi korkotuoton vaihtoehto. Tämä on suuressa kuvassa nakertanut osakkeille ”hyväksyttävissä olevia” arvostuskertoimia.

Helsingin pörssin käynnissä olevalla Q3-tuloskaudella on käynyt ilmeiseksi, että liiketoimintatasolla korkotason nousun selkein hyötyjä on ollut pankki- ja rahoitussektori. Tämä johtuu ennen kaikkea korkokatteiden kohentumisesta. Itsessään tämä havainto ei kuitenkaan ota kantaa kurssikehitykseen, sillä markkinoilla vallitsee perusteltuja epäluuloja yleisen talouskehityksen ja mahdollisten tulevien luottotappioiden osalta. Korkokatteen nousu on laihempi lohtu, jos suuret luottotappiot rysähtävät niskaan ajallisella viiveellä. Aika näyttää, ovatko pessimistit liian pessimistisiä ja onko nykyinen kannattavuus pankkisektorilla luonteeltaan kestävää vai katoavaista.

Euroopan keskuspankki viestitti päättyneen lokakuun lopulla, ettei se ainakaan toistaiseksi ole nostamassa korkoja enää lisää. Seuraavassa hengenvedossa keskuspankki kuitenkin varoitti elättelemästä liiallista toiveikkuutta korkotason nopeasta laskusta. Mutkat suoriksi vetäen keskuspankki siis näkee nykyisen korkotason olevan sopiva ainakin toistaiseksi.

Jos sana ”toistaiseksi” poistuisi ja retoriikka muuttuisi vuoden 2024 aikana selvästi koronlaskujen tielle, saattaisi korkokäänne hyödyttää velkavetoista teollisuutta liiketoiminnan tasolla. Vastaavasti kuluttajien ostovoiman heikosta kehityksestä kärsineet kuluttajatuotteita ja -palveluita tarjoavat yhtiöt saattaisivat hyötyä koronlasku(i)sta ainakin jonkin verran. Lisäksi on hyvä pohtia korkotason mahdollisen laskukäänteen vaikutuksia ns. kasvuyhtiöiden osakkeiden arvostustasoihin. Voisiko edessä olla jonkinlainen kevyt paluu 2020-luvun alun arvostuskertoimia kohti? Todennäköisesti tämä edellyttäisi korkojen tuntuvaa laskua.

3. Osinkokevääseen on hyvä valmistautua

Helsingin pörssi on ollut yleisindeksin kehityksellä mitattuna kuluvana vuonna yksi länsimarkkinoiden heikoimmista pörsseistä. Vaikka historia ei ole tae tulevasta, on ”tulevan” osalta käynyt kuluvan Q3-tuloskauden aikana ilmeiseksi, että ”markkinat” ovat tällä kerralla ennakoineet melko oikeansuuntaisesti pörssiyhtiöiden tuloslaskua viime kuukausien kurssilaskullaan. Noin 90 kotimaisen pörssiyhtiön jo julkaistua heinä-syyskuun tuloksensa näyttää siltä, että tulospudotusta muodostuu viime vuodesta keskimäärin noin 15 prosenttia. Yhtiökohtaiset erot ovat tietenkin huomattavia, mutta kokonaisuuden näkökulmasta kannattavuuden putoaminen on parhaillaan jyrkintä sitten koronapandemian alun.

Kuten todettua, yhtiökohtaisia eroja ilmenee, mutta suuressa kuvassa suomalaiset pörssiyhtiöt ovat edelleen kohtuullisen kannattavia ja vakavaraisia. Yhdistelmä pörssin yleisindeksin viimeaikaista heikkoa kehitystä ja keskimäärin vakavaraista yhtiöjoukkoa saattaakin nostaa ensi vuoden osinkotuottoprosentteja paikoitellen houkuttelevalle tasolle. Niin sanottuun osinkokevääseen on vielä aikaa, joten kirkossa kuulutettuja ensi vuoden osingot eivät vielä ole. Nykyhetkellä näyttää kuitenkin siltä, että osakekurssit ovat yleisesti tulleet tänä vuonna alas hieman nopeammin kuin keskivertoyhtiön osingonmaksukyky. Tämä on toki jossain määrin välttämätöntä siitä näkökulmasta, että osinkotuotolle vaihtoehtoinen korkotuotto on myös kohentunut selvästi vuoden aikana.

