Jukka Oksaharju
Päättyvän viikon tiistai löi kansiin tilikauden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon. Alkuvuosi on ollut Helsingin pörssissä kaksijakoinen: ensin noustiin huimalla tahdilla, sittemmin osakekursseja on ohjannut jälleen geopolitiikka usealla rintamalla. Listaan tähän merkintään Helsingin pörssin alkuvuoden parhaiten ja heikoimmin tuottaneet osakkeet suurten yhtiöiden kategoriasta.
Tammi-maaliskuussa osakekurssit rallattelivat koilliseen Euroopan keskuspankin tammikuisen elvytysretoriikan ja sitä seuranneiden alati laskeneiden osakkeille vaihtoehtoisten korkotuottojen myötävaikutuksesta. Sen sijaan huhti-toukokuussa yleinen kurssikehitys oli lievästi mollivoittoista.
Viime aikojen alakulo johtunee alkuvuoden huimalle nousutahdille terveellisestä hengähdystauosta, Ukrainan sodan paluusta otsikoihin ja kesäkuun loppua kohden kiristyneestä Kreikan tilanteesta. Vähemmällä mutta jonkinlaisella merkityksellä sivuroolia näyttelee myös Kiinassa parhaillaan ilmoja ulos päästelevä pörssikupla.
Kuvaavaa on, että kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana Helsingin pörssi tuotti jopa 16 prosenttia. Karkealla kaavalla laskettuna tämä vastaa pörssin erittäin pitkistä aikasarjoista haarukoituna noin kahden vuoden keskimääräistä tuottoa. Tänä vuonna se saavutettiin siis kolmen kuukauden aikana. Vaatimatonta viime aikojen kurssikehitystä ilmentää, että tänään Helsingin pörssin yleisindeksi on enää vain 7 prosenttia yli viime vuodenvaihteen tason – kuitenkin edelleenkin keskimääräistä pörssivuotta paremmalla kehitysuralla.
Helsingin pörssi peitonnut Yhdysvaltain markkinat
Huomionarvoista Helsingin pörssin kehityksessä on, että useasta viime vuodesta poiketen kotimarkkinamme on tänä vuonna peitonnut useat kansainväliset markkinapaikat. Yhdysvalloissa alkuvuoden parhaiten tuottanut suuri osakeindeksi on Nasdaq, joka on tänään reilut viisi prosenttia yli viime vuodenvaihteen tason.
S&P 500 -indeksin suoritus oli vuoden ensimmäisen puoliskon osalta heikoin sitten tilikauden 2010. Samalla indeksin heikko esitys alkukesän aikana merkitsi sitä, että sen yhtäjaksoinen yhdeksän vuosineljänneksen positiivinen tuottoputki katkesi. Tässä yhteydessä on tosin syytä korostaa, että vielä toukokuun puolivälissä osakeindeksi takoi Yhdysvalloissa kaikkien aikojen huipputasonsa (S&P 500 per 21.5.2015).
Kreikan ohella voidaan esittää, että Yhdysvalloissa asteittain viriävät koronnosto-odotukset ovat hillinneet pörssikurssien nousukehitystä, johon olemme saaneet tottua viimeisten reilun kuuden vuoden aikana käytännössä katkeamattomasti (S&P 500 on parhaillaan noin 200 prosenttia korkeammalla tasolla kuin maaliskuussa 2009). Osin langettaisin syytä pörssin trendinousun jäähtymisestä Yhdysvalloissa myös paikallisten pörssiyhtiöiden tuloskasvun hyytymiselle (itse asiassa tulosennusteiden kääntymisestä tilapäisesti jopa miinuskasvun uralle heikosta alkuvuoden talouskasvusta johtuen).
Seuraavassa listaan Helsingin pörssin vauhdikkaimmat kurssiheilahtelijat suurten yhtiöiden kategoriasta alkuvuodelta 2015.
Nousijat
YIT +50,1 %
Amer Sports A +48,8 %
Nokian Renkaat +38,5 %
Cargotec +33,3 %
Outotec +31,7 %
Kurssinousijoiden joukosta on syytä nostaa esiin YIT ja Nokian Renkaat. Ne ovat viime vuoden kurssiromahtajia, mutta tämän vuoden alun osittaisia toipujia. Molempia on laskenut ja nostanut Venäjän kehitys. Oikeastaan paras tulkinta lienee, että nimenomaan Venäjän kehityskaarta koskevien tulkintojen muutokset ovat ohjanneet osakekursseja ahneuden ja pelkopaniikin vuoropuheluna. Toisin sanoen itse Venäjä-sidonnaiset yhtiöt eivät ole alkuvuonna raportoineet mitään ennätystuloksia, jotka selittäisivät listakärjen.
