Kim/Tom Lindström
Toinen toistaan dramaattisempia uutisia levitetään tällä hetkellä tuutin täydeltä. Kreikan mahdollinen eroaminen euroryhmästä, Kiinan pörssiromahdus, maailmanlaajuisen ISIS-terrorismin leviäminen, Venäjän vainoharhainen ja aggressiivinen ulkopolitiikka, suurtyöttömyys monessa EU-maassa, Suomen laman jatkuminen jo kahdeksatta vuotta, korkotason muuttuminen miinusmerkkiseksi, EKP:n setelipainon käynnistyminen, vain muutamia mainitaksemme.
Miten osakesijoittaja reagoi tällaisiin uutisiin? Yleensä pelonsekaisin tuntein, mutta välillä innostuneestikin, jos uutinen on yksiselitteisesti myönteinen pörssin kannalta. Kun valtaenemmistö sijoittajista reagoi lähes samalla tavalla samanaikaisesti, uutiset heijastuvat pörssiin yleensä vahvasti liioiteltuna kurssireaktiona. Sijoittajien tapa olla vahvasti tunteidensa ohjattavina voimistaa kurssien ylilyöntiä. Kaksi hallitsevaa tunnetilaa ovat ahneus ja pelko. Useimmilla sijoittajilla on selkäytimessään, että pitää olla huolissaan jostakin. Ellei hyvää syytä satu olemaan, murehtimisen aihetta pitää keksiä. Ainahan voi pohtia, onko pörssissä kurssikupla!
Markkinoiden uutisvirta näkyy pörssissä kurssien vuoristoratana. Menneinä vuosikymmeninä pörssit ovat muutaman kerran olleet jopa sitäkin mieltä, että maailmanloppu on lähellä. Arvosijoittaja ei tällaisesta hätäänny, sillä hän tietää, että huonoimmat sijoituspäätökset tehdään lähes aina tunnekuohussa. Säilyttämällä tyyneytensä ja analysointikykynsä voi hyötyä muitten aiheuttamista ylilyönneistä. Tässä yhteydessä palstatila ei salli arvosijoittamisen periaatteiden avaamista, mutta aiheesta on kirjoitettu useita kirjoja, muun muassa Tomin ja allekirjoittaneen toimesta.
Pörssivuosi 2015 on tarjonnut arvosijoittajalle lukuisia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Tiistaina (14.7.2015) keskimääräinen kurssitaso Helsingissä oli painorajoitetun tuottoindeksin mukaan 16 prosenttia korkeampi kuin vuoden alussa. Parhaimmillaan huhtikuun puolivälissä kuluvan vuoden kurssinousu oli 24 prosenttia. Varsinkin viime viikkojen Kreikka-uutiset ovat heiluttaneet kovasti kurssitasoa. Yleissääntönä kannattaa ostaa, kun pessimismi ajaa kurssit liian alas ja myydä, kun ostajat ovat palanneet markkinoille. Tekemättä mitäänkin on menestynyt huomattavasti paremmin kuin myymällä kauhun vallassa.
Alkuvuoden pörssikuplapuheista huolimatta osakkeiden kurssitasoa ei voi pitää erityisen korkeana. P/E-luku tosin ylittää pitkän aikavälin keskiarvoa, mutta on syytä muistaa, ettei korkotaso koskaan aikaisemmin ole ollut likimainkaan yhtä matala kuin nyt. P/E-luvun käänteisluku E/P, ns. tulostuotto, kertoo minkä prosenttituoton yhtiön tulos antaa osakkeen markkina-arvolle.
Nykyinen noin viiden prosentin tulostuotto (vastaa P/E-lukua 20) on huomiota herättävän korkea yleiseen korkotasoon nähden. Mikäli korot pysyisivät ikuisesti nykytasolla, kurssit voisivat jopa moninkertaistua. On kuitenkin realistista olettaa, että korkotaso jossain vaiheessa normalisoituu eli nousee tuntuvasti. Tämä otetaan luonnollisesti huomioon osakkeiden hinnoittelussa.
