Muutamalla tonnilla koko eläkeratkaisu

Uutta eläkeratkaisua hierottiin yli viisi vuotta. Ratkaisu oli odotettu ja kaikkien tiedossa jo viisi vuotta sitten. Poliittinen päätöksenteko nyt vain elää omaa todellisuuttaan. Epämiellyttäviä päätöksiä ei ole helppo saada aikaiseksi. Jonkun pitäisi johtaa, oman suosionsa kustannuksella. Mitä sitten päätettiin, mitkä vaikutukset ovat ja miten asian olisi voinut hoitaa toisinkin?

Milloin eläkkeelle?

Uudessa eläkeratkaisussa eläkettä kertyy 1,5 prosenttia jo 17-vuotiaan vuotuisista ansiotuloista ja eläkeikä kasvaa kolme kuukautta vuodessa vuodesta 2017 lähtien. Näin vuoden 2027 jälkeen eläkkeelle päästään vasta 65 vuoden ikäisenä. Senkin jälkeen eläkeikä saattaa muuttua elinajanodotteen mukaan: jos tulevaisuudessa elämme kolme vuotta pidempään, eläkeikä nousee kahdella vuodella. Ilmeisesti pääsemme myös aikaisemmin eläkkeelle, mikäli elinaikaodote laskee?

Eläkeiän jälkeistä työntekoa?

Kannustimena työhön jäämiselle tarjotaan niin sanottua lykkäyskorotusta. Se vastaa kannattavuudeltaan nykyistä superkarttumaa, mutta perustuu koko eläkekertymään, eikä vain loppu-uran palkkatasoon. Tulevaisuudessa eläkkeelle jäämistä kannattaa siis lykätä (mahdollisuuksien mukaan), vaikka loppu-uran palkkataso olisikin totuttua alhaisempi.

Vaikutukset

Uusi eläkeratkaisu lisää siis työvuosien määrää yhteensä neljällä (1+3) ja eläkkeen koko määrittyy enenevässä määrin koko uran ansiotasosta. Rahallisesti eläke vastaa nykyistä tasoa. Valtion kannalta kestävyysvaje saadaan ainakin Suomen väestöpyramidin osalta kuosiin. Hyvä, että ratkaisu saatiin aikaiseksi. Sitä olisi tosin voinut etsiä muualtakin.

Keskivertoeläke

Suomessa elinajanodote on noin 80 vuotta (pojat 77,5 ja tytöt 83,4 vuotta). Tämä tarkoittaa, että eläkettä maksetaan vanhan järjestelmän mukaan keskimäärin 18 vuotta. Keskimääräinen eläke on suomessa 1 549 euroa kuukaudessa. Tämä tekee yhteensä 334 584 euroa keskivertoeläkeläistä kohti. Mikäli korkotaso olisi normaalimmat 3,5 prosenttia, 62 vuotta täyttänyttä keskivertoeläkeläistä kohti tarvittaisiin 245 170 euroa eläkkeen kattamiseksi.

Muita kansalaiskustannuksia

Suomessa kansalaisista syntyy monenlaisia kuluja. Valtion eläkevelvoitteen toisena ääripäänä voidaan pitää lapsilisää. Suomessa lapsilisää maksetaan syntymästä 17-vuotiaaksi asti (uudessa eläkeratkaisussa toivotaankin, että tämän jälkeen nuoriso alkaisi totuttelemaan työelämään).

Ensimmäisestä lapsesta vanhempia tuetaan 104,19 eurolla kuukaudessa ja määrä kasvaa lasta kohti mitä useampi lapsi taloudessa on. Hyvä niin. Lähes jokaisesta lapsesta tulee aikanaan veronmaksaja. Mutta myös eläkeläinen.

Pieni lapsilisä – suuri eläke

Mitä jos lasten ensimmäisten kolmen elinvuoden aikana, ennen harrastusten alkamista, lapsilisät sijoitettaisiin kustannustehokkaasti osakemarkkinoille? Lapsia tuskin syntyisi vähemmän. Valtio saisi varmaan jonkun osakeindeksirahaston kulut neuvoteltua lähelle nollaa, jolloin 7 prosentin keskimääräinen vuotuinen tuotto-odotus olisi täysin realistinen. Yksinkertaistaen tämä tarkoittaisi, että valtio tekisi 3 751 euron sijoituksen (36 kuukautta * 104,19 euroa) jokaista uutta suomalaista kohti ja kyseinen summa kasvaisi korkoa korolle noin 60,5 vuotta.

Kyseisen suomalaisen täyttäessä 62 vuotta, valtiolla olisi näin 232 917 inflaatiosuojattua euroa millä hoitaa eläkevelvoitteitaan. Eli lähes nykymenolla tarvittava kokonaismäärä. Kun huomioimme nykyisen, ansiotuloverotuksesta eläkkeeseen korvamerkityt tulovirrat, kestävyysvajeongelma olisi ratkaistu. Olisimme näin voineet maksaa itsellemme lähes kaksinkertaiset eläkkeet, jäädä aikaisemmin eläkkeelle tai alentaa veroja.

Realismia?

Olisiko tällainen päätös ollut poliittisesti mahdollinen? En tiedä. Valtiokoneiston tehostamista kaivattaisiin vielä kipeämmin, mutta sen toteuttaminen olisikin sitten poliittinen itsemurha.

Lapsilisää kuitenkin maksetaan turhan pitkään, merkityksetön määrä ja turhan monelle. Parempi olisi kohdistaa lapsilisä sitä todellakin tarvitseville, merkityksellinen määrä, lyhyemmän ajan. Ja laittaa loput poikimaan kestävyysvajetta varten.

Oman lapsen onnenseppä

Onneksi tähän ei kuitenkaan valtiota tarvita. Voit sijoittaa niin paljon kuin haluat vastasyntyneen lapsesi puolesta ilmaiseen rahastoon, missä tuotto kasvaa korkoa korolle verottomasti. Muutamalla tonnilla koko eläke.

Aiheesta lisää: 35 vuoden eläkesäästöt kymmenessä vuodessa? ja “Pitkässä juoksussa olemme kaikki kuolleita”

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.  Kuvan lähde: DollarPhotoClub. Muut lähteet. Työeläke.fi, Helsingin Sanomat, Kela.fi.