03.05.2012, klo 16:29 | Jukka Oksaharju
”Osta halvalla, myy kalliilla”, kuuluu kenties ajattomin sijoitusviisaus. Viime vuosien perusteella eräs kotimainen pörssiyhtiö soveltaa periaatetta kuitenkin täysin päinvastaisesti. Yhtiö on myös mielestäni todennäköinen negatiivinen tulosvaroittaja loppuvuoden 2012 aikana.
Kyseessä on tänään Q1/2012 tuloksensa (tarkemmin ilmaistuna liiketappionsa) raportoinut Sanoma. Yhtiö on minulle varsin tuttu, sillä olen omistanut mediakonsernin osakkeita vuosina 2010 ja 2011, joista jälkimmäisenä luovuin kerralla koko omistuksestani keskihintaan 16,30 euroa per osake.
Kirjoitin yhtiöstä viimeksi lähes vuosi sitten potentiaalisena tulosvaroittajana. Ennuste myös toteutui muutama viikko kirjoituksen jälkeen. Arvioin myös kyseisessä kirjoituksessa, että ”uskon ostettujen toimintojen integraatioiden käynnistyttyä yhtiön alentavan koko vuoden tulosennustettaan, jolloin Sanoman vuoden 2011 komeimmat kasvuprosentit nähdään lähinnä taseen höttöosastolla ja entuudestaan suuressa nettovelassa”. Katsotaan siis seuraavaksi, miten tilanne on vuodessa kehittynyt (suoria lainauksia osavuosikatsauksesta 3.5.2012).
”Konsernin liiketoiminnan rahavirta vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä oli -21,9 milj. euroa (18,7 milj. euroa)”.
”Sanoman omavaraisuusaste oli 38,8 % (46,5 %) maaliskuun 2012 lopussa”.
”Nettovelkaantumisaste oli 96,2% (63,0%)”.
”Korolliset velat kasvoivat Hollannin ja Belgian SBS-toimintojen oston seurauksena ja olivat 1 586,1 milj. euroa (949,4 milj. euroa) ensimmäisen neljänneksen lopussa. Korollinen nettovelka oli 1 471,4 milj. euroa (884,4 milj. euroa)”.
On myös mielestäni syytä nostaa osavuosikatsauksesta suora lainaus itse toimitusjohtajalta:
”Olemme erittäin tyytyväisiä, että olemme vahvistaneet tasettamme onnistuneesti”.
Edellä esitettyjen taloudellisten tunnuslukujen ja toimitusjohtajan miltei harhaanjohtavan katsauksen perusteella en tiedä, pitäisikö nyt itkeä vai nauraa. Sanomaa harkitsevalle sijoittajalle suosittelisin lyhyehköä pohdintatuokiota siitä, kenelle haluat antaa varasi hoidettavaksi. Omat esimerkkini ihanteelliselle yritysjohdolle löytyvät täältä ja täältä.
Osavuosikatsauksen perusteella on mahdollista todeta, että Sanoman omavaraisuus on vuodessa heikentynyt huomattavasti (vaikka osin höttöinen liikearvo lasketaan edelleen kirjanpitoarvon mukaan), yhtiö on lähellä ylivelkaantumista, liiketoiminnan rahavirta on romahtanut negatiiviseksi ja korolliset velat räjähtäneet käsiin. Kehitys ei olisi vielä kovin huolestuttava, jos yhtiö olisi nykyisen tappiollisuutensa sijaan selvästi voitollinen. Kuitenkin nyt yhtiö pystyy suoriutumaan lainakustannuksistaan vain ottamalla lisää velkaa. Kuulostaako tämä kestävältä tavalta rahoittaa yritystoimintaa? Tai jakaa ”muhkeita kahdeksan prosentin osinkoja”?
