Matka miljonääriksi

Korkoja ei kannata hyödyntää vain tanssiravintolassa, vaan ne kannattaa ottaa mukaan myös sijoitustoimintaan. Sijoitus, jolle saatava tuotto lisätään sijoituspääomaan tuottamaan edelleen, kasvaa korkoa korolle. Tämän hienouden avulla melko maltillinenkin alkupääoma kasvaa aikojen saatossa pieneksi omaisuudeksi. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti ajan merkitystä sijoitustuottojen kertymiseen.

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin vuonna 2017, mutta sisältää ikivihreää asiaa.

Suhdanteiden yli salkun tulovirtaa voi kasvattaa erityisesti kolmen tekijän kautta:

1. Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen
2. Säästöt palkkatuloista
3. Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä

Osakesalkun passiiviset tulot eli osingot kasvavat siis vuosien mittaan osakemäärän kasvun ja osaketta kohden saatavan osinkovirran kautta.

Alleviivaamisen arvoista kuitenkin on, että neljäs tuottotekijä eli aika pääsee korkoa korolle -ilmiön kautta jylläämään toden teolla, kun sijoittaja soveltaa salkunhoidossaan pitkäjänteisesti ja samanaikaisesti useampaa kuin yhtä osinkopotin kasvutekijää.

Näin sijoittaja parhaimmillaanhyödyntää samanaikaisesti kaikkia kolmea tekijää, aloittaen strategian soveltamisen mahdollisimman varhain.

Esimerkkejä korkoa korolle -ilmiöstä

Kuukausisäästämisessä 250 euron sijoitus kymmenen prosenttia vuosittain (erittäin pitkän aikavälin nimellinen vuosituotto) tuottaville osakemarkkinoille johtaa esimerkkitapauksessa salkun 35 vuodessa miljoonaluokkaan.

Laskelmassa on toki muuttujana vuosituotto, mutta toisaalta se ei oleta sijoittajalta mitään ylivertaisia kykyjä voittaa markkinoiden normaalituottoa pitkällä aikavälillä. Keskeisin tekijä, mitä laskelma olettaa, on pitkäjänteisyys ja suunnitelma. Jos suunnitelmaa alkaa noudattaa esimerkiksi mahdollisen valmistumisen jälkeen 28-vuotiaana, on tiliotteen viimeinen rivi seitsennumeroinen reilun kuudenkympin iässä.

Ajan merkitys on huima. Mikäli laskelmassa säästäminen aloitetaan jo viisi vuotta aiemmin, 23-vuotiaana, riittää miljoonasalkun luomiseen 178 euron kuukausisijoitukset. En sano, että tällainen summa olisi missään nimessä helppo irrottaa kuukausittain säästöön, mutta on se ainakin selvästi helpompaa kuin edellä laskettu 250 euron vyönkiristys vastaavassa ajassa.

Mikäli säästämisen pitkäjänteisyyden merkityksen ymmärtää jo yläasteikäisenä, riittää ensimmäisistä kesätyörahoista 50 euron kuukausisäästäminen ja sen jatkaminen aikuisiällä miljoonatavoitteeseen pääsemiseksi.

Kuten esimerkit osoittavat, ei sijoittaja tarvitse ylivertaista älykkyyttä, ajoittamiskykyä tai loistavaa yhtiöpoimintaa. Olennaisinta on pitkäjänteinen suunnitelma, joka aloitetaan ajoissa ja annetaan korkoa korolle -tekijän hoitaa työ puolesta. Aika on rahaa! Markkinoiden keskituotto riittää, ja siihen voi tähdätä esimerkiksi passiivisella indeksisijoittamisen strategialla (matalin kuluin).

Pitkäjänteisyyden osalta on vielä korostettava sitä, että korkotekijä alkaa vaikuttaa toden teolla sijoitushorisontin venyessä 15–20 vuoteen. Tällaisella ajanjaksolla myös satunnaisuus eliminoituu tehokkaasti, ja hajautettu salkku hakeutuu markkinoiden pitkän aikavälin keskituottoa kohden.

Muistisääntö 72

Einsteinin kerrotaan muodostaneen ns. ”sääntö 72”:n. Sen mukaan korkoa korolle kasvava pääoma kaksinkertaistuu karkeasti ajassa, joka on 72 jaettuna sijoituskohteen vuotuisella tuottoprosentilla. Esimerkiksi edellä lasketussa tapauksessa 10 prosentin vuosituotolla pääoma kaksinkertaistuu reilun seitsemän vuoden välein.

Edellä kuvattiin ajan merkitystä kuukausisäästösumman herkkyysanalyysissä, kun tavoitteena on liittyä miljonäärien kerhoon. Muistisääntö puolestaan konkretisoi herkkyyden vuotuisen tuottoprosentin suhteen. Pitkässä juoksussa keskivuosituoton maltillinenkin lasku johtaa joko kuukausittain sijoitettavan summan kasvuun (tai vaihtoehtoisesti tarpeeseen aloittaa kuukausisäästäminen aiemmin). Vastaavasti kymmentä prosenttia korkeampi keskivuosituotto lyhentää tarvittavaa säästämisajanjaksoa tai vaihtoehtoisesti pienentää kuukausittain säästettävää summaa.

Koska pitkässä juoksussa osakesijoittajan keskeisin riski ei mielestäni ole kurssiheilahtelu vaan liiketoiminnan menestyskaari, kannattaa vuosikymmenten mittaan painottaa osakesijoituksia, mikäli oma riskinsietokyky suinkin sen sallii. Alhaisemman tuoton korkoinstrumentit voi jättää lyhyen aikahorisontin säästäjille.

Kaikkiaan yksilöllisestä suunnitelmasta riippumatta kannattaa kiinnittää huomioita myös kustannuksiin. Nekin kumuloituvat pitkässä juoksussa tuottojen tapaan. Henkilökohtaisesti olen avannut kustannusten merkitystä vertaamalla vuosikuluja vuosituottoon, en koko sijoituspääomaan. Toisin sanoen prosentin vuosikulut koko salkusta voivat kuulostaa murto-osalta, mutta ne edustavat kymmenyksen vuotuisesta – edellä lasketusta kymmenen prosentin – keskituotto-odotuksesta.

Kuten edeltävistä laskelmista voi päätellä, kovin suuria summia ei tarvitse kuukausittain sijoittaa perikunnalle taloudellisen turvan luomiseksi, koska aika tekee tehtävänsä pitkällä sijoitushorisontilla. Henkilökohtaisesti olen avannut kaikille lapsillemme arvo-osuustilit suurin piirtein synnytyssairaalasta kotimatkalla. Seuraavan kerran tämä kunnia minulle suodaan jälleen kolmen kuukauden kuluttua.

—

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.