Lyhyt katsaus listautumisalennuksiin

Kirjoitettu 01 lokakuu 2016, kello 11:33 | Ilja Ripatti

blog_image

 

Tervehdys kaikille Nordnetin blogin lukijoille! Olen seurannut Nordnetin sijoitusaiheisia blogeja jo vuosia ja ajattelin itsekin kontribuoida hieman Nordnetin sijoitusyhteisön keskusteluun ainakin näin blogikirjoitusten keinoin. Tarkoituksenani on jatkossa kirjoittaa talouteen ja sijoitusmaailmaan liittyvistä ilmiöistä. Alkulämmittelynä käsittelen hieman pörssilistautumisissa ilmeneviä listatumisalennuksia ja ensimmäisten päivien tuottoja sijoittajille viime vuosina Suomessa ja Ruotsissa.

Listautumisen hyötyjä yritykselle

Listautumisesta on listautuvalle yritykselle ja sen omistajille monia etuja, kuten rahoituksen helpompi kerääminen ja matalammat rahoituksen kustannukset, jatkuva yrityksen arvonmääritys, jonka myötä voidaan toteuttaa henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä ja käyttää osaketta yrityskaupoissa, likvidi osake ja yrityksen toiminnan parempi tunnettuus ja läpinäkyvyys.

Taustaa
Uusi listautuva yritys voi olla sijoittajalle kiinnostava kohde, mutta historiallisen hinnanmuodostuksen tai vertailukelpoisten yritysten puuttuminen voi luoda epävarmuutta. Listautumisten yhteydessä investointipankit tekevät listalleottoesitteen, jonka avulla pyritään antamaan sijoittajille mahdollisimman kattava kuva yrityksestä. Listalleottoesitteissä on yleensä käsitelty melko laajasti esimerkiksi yrityksen taloudellista tilaa ja tulosta, sen tulevaisuuden näkymiä, liiketoimintaa, pääomarakennetta, markkinoita ja markkina-asemaa, osinkopolitiikkaa, verotusta ja oikeudellisia asioita, mahdollisia riskejä ja sitä, kuinka kerättävät rahat käytetään.

Kuitenkin tästä melko kattavasta informaatiomäärästä huolimatta, listautumisten yhteydessä puhutaan yleensä listautumisalennuksesta (IPO-discount), jonka myötä listautumisanti yritetään hinnoitella hieman alle yrityksen fundamenttiarvon tai käyvän arvon, jotta listautumiseen osallistuminen olisi sijoittajille houkuttelevaa. Asiaa on tutkittu laajasti useilla markkinoilla, ja listautumisalennuksen mahdollisia syitä on pyritty selittämään erilaisilla teorioilla.

Vahvinta tukea ovat saaneet ns. informaatioasymmetriaan eli epätasaisesti jakautuneeseen tietoon liittyvät teoriat. Erään tunnetun teorian mukaan hyvin informoidut sijoittajat osallistuvat vain menestyksekkäisiin anteihin ja huonommin informoidut sijoittajat osallistuvat kaikkiin anteihin, jolloin he saavat huonoissa anneissa paljon osakkeita ja menestyksekkäissä anneissa vähemmän osakkeita. Loppujen lopuksi huonosti informoituneet sijoittajat poistuvat listautumisantimarkkinoilta, koska heidän performanssinsa on ollut heikkoa. Tätä on verrattu myös nobelisti Akerlofin tunnetuimpiin teorioihin informaatioasymmetriasta, jossa hän käytti esimerkkinä käytettyjen autojen kauppaa. Teorian mukaan ostaja ei ole valmis maksamaan hyvästäkään käytetystä autosta täysin sen käypää hintaa, koska ostaja ei voi olla varma onko kyseessä viallinen auto, kun taas myyjä tuntee auton ominaisuudet paljon paremmin. Jotta listautumisanti olisi onnistunut ja osakkeita merkittäisiin riittävästi, hinta kannattaa asettaa niin, että suuremmalla yleisöllä on antiin kiinnostusta, osake saa näkyvyyttä ja hyvän lähdön pörssitaipaleelle. Pieleen hinnoiteltu anti voi vaikuttaa myös osakkeen houkuttelevuuteen ainakin lyhyellä aikavälillä.

