Eläkesalkku valuu kuiviin

22.07.2012, klo 21:09 | Petre Pomell

blog_image

Moni sijoittaja on liikenteessä pitkän tähtäimen politiikalla. Varallisuus ei olekaan kasvanut viivasuoraan kohti taivasta, kuten moni sijoitusneuvoja esimerkeissään lupaa. Eläkepäiville tarkoitetut varat eivät kasva riittävällä vauhdilla.

Sijoittajan, joka tähtää salkkunsa lihoiksi laittoon eläkepäivillä, varauduttava kärsivällisyyteen. Viime vuodet eivät ole hemmotelleet osakeriskiä ottaneita osta-ja pidä-sijoittajia. Amerikkalaisilla, joilla ei ole kaltaistamme eläketurvaa, on meitäkin tukalammat paikat.

Rapakon toisella puolen sijoitusneuvojat pohtivat kilvan eläköityvien asiakkaidensa kanssa, mitä tulisi tehdä. Heikoin tilanne on nuorilla eläkeläisillä, jotka ovat olleet vasta muutaman vuoden oloneuvoksina. T. Rowe Price Group laski taannoin sijoittajaesimerkin, josta suomalaisillakin on opittavaa.

Oletetaan, että sijoittaja pystyy keräämään miljoonan euron salkun ennen eläkepäiviään. Tuosta summasta sijoittaja nostaa 40000 euroa ensimmäisenä vuonna ja elää sillä. Jatkossa hän korottaa summaa kolmella prosentilla inflaation vuoksi vuosittain. Salkku, joka sisältää 55 prosenttia osakkeita ja 45 prosenttiajoukkolainoja, pystyisi jauhamaan kassavirtaa 90 prosentin todennäköisyydellä 30 vuotta ennen kuiviin menoa. Laskelma perustuu osakkeiden 8,8 prosentin ja joukkolainojen  5,8  prosentin vuosituottoihin. Nykymaailmassa luvut ovat varsin korkeita.

Eläkekassan loppuunpalaminen kiihtyy rajusti, jos salkun arvo putoaa ensimmäisenä vuonna 30 prosenttia. Tuolloin T. Pricen mukaan varat riittävät 30 vuodeksi enää 40 prosentin todennäköisyydellä. Mitä tehdä?

Helpointa on tietysti vetää vyötä kireämmälle. Luopumalla inflaatiokorotuksista viitenä vuonna, kasvaa todennäköisyys 60 prosenttiin. Rajumman muutoksen tekee kulutustason leikkaus 20 prosentilla ensimmäisenä eläkevuotena. Nostamalla vain 32000 euroa, riittävät varat 30 vuodeksi jo 73 prosentin varmuudella.

Ainahan salkun allokaatiota voi toki muuttaa riskipitoisemmaksi, jolloin tuotto-odotuskin kasvaa. Tämän esimerkin valossa aiheuttaman stressin valossa suomalainen eläkejärjestelmä tuntuu fiksulta ratkaisulta. Piensijoittajan lisäeläke karttuu todennäköisimmin, kun malttaa säästää sitkeästi kuukausittain ja katsoo, ettei liian suuri osa sijoitusvaroista tuhraannu kuluihin. Niillä kun on yllättävän suuri merkitys lopputuloksen kannalta.

Petre Pomell, www.valistunutsijoittaja.com

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

TT22 Heinäkuu, 2012Periaatteessa suomalainen jårjestelmä kuulostaa viisaammalta, mutta tämä pätee käytännössä vain suurien ikäluokkien edustajiin. Me nuoret emme tule näkemään ikinä samanlaisia eläkkeitä kuin mitä tällä hetkellä maksetaan. Tällä hetkellä eläkemaksuja on kerätty noin neljäsosa vaadittavista vastuista ja kuten ollaan nähty niin eläkemaksut jatkavat kasvamaan jatkuvasti näiden ollessa jo yli 5 prosenttia bruttotuloista. ja osuus tulee vaan kasvamaan lähivuosina suurien ikäluokkien siirtyessä saamapuolelle. Muillekin nuorille vaan tiedoksi, että jos haluatte eläkettä saada niin pitäkää siitä itse huoli, sillä nykyiset julkiset instanssit eivät siihen pysty. Kuten näemme teollisuutemme kilpailukyvyn rapautumisesta ja jatkuvista irtisanomisista niin tällä hetkellä talouskasvumme tapahtuu julkisella sektorilla ja sekin velkarahalla. Pää tulee vetävän käteen jossain vaiheessa ja silloin voidaankin sitten sanoa eläkevaroille hyvästit. Ainut vaihtoehto on nopea kehitys energian hyödyntämisessä eikä sekään ole näköpiirissä.