Sanoman viime vuosien ongelmat juontavat mielestäni juurensa yhtiön uuteen strategiaan ja erityisesti sen toteuttamiseen. Yhtiö on mielestäni aivan oikeaoppisesti reagoimassa media-alan murrokseen, mutta katastrofaalinen virhe on tapahtunut strategian ”execution-vaiheessa”. Kun Sanoman yritysjohto hallituksen siunauksella määritteli pari vuotta sitten yhtiölle uuden fokuksen ja laajentumishankkeiden suunnan, oli operatiivisella johdolla suunnaton kiire rynnätä kalliille ostoksille ja toisaalta divestoida omia “ydinliiketoimintaan kuulumattomia” assetteja pilkkahinnoilla. Omistaja-arvoa korostava yritysjohto olisi luonnollisesti toteuttanut valittua yritysstrategiaa vasta silloin, kun markkinahinnat olisivat olleet suotuisia joko myydä tai ostaa omaisuuseriä. Sen sijaan Sanoman kohdalla strategiamuutos on suoritettu nähdäkseni ”hinnoista välittämättä”, mikä näkyy osakekurssissa osakkeenomistajien maksamana laskuna.
Otan käytännön esimerkiksi Sanoman vuodentakaisen SBS-oston yli 1,2 miljardin euron kauppahintaan. Suhdannevaihe näytti tuolloin vielä hyvältä, jolloin ostossa oli mahdollista diskontata kassavirtoja suotuisin tulevaisuuden odotuksin (tästä syystä hyvässä markkinatilanteessa taitava yritysjohto myy, ei osta). Toisaalta on jopa huvittavaa, jos Sanoman yritysjohto uskotteli itselleen voivansa ostaa huutokaupasta (tämä ei siis ollut mikään pakkohuutokauppa) omaisuuserän alihintaan – erityisesti ehdolla, jossa informaation asymmetrian omaava myyjä saa korkeimman huudon nähtyään vielä päättää lopullisesta suostumuksestaan kaupantekoon. Sanoma siis ”voitti” SBS:n korkeimmalla tarjouksellaan ja optimistisimmalla arviollaan ostettavan yhtiön arvosta.
Viimeisimmän osavuosikatsauksen kurjuuden lisäksi eräs suurimmista huolistani Sanoman kohdalla on yhtiön taloudesta ja hallinnosta vastaava johtaja Kim Ignatius – mies, jonka molempiin tyttäriin ”tein aikoinaan tuttavuutta”. Ignatius oli 2000-luvun alkupuolella Sonerassa taloudesta vastaavana johtajana, kun yhtiö osti ja alaskirjasi miljardeilla ilmaa Saksasta. Viime vuonna Ignatius osti Sanomalle 1,2 miljardin euron edestä kaapelikanavia Hollannista. Jätän blogin lukijoiden arvailtavaksi mielipiteeni molemmista transaktioista ja yritysjohdon näytöistä.
On mielestäni selvää, että Sanoma muuntautuu parhaimmassakin tapauksessa seuraavien vuosien aikana perinteisestä osingonmaksajasta tulevaisuuden lainanlyhentäjäksi. En siis pysty näkemään tilannetta, jossa yhtiön osinkokehitys voisi olla kestävällä tavalla nouseva. Tosin yhtiön osakekannan nykyisellä markkina-arvolla edes osingonmaksun nykytason säilyttäminen toisi kohtuullisia tuottoja, joskin se näyttää mahdottomalta edellä esitettyjen perusteiden valossa.
Kaiken kurjuuden keskellä Sanoma kuitenkin tarjoaa sijoittajille (ja minä lukijoille) loppuhuipennuksen:
Yhtiön johdon mukaan (osavuosikatsauksesta 3.5.2012)…
”…vuonna 2012 Sanoman liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman pääasiassa SBS:n Hollannin ja Belgian toimintojen hankinnan seurauksena. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan olevan noin 10 % liikevaihdosta. Osakekohtaisen tuloksen ilman kertaluonteisia eriä odotetaan kasvavan”.
