Vieraskynä
Odota kunnes jäät eläkkeelle, puhu ruotsia – ja ole mies.
Kesäkuussa julkaistiin mielenkiintoinen tutkimus suomalaisista sijoittajista. Shareownership in Finland 2015 -tutkimus on tiivis paketti suomalaisten suorasta sijoitusvarallisuudesta. Erityisen mielenkiintoiseksi sen tekee se, että tutkimuksen pääkirjoittaja, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Keloharju on kerännyt aiheesta materiaalia jo vuodesta 1995. Vertailtavaa siis löytyy.
Mitä tutkimus kertoo naissijoittajista? Ainakin sen, että nainen on tässä seurassa vähemmistössä. Suomalaisten suoraan osakkeisiin sijoittavien naisten määrä on laskenut. Kun huippuvuonna 2000 pörssisijoittajista 45,9 prosenttia oli naisia, nyt, 15 vuotta myöhemmin, heitä on enää 42,2 prosenttia.
Omistukset painottuvat tätäkin selkeämmin miehille, he omistavat 70 prosenttia kaikista osakevaroista.
Osakemiljonääreistä naisten osuus on 15 vuodessa laskenut 37 prosentista 27 prosenttiin.
Tutkimus piirtää kuvaa tyypillisestä suomalaissijoittajasta. Hän on 55-vuotias mies, joka asuu Ahvenanmaalla, Uudellamaalla – todennäköisimmin pääkaupunkiseudulla tai Pohjanmaalla. Hänen osakesalkkunsa arvo on päälle 40 000 euroa, mutta sijoitukset ovat huonosti hajautettuja: suurin osa osakeomistajista omistaa vai 1–4 yrityksen osakkeita. Vain neljänneksellä omistajista on salkussaan yi viiden yrityksen osakkeita.
Miljoonasalkun omistajista reilusti yli puolet oli yli 60-vuotiaita. He hallitsevat hajauttamisen: pörssimijonäärien salkuissa on keskimäärin 18 yrityksen osaketta.
Ruotsinkielisyys silottaa tietä varakkuuteen. Kun suomea puhuvan pörssisijoittajan salkun arvo on keskimäärin 37 500 euroa, ruotsia puhuvalla se on 75 000 euroa. Miljoonasalkun omistajista vajaa neljännes puhuu ruotsia äidinkielenään. Ruotsia puhuvien todennäköisyys sijoittaa osakkeisiin on kaksinkertainen suomea puhuviin verrattuna.
Naissijoittajista tutkimus kertoo sitä samaa, mitä kansainväliset stereotypiat aikaisemmin: naiset ovat sijoittajina varovaisia, eivätkä he pidä riskistä. Miehet ja nuoret sijoittajat sijoittavat naisia todennäköisemmin markkina-arvoltaan pieniin First North -yrityksiin, jotka eivät yleensä maksa osinkoa. Naiset suosivat päälistaa. Pörssiyhtiöistä Marimekon, Elisan ja Stockmannin yksityisomistajista enemmistö on naisia. Tämä saattaa johtua siitä, että perinteisen sijoittajakäsityksen mukaan naisiin vetoaa tunnettu yhtiöbrändi ja ymmärrettävä liiketoiminta.
Miehet myös kasvattavat salkkujaan naisia nopeammin. Vuositasolla miesten salkut kasvoivat 7,8 prosenttia, naisten 6,3 prosenttia.
Suomalaisten into omistaa suoria osakkeita on ollut hienoissa laskussa it-kuplan puhjettua: vuosituhannen vaihteessa osakkeita omisti noin 14 prosenttia kansalaisista, nyt enää vajaa 13 prosenttia. Suomalaisia osakkeita suoraan omistavien määrä on vakiintunut 700 000 ihmiseen.
Keloharjun ja Lehtisen tutkimus kertoo, että pörssiomistajuus – ja sitä myöten varakkuus – on viime vuosina keskittynyt entistä harvemmille. Se keskittyy iäkkäille miehille.
Lue lisää:
Shareownership in Finland 2015 -tutkimus: http://finance.aalto.fi/en/midcom-serveattachmentguid-1e514c15992929c14c111e5b527198c6e877c107c10/shareownership_2015.pdf
Pörssiomaisuus keskittyy Suomessa rajusti – katso, miten sitä on kertynyt omalle asuinalueellesi: http://www.hs.fi/talous/a1434430144949
/Ninni Myllyoja
Miten voi olla näin ala-arvoista tilastointia? Eikö professori ja artikkelin kirjoittaja tunne käsitteitä keskiarvo ja mediaani? Keskimääräinen osakkeenomistaja Suomessa ei suinkaan omista 40 000 eurolla osakkeita. Tämä on keskiarvo. Ota keskiarvo omasta ja Nalle Wahlroosin omaisuudesta. Eikö se ole jokseenkin sama jos jaat Nallen omaisuuden kahdella.
Tässä pitäisi tietenkin käyttää mediaania, joka kuvastaa joukon keskimääräistä arvoa. Mediaani on merkittävästi keskiarvoa alempana.
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta! Yksi asia kuitenkin pisti silmään – tyypillisen suomalaissijoittajan osakesalkun arvo ei suinkaan pyöri 40 000 euron kieppeillä. Tämä on nimittäin salkun keskimääräinen koko, jota muutaman superrikkaan salkut paisuttavat merkittävästi. Tämän kokoluokan osakesalkkuun yltää hädin tuskin joka kymmenes sijoittaja. Tyypillisen suomalaissijoittajan salkun kokoa kuvannee paremmin osakesalkun mediaanikoko, joka on Keloharjun selvityksen mukaan noin 4 000 euroa. Toisin sanoen puolella suomalaissijoittajista osakesalkun koko jää alle tämän rajan. Tässä on kuitenkin piensijoittajan kannalta se valoisa puoli, että jo pienellä säästämisellä voi kartuttaa meikäläisittäin ihan mukavan kokoisen osakesalkun, jonka tuotoilla saa vaikka vähän ylimääräistä luksusta arkeen loppuelämän ajaksi, tai vaikka lapsille… Lue lisää >>