Jukka Oksaharju23 Heinäkuu, 2012Miksi miljoonan euron salkussa tulisi koskea lainkaan “sijoitettuun pääomaan”, jos vuotuinen tarve kassavirralle on vain 40 000 euroa eli 4% salkun arvosta? Jos käytetään yksinkertaisessa laskelmassa mainitsemaasi 45/55 allokaatiota ja 5,8%/8,8% lajikohtaisia tuotto-odotuksia, niin painotetun keskiarvon kaavasta saadaan expected portfolio return (Er), joka vastaa noin 7:ä prosenttia eli noin 70 000 euroa bruttona. Verovelvollisesta ja inflaatiosta riippumatta eläkeläisen salkun arvo siis mielestäni kasvaa kulutuksesta huolimatta, kun eläkeläisen käteistarve (4% salkun arvosta) alittaa merkittävästi portfolion tuotto-odottaman (nettonakin).

Monialajohtaja23 Heinäkuu, 2012“Viime vuodet eivät ole hemmotelleet osakeriskiä ottaneita osta-ja pidä-sijoittajia.”

Eikös tilanne ole ihan päinvastainen, esim. Fortumia, Nordeaa, NREtä ja Sampoa on voinut tankata melko edullisesti (pitkällä tähtäimellä) ja samalla ostaen osinkotuloilla lisää?

Jukalla oli hyvä pointti tuohon salkkuun kajoamiseen liittyen.

hessu423 Heinäkuu, 2012Usein kuulee puhuttavan, ettei nuoret tule saamaan samanlaisia eläkkeitä kuin nyt. Se voi pitää paikkaansa, mutta 20 – 40 vuoden päähän on aika vaikea ennustaa. Maailma voi olla täysin erilainen mitä nyt, toki hyvässä että pahassa. Mutta silti: varsinkin nykykriisin varjossa tehdyt tulevaisuudenkuvat ovat ehkä turhankin pessimistisiä.

harri24 Heinäkuu, 2012“Tämän esimerkin valossa aiheuttaman stressin valossa suomalainen eläkejärjestelmä tuntuu fiksulta ratkaisulta.”

Miksi ? Niin ylläkuvattu amerikkalainen kuin suomalainenkin malli voi sijoittaa (lähes ?) samoihin kohteisiin eli tuotto odotus lienee identtinen. Suomalaisessa mallissa mukana on vielä yksi kerros eli lakisääteiset vakuutusyhtiöt, joiden kohdalla pitäisin agentti-päämies -ongelmaa arveluttavana.

Vai on suomalaisella järjestelmällä pääsy johonkin mystiseen “Sampoon”, joka takoo varalisuutta tyhjästä :)

petre30 Heinäkuu, 2012tervehdys ja pahoitteluni hitaasta kommentoinnista.
Ajatuksia: Todennäköisesti T.Rowen on ottanut käytännön näkökulman, eli sen mitä ihmiset oikeasti tekevät salkuillaan. Toiveena monella lienee, että pientä perintöä jälkipolvillekin jäisi. Pahaa jälkeä 20-30 prosentin pudotyukset kuitenkin salkkuun tekevät, jos on pakko nostaa rahaa juuri kun eläkkelle on päässyt.

Suomalainen eläkejärjestelmä on siinä mielessä fiksu, että se “pakkosäästää” ihmisille. Isosta massasta ei välttämättä kovinkaan monella ole kiinnostusta eläkkeisiinsä nuorella iällä. Tämän voi havaita yrittäjien heikosta innosta maksaa itselleen nuorena kovia eläkemaksuja.

Noprdnetin lukijakunta opn tietysti positiivinen poikkeus :-)

Äänestä, kommentoi ja
jaa kirjoitusta!

(Ei vielä ääniä)


comments

0 Kommenttia

0 Tykkää 0 Ei tykkää
Raportoi kirjoitus
Tagit: , ,

Petre Pomell

ex-bloggaaja

Pörssinoteeratut rahastot (ETF)

Petre Pomell ei bloggaa enää Nordnet Blogissa. Voit kuitenkin lukea Petren aikaisemmat kirjoitukset....

Kommentoimalla hyväksyt Nordnetin toimintaperiaatteet Nordnet Blogiin osallistumiselle.



Ei vielä kommentteja.