Hallituksen verolinjauksissa populismia

22.06.2011, klo 10:15 | Kim/Tom Lindström 

blog_image

Huomenna keskiviikkona 22.6.2011 Suomeen nimitetään uusi hallitus poikkeuksellisen vaikeiden hallitusneuvottelujen jälkeen. Hallituksen muodostamista vaikeutti suurvoiton saaneiden perussuomalaisten kyvyttömyys tehdä yhteistyötä muiden puoleiden kanssa. Enemmistöaseman varmistamiseksi eduskunnassa hallitukseen tuli peräti kuusi puoluetta, joista tosin osa vasemmistoliitosta tosiasiallisesti toiminee oppositioleirissä. Vaikeudet muodostaa hallitusta tarjosivat vasemmistolle ja erityisesti sosialidemokraateille vahvan neuvotteluaseman, mikä myös heijastuu hallitusohjelmaan, vaikka pääministeri tulee kokoomuksesta. Näin ollen verolinjauksetkin ovat paikoitellen enemmän äänestäjäkuntaa kosiskelevia kuin nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen soveltuvia.

Hallitusohjelma on hyvin laaja ja yksityiskohtainen. Sen heikkoutena on jäykkyys, jonka vuoksi talouspolitiikan kyky sopeutua taloustilanteen äkkinäisiiin muutoksiin lienee varsin heikko. Kukaan ei tällä hetkellä pysty ennustamaan, millä tavalla Euroopan velkakriisi ja erityisesti Kreikan ongelmat heijastuvat rahoitusmarkkinoihin ja sitä kautta maailmantalouteen. Parin vuoden takaisen finanssikriisin jäljet pelottavat. Tässä vaiheessa ei ole talouden tai työllisyyden kannalta viisasta harjoittaa yritys- tai sijoitustoimintaa rankaisevaa talouspolitiikkaa; olkoonkin että myös julkisen sektorin rahoitusongelmiin on löydettävä ratkaisu.

Lukuisista verolinjauksista keskityn sijoittajan kannalta olennaisimpiin. Askel oikeaan suuntaan on yhteisöveron alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Askel on kuitenkin vaatimaton muiden maiden vastaavaan kehitykseen verrattuna ja myös kaukana kokoomuksen tavoittelemasta 22 prosentista.

Vaikeasti ymmärrettävissä on sen sijaan pääomaverotuksen kiristäminen nykytilanteessa ja erityisesti progression tuomista 50.000 euroa ylittäviin pääomatuloihin, joiden veroksi tulisi 32 prosenttia, muuten 30 prosenttia. Tällä hetkellähän vero on 28 prosenttia. Progression tuominen pääomatuloihin yllyttää epäterveeseen verosuunnitteluun ja puolueiden jatkossa tapahtuvaan kilpalaulantaan veroprosenteista. Oikeusvaltiossa verotukselta edellytetään ennustettavuutta ja pitkäjänteisyttä. Nyt puolueiden veropopulisteille luodaan entistä laajempi temmellyskenttä. Yhteisöveron ja pääomaveron loitontuminen toisistaan lisännee houkutinta kanavoida pääomatuloja osakeyhtiöiden kautta.

Ansiotulojen ja pääomatulojen hyvin erilainen luonne ei ilmeisesti ole ollut kaikille hallitusneuvottelijoille selvä. Ansiotuloista poiketen pääomatuloihin liittyy riskiä sekä pääoman että siitä maksettavan tuoton osalta. Pääomatuloja ei saa, ellei sijoita omaa rahaa, joka on ainakin kertaalleen verotettu. Osinkotulojen osalta samat voittovarat verotetaan sekä yrityksessä että osakkeenomistajan verotuksessa. Kahdenkertaista veroa on kohtuullistettu laskemalla 70 prosenttia osingoista. verotettavaksi tuloksi. Tällöin todellinen vero on tällä hetkellä 40,5 prosenttia, josta osakkeenomistaja on maksanut 19,6 prosenttia (70 prosenttia 28 prosentista).