Listautumisalennus Yhdysvalloissa

Jay Ritter on tutkinut ensimmäisen päivän tuottoja Yhdysvalloissa ja vuosina 1980-2015 listautuneiden yhtiöiden ensimmäisen päivän keskimääräinen tuotto on ollut noin 18%. Suurimmat piikit tuotoissa tuli internetboomin vuosina 1999-2000, jolloin keskimääräiset ensimmäisen päivän tuotot olivat jopa 71% prosenttia vuonna 1999 ja 56% vuonna 2000!  Listautumisantien keskimääräiset vuosituotot ovat vaihdelleet 4%:n ja 22%:n välillä vuosina 1980-2015, jos vuosia 1999-2000 ei oteta huomioon, ja kolmenatoista vuonna tuotot ovat olleet alle 10%. Useimmin tuotot ovat olleet jossain 5%:n ja 15%:n välillä, kuten alla olevasta taulukosta voi nähdä:

ipo-ritter

Data: Jay Ritter (https://site.warrington.ufl.edu/ritter/ipo-data/)

Listautumisalennukset Suomessa ja Ruotsissa viime vuosina

Tästä inspiroituneena halusin tutkia hieman, mitä ensimmäisten päivän tuotot ovat olleet listautumisissa viime vuosina Suomessa ja Ruotsissa. Listautumisisanneissa listautumisen järjestävä investointipankki voi määrätä kiinteän listautumishinnan tai hinnalle vaihteluvälin, josta lopullinen listautumispäivän hinta muotoutuu tarjousten ja kysynnän perusteella. Olen tarkastellut lopullista listautumishintaa ja ensimmäisen sekä viidennen päivän jälkeistä tuottoa suhteutettuna listautumishintaan vuosina 2010-2016. Suomesta sain kerättyä yhteensä 32 listautumishavaintoa, joista 17 oli listautumisia päälistalle. Suomen ja Ruotsin päälistalle listautumisten yhteismäärä oli 77, mistä voidaan havaita myös se, että listautumisaktiviteetti on ollut Ruotsissa viime vuosina aika paljon suurempaa kuin Suomessa.

Kun tarkastellaan pelkästään Suomea, on keskimääräinen tuotto havaintojoukossani ollut ensimmäisenä päivänä 2,7% ja viiden päivän jälkeen 1,4%. Jos taas tarkastellaan pelkästään päälistaa, ovat vastaavat tuotot olleet keskimäärin 6,7% ja 7,7%. First North -listautumisten tuotto on siis jäänyt selvästi jälkeen päälistalle listautuneiden yritysten ensimmäisten päivien tuotosta, mikä voi kertoa First Northiin listautuneiden yhtiöiden osakkeiden kysynnästä, tai olla myös havaintojen pienen lukumäärän johdosta puhdas tilastoharhakin. Osa sijoittajista ei välttämättä ole vielä löytänyt First Northia, tai osalla sijoittajista saattaa olla myös rajoitteita pienempiin yhtiöihin sijoittamisen tai ei-päälistan yhtiöihin sijoittamisen osalta, mutta toisaalta yksityissijoittajalle voi tällöin aueta hyviä paikkoja ostaa laadukkaitakin yhtiöitä hieman tutkan alta. Suomeen listautuneista yhtiöistä parhaita ensimmäisen päivän tuottoja ovat tarjoilleet viime vuosina Scanfil, Sotkamo Silver, Pihlajalinna, Evli ja Lehto Group.