Jään odottamaan näkymien alentamista loppuvuoden, mahdollisesti jo kesän aikana. Hienoisena vertailukohtana nostan vielä tänään julkaistusta osavuosikatsauksesta Q1/2012 aikana toteutuneen liikevoittoprosentin (ilman kertaluonteisia eriä), joka oli 2,9%. Loppuvuonna suhteellisen kannattavuuden on siis vain nelinkertaistuttava, jotta annetussa ohjeistuksessa pysytään.
Pidän myös melko todennäköisenä sitä, että yhtiön osakkeenomistajat pääsevät osallistumaan melko mittavaan osakeantiin seuraavien 12 kuukauden aikana. Osakeannin läpimeno on kuitenkin varma, sillä yhtiön neljän suurimman omistajan joukossa on kaksi Suomen varakkainta yksityishenkilöä. En kuitenkaan ihmettelisi lainkaan, jos yhtiön osakekurssi olisi anti-ilmoituksen jälkeen tämän päivän hintaa selvästi alhaisemmalla tasolla.
”Arvosijoittajat” toki näkevät yhtiön jo nyt halpana, sillä osake on päällisin puolin katseltuna alle kirjanpidollisen oman pääoman arvonsa. Mutta kun yhtiön pitkäaikaisista varoista ja markkinaperusteisista tunnusluvuista ”putsataan” yli 2,3 miljardia euroa liikearvoa, niin arvostuskertoimissa voi huoletta vaihtaa pilkun paikkaa. Myös tulosperusteista arvostusta on varsin vaikeaa määrittää, sillä yhtiön kassasta lähtee tällä hetkellä enemmän rahaa ulos kuin tulee sisään. Käytännössä Sanoma tuottaa “arvonnousua” tällä hetkellä pääosin (ja Q1/2012 aikana ainoastaan) yhtiön velkojille, minkä vuoksi en näe lainkaan syitä omistaa yhtiön osakkeita tai muita oman pääoman ehtoisia oikeuksia ennen mahdollista käännettä liiketoiminnassa.
–
Kirjoittaja ei omista kirjoitushetkellä Sanoman osakkeita. Yhtiö ei myöskään kuulu kirjoittajan potentiaalisten ostokohteiden listalle. Kotimaisista media-alan yhtiöistä kirjoittaja voisi kuvitella omistavansa Keskisuomalaista ja Alma Mediaa, jos arvostustasot tulisivat vielä hieman alaspäin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:
Sanoma on yksi niistä yhtiöistä, joka jakaa ylisuuria osinkoja ja jossa on ruhtinaallisesti palkittu epäpätevä johto. Toisaalta Sanomassa on suuria henkilöomistajia, joilla on ilmeisesti halua maksaa nykyisestä osaamisesta. Itse uskoisin, että paljon halvemmalla saisi paljon parempaa, kun vain uskaltaisi kurkistaa vanhojen ja huonoiksi havaittujen ulkopuolelle.
Omistin itse pitkään Sanomaa, mutta luovuin omistuksestani jo joitakin vuosia sitten (tappiolla), kun johdon rahojen roiskiminen pitkin Eurooppaa yhdistettynä täysin maanpinnalta irtaantuneeseen osingonmaksuun kielivät, että johtamisessa perspektiivi on vaihdettu pitkästä tähtäimestä lyhyeen.
Itse en ole myöskään lainkaan varma, etteikö moni Sanoman perinteinen toiminta-ala voisi olla tulevaisuudessakin kannattavaa liiketoimintaa. Tosin Sanoma kykenee tuhoamaan upeasti perinteitäkin vaihtamalla WSOY Pro:n nimen Sanoma Pro:ksi.
Mielestäni tämänkaltaisissa analyyseissä olisi hyvä tuoda aina sekä hyviä että huonoja puolia esiin. Kun tyrmäät yhtiön tappiolliseksi, unohdat mainita että edellinen neljännes oli kutakuinkin yrityksen kaikkien aikojen parhaita ja tappiollisuus johtui kertiksistä. Olisiko mahdollista, että kausivaihtelut olisivat muuttuneet analyytikot ovatkin ns. kujalla ennusteineen ja tuloksesta valtaosa syntyykin q1:n ulkopuolella(kuten on aiemminkin käynyt pienemmässä mittakaavassa).
