ETF-sijoittajien kaksi tietä

Investor217 Tammikuu, 2012Kuitenkin artikkelissa löydettiin myös seuraava tulos:

“I find that the average premium across all funds has been only 14 basis points (bp), so on average ETFs are neither underpriced nor overpriced”

Tarkoittaisiko tämä kuitenkin sitä, että keskivertosijoittajan nimenomaan EI tarvitsisi huolehtia asiasta, sillä ostosten lukumäärien karttuessa ETF:n ja NAV:in väliset erot tasoittuvat, vaikka ne yksittäisissä kaupoissa heiluisivat puoleen ja toiseen?

Just a thought.

JT17 Tammikuu, 2012Kiitos edellistä blogiasi täydentävästä artikkelista !
En oikein syttynyt edelliseesi – Rahat säkkiin…- mutta on pakko myöntää että nyt pistit minut ajattelemaan.

JT

Investor217 Tammikuu, 2012Sori muuten kaksoispostauksesta, selain vähän tökki. Mutta olisi tosiaan hauskaa kuulla ajatuksiasi kysymykseeni.

Jarkko Peltomäki17 Tammikuu, 2012>Kuitenkin artikkelissa löydettiin myös seuraava tulos:

>“I find that the average premium across all funds has been only 14 basis points (bp), >so on average ETFs are neither underpriced nor overpriced”

>Tarkoittaisiko tämä kuitenkin sitä, että keskivertosijoittajan nimenomaan EI tarvitsisi >huolehtia asiasta, sillä ostosten lukumäärien karttuessa ETF:n ja NAV:in väliset erot >tasoittuvat, vaikka ne yksittäisissä kaupoissa heiluisivat puoleen ja toiseen?

Ongelma on se, että vain tietyt osapuolet pystyvät kääntämään hinnoitteluvirheen suoraan voitoksi-> tekemään arbitraasia. Vastapuolelle jäävät kaikki muut sijoittajat, jotka taas nollasumma pelissä häviävät arbitraasin ja eivät kykene seuraamaan osakekorien arvoja.Keskimäärin siis hävitään. Tästä huolimatta tilanne on piensijoittajan kannalta ongelma.

Hyvä kysymys tietysti on se, että kuka tarkalleen häviää arbitraasin. Onko se piensijoittaja vain suuri institutionaalinen sijoittaja. Viime aikoina tilannetta seuranneena olen tullut siihen päätelmään, että pakosti monet suuremmat sijoittajatkin tekevät kauppoja väärään hintaan. Voluumit ovat yksinkertaisesti ajoittain niin suuria.

Lisäksi hinnoitteluvirheet tarkoittavat lisäriskiä. Ajattele, esim. bondeihin sijoittajia ETF-rahastoja joiden volatiliteetin tulisi olla pieni, mutta noin 100 USD maksavan ETF:n markkinahinnan osakekorin arvon välinen heittelee 7 USD haarukassa ja, jos vielä asiaa ajatellaan päätöskursseja pidemmälle on haarukka paljon suurempi.

SH17 Tammikuu, 2012Hinnoitteluvirheistä hyötyminen taikka tappioiden kärsiminen niiden seurauksena edellyttänee sijoittajalta melkoista lyhytjänteisyyttä. Osakesäästäjälle riski tappioista etf-rahastonsa hinnoitteluvirheen johdosta lienee jotain nollan ja minimaalisen väliltä.

ETF-rahastot kuitenkin lähtökohtaisesti, näin olen antanut itselleni opettaa, on tarkoitettu johonkin muuhun kuin jatkuvaan veivaamiseen.

Jarno Lönnqvist18 Tammikuu, 2012Jos ostaa niin kannattaa ostaa alle NAVin. Perinteellisissä ETF:ffissä ei ole kuin hetkellistä väärinhinnoittelua, heiluntaa. Sen sijaan CEFfeissä alihinnoittelu voi olla jatkuvaa. Mitä suurempi alihinnoittelu sitä vähemmän markkinat uskovat tulevaisuuteen. Vaikka alihinnoittelu ei koskaan korjaantuisi pitkäaikainen sijoittaja hyötyy siitä. Mikäli CEFin alihinnoittelu on 15% ja osinkotuotto on 3% niin CEF:in osinkotuotto on 3,45%. Osinkotuotto on kuitenkin pitkällä ajalla se millä on merkitystä. Näitä CEF:ejä voit etsiä vaikka http://www.cefa.com/ palvelusta. Koska nämä rahastot ovat yrityksiä niiden kaikki kulut näkyvät SEC:ille lähetetyistä raporteista. Jotkut niistä ovat miljardiluokassa ja myös yli 80 vuotta vanhoja. Kannattaa tutustua.

Jarkko Peltomäki18 Tammikuu, 2012CEF:t voivat olla myös hyvä vaihtoehto sijoittajalle. En tiedä, että jaksavatko sijoittajat sitten loppupeleissä kiinnostua niistä.