Tänäkin päivänä kurssitaso on yhä kesän 2007 tason alapuolella, ellei osinkoja oteta huomioon. Osingot mukaanluettuina indeksi on sentään päässyt hieman plussalle, joskin yhtiökohtaiset erot ovat hurjia. Jotta osakkeen arvo nousisi samalle tasolle kuin heinäkuussa 2007, monen osakkeen kurssin tulisi moninkertaistua. Suuryhtiöiden pahimmasta päästä esimerkiksi Stockmannin ja Sanoman kurssien tulisi viisinkertaistua, Nokian lähes nelinkertaistua ja Ramirentin kolminkertaistua.
Viime vuoden aikana sijoittajia pelottivat ennen kaikkea Venäjän aggressiiviset sotatoimet ja siitä johtuva geopoliittinen jännite. Venäjän ja Ukrainan välinen tosiasiallinen sotatila on tällä hetkellä säästöliekillä, minkä vuoksi Kreikan ongelmat ovat päässeet päällimmäisiksi sijoittajien mielessä. Ennen kaikkea on pelätty, että Kreikan mahdollinen euroero heijastuisi laajemmaltikin markkinahäiriönä rahoitusmarkkinoilla. Kun hetkittäin on näyttänyt siltä, että Kreikan ongelmiin on löytymässä ratkaisu, sijoittajat ovat rynnänneet ostamaan osakkeita. Useammin on ollut mahdollista esittää kauhuskenaarioita ns. Grexitistä, mikä on näkynyt osakkeiden myyntitulvana pörsseissä.
Todellisuudessa Kreikka on pieni kansantalous ja aikaa pahimpien skenaarioiden varautumiseen on ollut riittävästi, joten hetkellistä hermoilua lukuunottamatta maan ongelmat tuskin aiheuttavat pysyvämpää häiriötä rahoitusmarkkinoilla. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, syntyykö neuvotteluja Kreikan kolmannesta lainapaketista. Ennakkoehdot neuvottelujen avaamiseksi ovat niin kovat ja aikaa niiden täyttämiseen niin vähän, että on vaikea kuvitella, että ne menisivät sellaisinaan läpi. Joka tapauksessa tämän tragedian loppunäytös on kaukana tulevaisuudessa.
Sijoittajan ei kannata hermostua liikaa eikä ainakaan tehdä sijoituspäätöksiä pelkästään suurten lehtiotsikkojen perusteella. On huomattavasti järkevämpää miettiä niitä asioita, jotka välittömästi vaikuttavat osakesijoituksen tuottoon. Lähipäivinä alkavat pörssiyhtiömme raportoida kuluvan vuoden alkupuoliskon tuloksista. Analyytikkojen mukaan voimme odottaa enemmän tulosparannuksia kuin tulosheikennyksiä, joten keskimääräinen hyvä osingonmaksukyky näyttäisi jopa vahvistuvan. Tähän viittaa myös se, että Suomen vuodesta 2008 kestänyt ennätyksellisen pitkä taloudellinen lama alkaisi ekonomistien mukaan hieman hellittää otettaan.
Tälläkin hetkellä suomalaisten pörssiosakkeiden keskimääräinen osinkotuotto on lähes neljä prosenttia, mikä tekee osakkeista poikkeuksellisen kilpailukykyisiä nykyisessä lähes nollakorkoympäristössä. Osinkotuotto ylittää roimasti riskittömän koron, mitä ei missään tapauksessa voida pitää normaalina olotilana. EKP:n yltiöpäisen kevyt rahapolitiikka jatkunee vielä pitkään, joten lähitulevaisuudessa ei liene pelkoa korkotason tuntuvasta noususta. Öljyn nykyinen hinta suosii öljyn tuojia, joihin Suomikin lukeutuu. Sopu Iranin kanssa käytävissä neuvotteluissa lisännee öljyn tarjontaa ja hillinnee siten jatkossakin hintapaineita.
Kreikasta poiketen Venäjän tilanne on aiheuttanut tuntuvia taloudellisia menetyksiä etenkin Suomen kaltaisille rajanaapureille. Kävipä Kreikassa miten tahansa ja olettaen, ettei Venäjä-Ukraina -kriisi eskaloidu, on ilmeistä, että osakesijoittaja voi vain hävitä turhalla hötkyilyllä. Maltti on valttia myös osakemarkkinoilla.
Kim Lindström