4. Kansainvälinen hajauttaminen oli vuoden 2023 teema – entä vuonna 2024?

Kalenterivuonna 2023 Helsingin pörssi on ollut lokakuun loppuun mennessä yksi heikoimmista pörsseistä indeksikehityksellä tarkasteltuna. Suomalaisittain ikävästi merkittävä osa painoarvoltaan suurimmista pörssiyhtiöistä on tuskaillut erilaisten haasteiden kanssa kuluvana vuonna. Keväällä jokainen suuri metsäsektorin yhtiö (Stora Enso, Metsä Board ja UPM-Kymmene) antoi negatiivisen tulosvaroituksen. Sittemmin myös Nokia antoi negatiivisen tulosvaroituksen. Helsingin pörssin arvokkaimpana yhtiönäkin viime vuosina käväissyt Kone on kamppaillut heikentyneen Kiinan-markkinan haasteiden kanssa. Mainittujen yhtiöiden painoarvo Helsingin pörssin indeksikehityksessä on luonnollisestikin merkittävä.

Sen sijaan globaali teknologiasektori on varsinkin terävimmän kärkensä osalta kehittynyt tänä vuonna hyvin. Toki osin kyseinen kehitys näyttää olevan jonkinlaista rekyyliä viime vuoden heikosta kehityksestä samoilla sektoreilla. On hyvä muistaa, ettei historia ole tae tulevasta Suomen eikä minkään muunkaan markkinan tai sektorin osalta. Siitä huolimatta osakesijoittajan on hyvä huomata, että maantieteellisellä ja eri sektorit huomioivalla hajautuksella on ollut ja voi hyvinkin olla myös jatkossa lisäarvoa sekä salkun kokonaiskehitystä tasapainottavaa vaikutusta.

5. Salkun tasapainotus

Usein sijoitusstrategia – olipa se sitten yksityissijoittajan tai vaikkapa sijoitusrahaston – sisältää raja-arvon sekä sille, kuinka paljon yksittäinen sijoituskohde saa edustaa salkun kokonaisuudesta, että sille, kuinka paljon yksittäisen sijoituskohteen tulee vähintään edustaa salkun kokonaisuudesta. Näitä raja-arvoja on lähtökohtaisesti vaivatonta noudattaa sijoitusten tekemisen hetkellä. Salkunhoidollinen näkökulma astuu silti mukaan kuvioihin ajan saatossa, kun salkun eri sijoituskohteet kehittyvät eri tavoin ja niiden suhteelliset painoarvot salkussa muuttuvat. Vuodenvaihteen lähestyessä on yleensä hyvä hetki tarkastella salkun painotusten jakaumaa sijoituskohteiden nykyhetken markkina-arvoilla.

Jos jonkin sijoituskohteen painoarvo on esimerkiksi laskenut selvästi alle alun perin suunnitellun, on syytä kysyä, ostaisinko nykytietojen valossa osaketta lisää nostaakseni sen merkitystä salkun kokonaisuuden kannalta? Jos näin on, voisinko rahoittaa lisäostokset keventämällä salkusta vaikkapa jotain alkuperäistä suunnitelmaa korkeampaan painoarvoon noussutta sijoituskohdetta?

Vai onko laskeneen painoarvon sijoituskohteen osalta kyseessä sittenkin sijoitus, jonka kohdalla sijoituksen alkuperäiset olettamat vain osoittautuivat peruuttamattomasti virheellisiksi? Jos näin on, niin kannattaako kyseistä sijoituskohdetta omistaa jatkossa enää lainkaan?

Isänpäivän ja joulun pakettitarjouskampanja on nyt alkanut! Yli 100000 kappaletta myyneiden seitsemän sijoituskirjan paketin saa alehinnalla Nordnetistä vuoden loppuun asti.

Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo-, kasvu-, laatu- ja pienyhtiöiden näkökulmista. Seitsemän teoksen sijoituskirjapaketti on nyt tilattavissa Nordnetistä tarjoushintaan. Kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen. Lue lisää ja tilaa omasi.

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita kirjoitushetkellä. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yhtiöihin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.

]]>
https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-oksaharju-viisi-syyta-suorittaa-joulusiivous-osakesalkulle/feed/ 0