Omistit yhtiötä 16,30 euron kurssilla. Nyt osake on tippunut 55%. Ovatko Sanoman yritysostot ja myynnit todella olleet näin heikkoja mielestäsi, ettet nyt voisi edes harkita firman omistamista? Vaikket työltäsi olekkaan analyytikko, niin mielestäni tässä on analyytikoiden perusvirhettä, eli mennään markkinatunnelman mukana. Nyt se on äärimmäisen negatiivinen yhtiöön, joten kaikki ovat sitä mieltä että osake pitäisi myydä. Ammatikseen treidaavana, näen tämän enemmänkin ostopaikkana. Sitten kun yritys saa hyvän neljänneksen alle, mahdollisesti näyttää pääsevän 90 sentin EPS:n ja jakaa 70 sentin osingon, niin kurssi onkin sitten 13 euroa ja analyytikot kehottavat ostamaan.
Itse näen tilanteen niin että downside on about 6 euroon negari ja osakeantitilanteessa ja upside 13 euroon jo yhtiö pääsee tavoitteeseensa, eli q1 on todella vain kausivaihteluiden ja one-offien takia poikkeus. Eli 20% dowside ja 70% upside kun markkina villiintyy toiseen suuntaan epärationaalisesti.
En nyt ainakaan lähtisi myymään. Mielummin kyttään ostopaikkaa 7 euron tienoilta.
Eli mielestäsi yrityksen arvosta puhuttaessa pitää aina käyttää EV:tä. Selvä. Tuo ei aivan ole vielä konsensusajattelu muuten kun ehkä private equity puolella. Pörssin yhtiöstä puhuttaessa tuon markkina-arvon käyttämisen arvona määrittely harhaanjohtavaksi on aika voimakas termi.
Kun velat lasketaan negatiiviseksi, niin eikö olisi reilua laskea velan myötä tulleet tulokset positiiviseksi? Joten q4/11 liikevoitto oli paras mitä nyt omista q4 historioista löytyy ja melkein tuplasti analyytikkojen odotus.
No katsotaan miten Sanomalle käy. Itsekkään et sitä loistavana yhtiönä pidä, kurssi vaan mielestäni kuvastaa tätä näkemystä noin 130%:sti – sisältäen jopa sen tulosvaroituksen.
Tosin, on sekin nähty tässä viime kuussa, että HS ei saa näköislehteä aamuksi verkkoon!
Siis mihin omaisuuteen?
Sanoma myy HS:n, siis yhtiön ytimen?
En nyt ole viime aikoina katsonut Sanoman tietoja, mutta mielestäni taseessa ei ollut mitään myytävää, vai oliko joku tontti Keimolassa?
6.5.2012, kello 7.49 olen avaamassa
Tänään HS Digilehdessä
HS tarjoaa http://www.hs.fi/nakoislehti/2012/05/05/
http://www.hs.fi/nakoislehdet/
Omituista, ilmestyikö tuo näköislehti 7.51?
Pari minuuttia sitten tuossa oli mielestäni teksti: “Lehti ei ilmestynyt tänään”?
Verkkolehtimuodossa kyllä oltiin ylhäällä.
http://www.hs.fi/digilehti/ Näkyy printin etusivu
Painaa etusivua -> Hakemaasi lehteä ei löydy.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201206140013&comid=SAA
Liikevaihdon ei enää odoteta kasvavan.
Myös osakekohtaisen tuloksen odotetaan nyt laskevan.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/mobiili/kl_mobiili/uutinen.jsp?oid=201208225129&ext=nwnd
Tämä vahvistaa arvioni yhtiön johdon soveltumattomuudesta,
mitä tulee ainakin oman salkkuni potentiaalisiin ostokohteisiin.
Kommentoimalla hyväksyt Nordnetin toimintaperiaatteet Nordnet Blogiin osallistumiselle.
Ei vielä kommentteja.
0 Kommenttia