Kuusi vinkkiä osingoista

05.02.2012, klo 19:04 | Ninni Myllyoja

blog_image

Tässä kuusi muistisääntöä osinkojen odottajalle.

1. Edessä hulppea osinkokevät? Riippuu koska on ostanut osaketta. Pienen sijoittajan kannattaa muistaa, että osinkotuottoprosentti lasketaan osakkeen nykyisestä kurssista – ei siitä, mihin hintaan sijoittaja on aikanaan osaketta hankkinut.

Jos haluaa tietää oman osinkotuottoprosenttinsa, se on itse laskettava hankintahinnastaan. Jos osaketta on ostanut eri aikoina, on käytettävä osakkeiden keskihintaa.

2. Historia paljastaa. Jos haluaa löytää hyvän osinkoyrityksen, kannattaa tarkistaa sen osinkohistoria. Parhaat osingonmaksajat pystyvät lohkaisemaan kassastaan joka vuosi jotakin omistajilleen, superhyvät maksavat tasaisesti koko ajan vähän enemmän.

3. Osingot maksetaan vasta yhtiökokouksen jälkeen. Monet yritykset kertovat osingoistaan jo nyt, mutta kyseessä on vasta ehdotus. Lopullisesti osingosta päätetään yhtiökokouksessa. Yleensä tämä kokous järjestään vasta parin kuukauden kuluttua tulosjulkistuksesta. Esimerkiksi Koneen 1,40 euron osinko irtoaa vasta maaliskuussa. Yhtiökokous voi myös perua ehdotetun osingon. Tätä tapahtuu harvoin.

4. Irtoamispäivä on tärkein. Osinkohaukan kannattaa erottaa nämä kolme: irtoaminen – täsmäytys – maksupäivä.

Jos osingoille haluaa, osaketta on ostettava irtoamispäivää edeltävänä päivänä. Irtoamispäivänä on jo myöhäistä, osingot jäävät myyjälle.

Irtoamispäivä on yhtiökokousta seuraava päivä. Oletettavaa on, että osakkeen arvo laskee tuolloin osingon verran. Joskus näin tapahtuu, joskus ei.

Täsmäytyspäivä on arvo-osuusjärjestelmään liittyvä termi, eikä sillä sinällään ole sijoittajan kannalta merkitystä. Monet kuitenkin sotkevat täsmäytys- ja irtoamispäivän. Harmi, jos näin käy, sillä osingot maksetaan sille omistajalle, joka täsmätyspäivänä on merkitty yhtiön osakasluetteloon.

Maksupäivä taas on se päivä, jolloin osingot maksetaan tilille. Yleensä se on viides pankkipäivä täsmäytyksestä.

5. Verot vähennetään automaattisesti. Pörssiyhtiöistä saaduista osingoista 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verotonta tuloa. Tämä tarkoittaa sitä, että osingoista maksetaan vähemmän veroa (21 prosenttia) kuin osakkeiden myyntivoitoista (30 prosenttia). Osingot maksava pörssiyhtiö pidättää verot suoraan. Itse ei siis tarvitse tehdä ylimääräistä paperityötä, eikä joudu miettimään mätkyjä.

6. Osinkoja maksetaan myös muissa muodoissa ja muina aikoina. Kevät on osinkojen pääsesonki, mutta voidaan niitä maksaa muulloinkin. Esimerkiksi Elisa jakoi viime syksynä ylimääräistä osinkoa.

Osinkoon verratavaa rahaa on myös pääomanpalautus. Se on pienelle osakkeenomistajalle viheliäinen siinä mielessä, että vaatii ylimääräistä paperijumppaa verottajan kanssa.

Meillä osinkoja maksetaan keväällä, mutta olisi myös ihan hyvin mahdollista, että niitä maksettaisiin vaikka joka kuukausi. Kaikki menestyvät yritykset eivät jaa osinkoa ollenkaan. Esimerkiksi Warren Buffettin omistama Berkshire Hathaway on nollaosinkopaperi, joka sijoittaa voittonsa. BH:n omistajille tämä on kelvannut.

Pörssiyritykset voivat myös yrittää nostaa osakekurssinsa arvoa ostamalla omia osakkeitaan ja mitätöimällä niitä.

Pienen, omia palkkavarojaan sijoittelevan osakkeeomistajan silmissä osinko on kuitenkin se mittari, jolla hyvät erotellaan huonoista.

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

kelo7 Helmikuu, 2012

Kirjoitit: “Lopullisesti osingosta päätetään yhtiökokouksessa.”

Ei aina näin. Esim. Viime keväänä Keskisuomalaisen yhtiökokous antoi hallitukselle valtuuden päättää lisäosingosta loppuvuodesta taloudellisen tilanteen mukaan. Tuolloin hallitus teki LOPULLISEN päätöksen tästä lisäosingosta.

Äänestä, kommentoi ja
jaa kirjoitusta!

100%

comments

0 Kommenttia

3 Tykkää 0 Ei tykkää
Raportoi kirjoitus


Ei vielä kommentteja.