Osittain Venäjä-sidonnaisten osakkeiden löytyminen alkuvuoden parhaiten tuottaneiden osakkeiden listalta johtuu ruplan romahtamisen (ja Venäjä-sidonnaisten arvopapereiden romahtamisten) ajoittumisesta viime vuoden marras-joulukuulle. Tämä merkitsee sitä, että osakkeet lähtivät kuluvaan vuoteen verrattain alhaisista lähtötasoista historiaansa nähden.
Kun pakotepolitiikka ei ole kärjistynyt ainakaan toistaiseksi äärimmilleen, eikä öljyn tynnyrihinta ole ollut enää vapaapudotuksessa, on myös ruplan kurssitaso toipunut jonkin verran alkuvuonna 2015. Yhdistelmä on ollut omiaan laskemaan hieman sijoittajien riskipreemioita Venäjä-sidonnaisia yhtiöitä kohtaan, joskaan pelot eivät ole vielä suinkaan täysin kaikonneet.
Joka tapauksessa pahimpien skenaarioiden väistyminen todennäköisimmistä kehityskuluista on saanut osan pääomasta palaamaan Venäjä-sidonnaisiin osakkeisiin. Tilanne on kuitenkin yhtiöiden ulkoisista tekijöistä johtuen edelleen herkkä suuntaan ja toiseen. Aivan viime viikkoina Venäjä-sidonnaiset osakkeet ovat jälleen pakittaneet noin kymmenen prosenttia kuluvan vuoden huipuistaan.
Amer Sportsin ja Cargotecin kohdalla voidaan sanoa, että itse yhtiöt ovat kehittyneet verrattain hyvin. Molemmat ovat kohentamassa suoritustasoaan keskinkertaisesta kohtuullisen hyväksi, ja tämä on näkynyt perustellusti osakkeiden arvostustason kohoamisena. Perusoletuksen mukaan sama myönteinen trendi jatkuu yhtiöiden liiketoiminnoissa.
Nousijoista Outotecin listasijoitus selittynee yritysjohdon varovaisen optimistisilla lausunnoilla ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksen yhteydessä. Parin viime vuoden ajan yhtiötä on piinannut erittäin heikko globaali toimialakohtainen suhdannetilanne. Tosin yhtiö on myös joutunut käynnistämään jo toisen sisäisen kustannuskuurinsa, joten aivan optimaalisesti ei ole yritysjohtokaan kyennyt matalasuhdanteeseen vastaamaan. Toistaiseksi näyttää siltä, että ”markkinat” yhä luottavat yhtiön toimivaan johtoon.
Laskijat
Fortum -11,3 %
Sponda -8,6 %
Nokia -7,2 %
Citycon -6,9 %
Outokumpu -5,3 %
Helsingin pörssin alkuvuoden 2015 kurssilaskijoista Fortumin kohtalo liittynee Luoteis-Venäjällä mutkistuneisiin vesivoimalakauppoihin, joista yhtiö tiedotti ensimmäisen kerran viime joulukuussa. Kannattavalta sijoittajien mielestä näyttänyt hanke kohotti ensin Fortumin arvostustasoa, mutta viime kuukausina osake on laskenut reilut 20 prosenttia, kun kevään ja alkukesän aikana yhtiö ei ole saanut lopullista diiliä aikaan.
Yhtiön pienenä osakkeenomistajana aion henkilökohtaisesti lisätä osakkeen painoarvoa salkussa vähitellen nykyisillä noin 16 euron hinnoilla. Tämä ei ole yleispätevä suositus eikä etenkään riskitön sijoitus, mutta näen Fortumin vahvan taseen, tulevan erinomaisen yritysjohdon ja huokean arvostuksen konkretisoituvan jo sijoitushetkellä liki seitsemän prosentin osinkovirtaan, joka on eräänlainen ”henkinen pohjatuotto”, koska Fortumin pääomistaja Suomen valtio ei leikanne lypsävän lehmän osinkovirtaa pitkään aikaan. Uskon myös Pekka Lundmarkin ja Fortumin hallituksen kykyyn allokoida tuottavalla tavalla kassassa makaavat rahat.
Kansanosakkeetkin löytyvät valitettavasti (tai no, mahdollisen uuden omistajan kannalta ilahduttavasti) kurssilaskijoiden listalta. Nokian osake rysähti heikon ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksen yhteydessä. Tämän jälkeen muun muassa mahdollinen Here-yrityskauppa on virkistänyt osaketta jälleen uudelle nousuladulle.
Outokummun kohtalona on samoin heikko ensimmäinen neljännes ja negatiivisen tulosvaroituksen sivumaun jättänyt tulevaisuuden ohjeistus. Kiinteistösijoitusyhtiöiden päätyminen heikkotuottoisten listaukseen johtunee osin Cityconin osakeantisuunnitelmista, joita käsiteltiin myös ylimääräisessä yhtiökokouksessa kesäkuun puolivälissä.
—
https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html
Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nokian Renkaiden, Fortumin ja Outotecin osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
Photo credit: tdlucas5000 / Foter / CC BY
Olisiko Spondasta ollut antaa mitään näkemystä?