Hienoa, jos sijoituksia jaksaa holdata, mutta en usko, että moni sijoittaja tekee sitä. Asiaa voi käsitellä myöhemmin tarkemmin.

Tietysti pitää myös miettiä, että onko ETFiä todella tarkoitettu holdaamiseen, jos niitä mainostetaan tyyliin “hyödynnä näkemyksesi ETF-rahastoilla” Kuka ne on tarkoittanut holdaaamiseen?

Perinteisten ETF:ien osalta riippuu vähän mitä perinteisellä tarkoitetaan. Useilla ETF:llä hinnoitteluvirheet ovat pysyviä. Toisaalta hetkellisyys myös johtuu siitä, että hinnoitteluvirheet korjataan arbitraasilla, josta joku hyötyy.

Lähetetty iPhonesta

Jarno Lönnqvist19 Tammikuu, 2012On totta, että varsin harvasta on pitkäaikaiseksi sijoittajaksi, vaikka varsin moni näin ilmoittaa. Siksi holdaus saattaa tuottaa hyvin, koska sitä tekee varsin harva. Jos moni tekee jotain, sen tuotto on aina huono. Hinta nousee liian korkeaksi ja tuotto laskee. Jos haluat ylituottoa, niin ei saa olla keskiarvo. Keskiarvona et saa hyvää tuottoa paljon koska ryhmänä sijoittajat eivät jakaannu tasaisesti. On määrällisesti paljon voittaneita sijoittajia ja hävitä voit vain kaiken (=100 %). Sama asia on myös arbitraasisijoittajana tai spekulanttina. Jos olet keskiarvo niin häviät, jos et ole keskiarvo, niin todennäköisesti häviät enemmän, koska hävinneitä keskiarvosta poikkeavia sijoittajia on enemmistö. On helppoa olla keskimääräistä huonompi. Keskiarvot eivät kerro mitään muuta kuin keskiarvon.

Hopo4 Helmikuu, 2012Eipä kyllä ole tullut mieleenkään, että joku treidaisi ETF:llä. Itsellä ETF:t ovat kyllä yleensä olleet varmaan yli vuoden, itse asiassa olen vain lisäillyt niitä holdisalkkuun. Itse en nimittäin usko, että esim joku Venäjärahasto voisi kovinkaan merkittävästi hakata Venäjä-ETF:n. Ja jos hakkaisikin, niin niiden 20% tuottopalkkiot yhdistettyinä korkeisiin lunastuspalkkioihin vetäisi koko homman miinukselle.

Mikä siis vaihtoehdoksi, jos haluan laajasti hajauttaa esim. Afrikkaan, Lähi-Itään tai tiettyihin tuotesektoreihin kuin ETF ?

j.peltomaki8 Helmikuu, 2012Hopo

Ensimmäinen kysysmys: kun olet ostanut ETF-rahastoja, oletko seurannut vastaako niiden markkinahinta NAVia?

Onko esim. Afrikaaan sijoittaminen tarpeellista koko salkun kannalta? Juuri kaikista eksoottisimpiin sijoituskohteisiin saattaa ETF-rahastojen kohdalla liittyä suurimmat ongelmat, kts. esim. Kiinaan sijoittajan PEK:in preemio: http://www.vaneck.com/funds/PEK.aspx

Lisäksi katso tästä esimerkkinä keskustelu, kun esim. Afrikkaan sijoittvalla EGPT:llä käytiin kauppaa kaksinumeroisella preemiolla. Sijoittajat eivät millään meinanneet ymmärtää ETF:n ylihinnoittelua, joka puhkesi, kun pörssi avattiin.
http://www.piksu.net/keskustelunaihe/lähi-itään-sijoittavat-etf-rahastot

Hopo10 Helmikuu, 2012Tunnustan rehellisesti, että en ole seurannut NAVia. Lähinnä näin ETF-aloittelijana olen seurannut TERin suuruutta. Afrikka ja Lähi-Itä on parissa ETF:ssä pienellä painolla mukana. Se onko maantieteellisessä hajautuksessa järkeä, en tiedä. Nämä on pienenä lottokuponkina mukana.

Jarkko Peltomäki10 Helmikuu, 2012“Tunnustan rehellisesti, että en ole seurannut NAVia.”

Ei se mitään… varmaan 95 % – 99 % ETF-sijoittajista ei tätä huomoi.

Tämä on se ongelma ETF-sijoittamisessa, jota on hyvin vaikea korjata. On niitä tilanteita ollut, kuten linkin esimerkissä, että ETF:llä on käyty kauppaa kaksinumerisella preemiolla ja sitten itse yrittänyt melkein “huutaen” selittää, että kannattaa miettiä mihin sijoittaa, mutta kukaan ei jaksa asiaa huomioida.