Martin Paasi
Brexit ja Trump. Grillo ja Le Pen? Italian vaalitulos lisää Euroopan Unionin paineita, vaikka välittömiltä seuraamuksilta vältyttäneen.
Italian eilisessä kansanäänestyksessä pääministeri Matteo Renzin vallan keskittämiseen tähtäävät uudistukset saivat hieman yllättävänkin selkeän ei-äänen. Lähes 60 prosenttia äänestäjistä vastusti perustuslakimuutosta, jossa lainsäädäntövalta olisi keskitetty parlamentin alahuoneelle, missä suurimmalla puolueella on absoluuttinen äänienemmistö.
Näin ollen Italian senaatilla on jatkossakin mahdollisuus estää lakimuutoksia. Vaikka Italian työttömyys on hieman laskenut, vaihtotase on ylijäämäinen ja valtiontaloudessa on primääriylijäämä (eli tulot ylittävät menot ennen velanhoitokuluja), taloutta painavat suuret velat, pankkikriisi ja joustamattomat työmarkkinat.
Vaalitulos pitää talousuudistukset jäissä. Toisaalta vaalitulos myös estää vallan liiallisen keskittymisen. Tämä voi olla ihan hyvä asia maassa, jossa sisäpoliittiset kriisit seuraavat toisiaan ja vastuuttomilla poliitikoilla on pitkä johtamisen perinne. Seuraavaksi johtoasemaan onkin pyrkimässä Viiden tähden liikkeen Beppe Grillo, joka saa Trumpin kuulostamaan maltilliselta konservatiivilta.
EU-myönteinen ja Saksan liittokansleri Angela Merkeliä tukeva pääministeri Matteo Renzi päätti erota eilisen vaalituloksen seurauksena. Presidentti Sergio Mattarella nimittänee väliaikaishallituksen seuraaviin vaaleihin asti, jotka järjestetään jo vuoden 2018 toukokuussa. Talousuudistuksia ei ole odotettavissa, kuten ei muitakaan yllättäviä tai nopeita liikkeitä. Ongelmista akuutein eli pankkikriisi syvenee, kun markkinoilta on nyt entistäkin vaikeampi saada rahoitusta.
Tämä lisää paineita italialaisten pankkien pelastamiseksi suoraan valtionrahoituksella, mikä vuoden alusta on ollut kiellettyä EU:ssa voimaan tulleen direktiivin johdosta (Bank Recovery and Resolution Directive, BRRD). Direktiivissä lähtökohtana on niin sanottu “bail-in”, missä pankin velkojat ja osakkeenomistajat joutuvat ensisijaisiksi maksumiehiksi ja vasta sitten on valtion vuoro. Italialaisten pankkien pelastaminen suoraan (italialaisten) veronmaksajien rahoilla kiristänee suhteita EU:hun entisestään.
Vaikka äärioikeistolainen kandidaatti hävisi eilen järjestetyt Itävallan presidentinvaalit, kasvava populismi lisää sijoitusriskejä EU:ssa. Ranskassa järjestetään ensi keväänä presidentinvaalit, joissa EU-vastainen Marine Le Pen on vahvoilla. Angela Merkel on puolestaan heikoilla Saksassa vuoden kuluttua järjestettävissä vaaleissa. Saksassa äärioikeistolainen ja maahanmuuttovastainen AfD-puolue on vahvistanut suosiotaan Merkelin puolueen kustannuksella.
Euroopassa pakolaiskriisi on ollut populismin nousun ytimessä. Populismi eli kansansuosioon usein kansankiihotuksellisin keinoin tähtäävä poliittinen liike vähentää vastuullisten poliittisten päätösten todennäköisyyttä. Tämä nostaa talouksien ja siten sijoitusten riskiä. Vaarana on, että muukalaisvihalle annetaan siivet, rajat ja taloudet sulkeutuvat kuoriinsa ja kaikille luvataan kaikkea, jota lisäksi rahoitetaan kasvavalla velkarahalla.
Tällainen politiikka saattaa ensin tuntua hyvältä, mutta koska talouksia ja sijoituksia arvioidaan tulevaisuuden näkymiin pohjautuen, sijoitusten kannalta tämä olisi myrkkyä. Väliaikaisen helpotuksen jälkeen vastuuttomasta politiikasta seuraisi kahta kauheampi kankkunen. Markkinoihin se iskisi välittömästi.
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.