Hallitusohjelmasta ei käy ilmi, onko tarkoitus säilyttää 70 prosentin sääntöä. Kahdenkertaisen verotuksen lievennyssäännöllä ja uusilla pääoma- ja yhtiöveroprosenteilla kokonaisvero olisi 40,8 prosenttia (41,8 prosenttia 50.000 euron ylittävältä osalta). Osakkeenomistajan maksama osuus olisi vastaavasti 21,0 prosenttia (22,4 prosenttia). Hetemäen työryhmä ehdotti lievennyksen poistamista, mutta toisaalta myös yhteisöveron alentamista 22 prosenttiin. Ilman lievennyssääntöä veronkiristys olisi täysin kohtuuton.

Pääomaprosenttien nosto pahentaa Suomen osakeverotuksen pahinta epäkohtaa eli luovutusvoittojen ikuista verottamista. Yli viisi vuotta omistettujen osakkeiden luovutusvoitot ovat useimmissa OECD-maissa kokonaan verovapaita. Meillä maksetaan veroa omistusajan pituudesta riippumatta, mikä käytännössä saattaa johtaa konfiskaatioon, kun pitkäaikaisten omistusten ”luovutusvoitot” ovat yleensä lähinnä vain inflaation aiheuttamia näennäisvoittoja. Tätä epäkohtaa olisi helppoa korjata kehittämällä hankintameno-olettamaa nykyistä realistisemmaksi.

Listaamattomien osakkeiden osinkoverotus on vuodesta 2005 huomattavasti kevyempi kuin pörssiyhtiöiden osinkoverotus. Tämä keinotekoinen listautumiskynnys näkyy jo pörssilistan näivettymisenä. Listautumiskynnys madaltuu jatkossa hieman, kun listaamattomien yritysten kertaalleen verotettavien osinkotulojen raja laskee 90.000 eurosta 60.000 euroon. Näiltä osin osakkeenomistaja ei maksa veroa yrityksestä poiketen. Pörssiyhtiöissä kahdenkertainen vero alkaa ensimmäisestä eurosta, eikä aiemmin luvattua verohelpotusta vähäisistä osinkotuloista nytkään toteudu. Ilmeisesti 800.000 piensijoittajan ääntä ei kiinnosta hallituspuolueita. Tai ovatko puolueet edes tietoisia siitä, kuinka paljon piensijoittajia on maassamme? Muilta osinhan hallitusohjelma lupaa paljon hyvää pienituloisille ja syrjäytyneille.

Sijoittajaa sivuavia ovat myös kiristykset lahja- ja perintöveroihin. Mediayhtiöihin puree sanoma- ja aikakauslehtien tulo arvonlisäverotuksen piiriin. Suunnitteilla on lisäksi pankkivero, jonka yksityiskohdista ei ole tietoa, joskin EU-tasoinen ratkaisu on tavoitteena.

Arvopaperilakia on tarkoitus uudistaa Suomen lainsäädännön kilpailukyvyn varmistamiseksi muihin maihin verrattuna. Hallitus lupaa myös valmistella kansallista pääomastrategiaa rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi ja yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi. Molemmat ovat hyviä tavoitteita, mutta niiden toteuttamisella alkaa olla jo kova kiire.

Kim Lindström

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

arvon etsijä23 Kesäkuu, 2011

ei voi väittää tekstiä vastaan. Itse olen vakuuttunut, että sdp, vihreät ja vasurit yrittivät verottaa osinkoja ilman mitään vähennyksiä, mutta kokoomus torppasi tämän. Suomessa on lietsottu vihaa sijoittamista kohtaan niin kovaa, että PERSUjen panoksella osinkoverotus tulee joskus nousemaan koko ankaruuteensa.
Toki valtion saamat verotulot pienenvät ja omistus karkaa ulkomaille, mutta poliitikot ovat äänibisneksessä ei rahabisneksessä. Itse muutan heti englantiin kun se on mahdollista ja jatkan bisnestäni sieltä.

Äänestä, kommentoi ja
jaa kirjoitusta!

(Ei vielä ääniä)


comments

0 Kommenttia

0 Tykkää 0 Ei tykkää
Raportoi kirjoitus


Ei vielä kommentteja.