Jos tarkastellaan pidemmän aikavälin tuottoja, First Northiin listautuneiden yritysten tuottojen hajonnassa on selkeästi enemmän hajontaa ja binäärisyyttä. Siinä missä yhtiöt kuten Detection Technology, Cleantech Invest, Verkkokauppa.com tai Suomen hoivakodit ovat tarjonneet sijoittajille pidemmällä aikavälillä erittäin hyviä tuottoja, sekaan mahtuu myös sijoituskohteita, joissa alkuperäinen sijoitus on sulanut lähes kokonaan. Päälistalle listautuneiden yritysten tuotoista vain parin yhtiön osalta nykykurssitaso ei ole listautumishetken tasoa korkeammalla. Nämä tulokset ovat toisaalta täysin loogisia ottaen huomioon sen, että First North-listalle hakevat yleensä pienemmät ja vähemmän valmiit yritykset, joiden riskiprofiili on korkeampi kuin päälistalle listautuvien yritysten.  On myös mielenkiintoista huomata, että useimpien yritysten kohdalla kurssikehitys on melko vaisua listautumisen jälkeisten seuraavien muutaman kuukauden aikana. Sijoittajat saattavat odottaa, että yhtiö raportoi tuloksestaan ennen kuin sijoittavat yhtiöön tai nähdäkseen miten kurssi kehittyy.

Jos tarkastellaan Suomen ja Ruotsin päälistalle listautuneiden yritysten tuottoja, ensimmäisen päivän tuoton keskiarvo on ollut 7,6%, mediaani 4,1% ja vaihteluväli -17,1% – +47,5%. Viidennen päivän tuottojen keskiarvo on 8,2%, mediaani 2,8% ja vaihteluväli -19,4% ­­- +46,4%. Havainnoista 17 kappaletta eli noin 22% ovat tuottaneet negatiivisesti ensimmäisen päivän osalta, kun taas havainnoista lähes 47% on tuottanut vähintään 5 prosenttiyksikköä ensimmäisenä päivänä. Jakauma on siis ainakin viime vuosina ollut myös Suomessa ja Ruotsissa mukavasti kallellaan positiivisten ensipäivien tuottojen suuntaan ja ensimmäisten päivien tuoton odotusarvo vaikuttaakin positiiviselta viime vuosien havaintojen perusteella. Kaupankäyntikulut, anteihin liittyvät rajoitteet ja mahdolliset sijoitussummien leikkaukset ylikysyntätilanteessa voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, miten kannattavaa tämä olisi sijoitusstrategiana.

suomi-ipo

Jos yritetään löytää jotain punaista lankaa siitä, minkälaiset yritykset ovat tarjonneet parhaita ensimmäisten päivien tuottoja suhteessa listautumishintaan, kannattavat ja historiallisesti voimakkaasti kasvaneet yritykset vetävät pisimmän korren. Kyseisillä yrityksillä on luultavasti vahva kasvutarina ja historiallista näyttöä kasvusta. Lisäksi jos yrityksen liiketoiminta on nykyisellään jo kannattavaa, yrityksen riskiprofiili on maltillisempi kuin voimakkaasti kasvavan, mutta kannattamattoman yrityksen. Mitään dominoivaa toimialaa ei menestyjien joukosta löydy, mutta parhaita tuottoja tarjonneiden yritysten joukosta löytyy muun muassa terveydenhuolto-, IT- ja koulutusalan yrityksiä ja jopa erilaisia komponentti- ja laitevalmistajia.

Pitkäjänteiselle sijoittajalle on kuitenkin tärkeintä pystyä poimimaan oikeat yritykset, jotka ovat voittajia pidemmällä aikavälillä, ja jotka pystyvät kasvattamaan omistaja-arvoa. Seuraavassa kirjoituksessani aion tarkastella hieman omistajien merkitystä yrityksen tuottoon.

 

Blogitekstin tarkoituksena ei ole antaa sijoitussuosituksia tai sijoitusneuvontaa yksittäisistä sijoituksista tai sijoitusstrategioista. Blogissa on tarkasteltu taloudellista ilmiötä historiallisen tiedon valossa, joka ei välttämättä vastaa tulevaisuutta. Minkään sijoituksen tuotosta ei ole takeita ja sijoituspäätökset tulee aina perustaa omaan harkintaan.

Arvostele, kommentoi
ja jaa kirjoitus!

92%

comments

0 kommenttia

47 Tykkää 4 Ei tykkää
Raportoi kirjoitus

Webinaari: Optiot 2

Optiot 2 on jatkokurssi optioista kiinnostuneelle sijoittajalle. Webinaarissa jatketaan optioiden käsittelyä ja syvennymme johdannaisten maailmaan.

Ajankohta: ke 29.3.2017 klo 17–18



Tähän kirjoitukseen ei ole vielä kommentteja.