Vieraskynä
Helsingin pörssissä vaihto ei ole hääviä ja uudet yritykset eivät tunnu löytävän sinne. Pörssityritysten liiketoiminta ei kasva ja kurssit nousevat hitaasti. Siinä muutama syy piensijoittajalle karsastaa Helsingin Pörssiä.
Sijoitusviisaat ovatkin jo pitempään kehottaneet panemaan rahoja muualle kuin suomalaisyhtiöihin. Mutta minne? Jos osakkeet ovat ainoa vaihtoehto, on katsottava maan rajojen yli. Suomesta löytyy runsas määrä rahastoja, jotka sijoittavat ulkomaille. Mutta jos rahastojen kulut ärsyttävät ja/tai yhtiöt haluaa valita itse, eikä rahastohajauttaminen kiinnosta, on ostettava suoraan osakkeita ulkomaisista pörsseistä.
Minäkin olen pikku hiljaa kiinnostunut muista pörsseistä. Olen huomannut seuraavani entistä kiinnostuneempana varsinkin Tukholman pörssin liikkeitä. Myös amerikkalaisosakkeet kiinnostavat. Uskaltaisinko minäkin tehdä suoria osakeostoja muualle kuin Helsinkiin?
Mikä ettei. Teknisesti se ei ainakaan ole vaikeaa. On kuitenkin kolme asiaa, joita tuumin vielä hetken.
1. Kulut
Sijoittipa kotimaahan tai ulkomaille, sijoituksista on maksettava välitys-, säilytys-, ynnä muita palkkioita. Nämä ovat yleensä vähän kalliimmat kuin suomalaisissa osakkeissa. Eivät kuitenkaan enää paljon. Kulurakenne kannattaa kuitenkin pitää tarkistuslistalla ensimmäisenä, jos yhtiöt muiden maiden pörsseissä alkavat houkutella.
Pankit voivat vaatia ostotoimeksiannoissa minimi- ja maksimimäärää, esimerkiksi 1000 – 100 000 euroa.
Joissakin ulkomaisissa pörsseissä saattaa olla vielä käytössä pörssierät, eli yhden yhtiön osakkeita on ostettava aina tietty määrä.
2. Verotus
Vaikka sijoittaisikin ulkomaille, suomalaista verokarhua ei pääse pakoon. Osa ulkomaisten osakkeiden myyntoivoiton verosta maksetaan kohdemaassa, osa kotimaassa. Se, mikä minua kiinnostaa on, että loppujen lopuksi maksan voitosta veroa ihan samaan tapaan kuin suomalaisista osakkeista, paperityötä vain on todennäköisesti enemmän.
Pääsääntöisesti luovuotusvoitot verotetaan Suomessa, mutta osingot ovat kinkkisempi juttu. Lopullinen verotus riippuu maiden välisistä sopimuksista. Jos osinkoa jakava yhtiö on EU-maa tai valtio, jonka kanssa Suomella on osinkoihin sovellettava verosopimus, osinkoa verotetaan samoin kuin suomalaista osaketta.
Lue myös Nordnetin talousvalmentaja Martin Paasin kirjoitus asiasta tästä: https://www.nordnet.fi/blogi/ulkomainen-osinko-vaatii-veronsa/14/08/2014/
On myös maita, joissa sijoitustoiminta on veronalaista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joidenkin yhtiöiden osakkeista on maksettava lähdeveroa, Lontoon pörssistä ostetuista osakkeista peritään 0,5 prosentin leimavero ja Ranskassa suurimpien ranskalaisyhtiöiden osakkeiden ostosta peritään 0,2 prosentin transaktiovero. Piensijoittaja voi päässään rinnastaa nämä verot kuluiksi – yhtä kaikki, ne pienentävät tuottoa.
3. Valuuttariski
Jos sijoittaa muualle kuin euromaihin, ottaa valuuttariskiä. Valuuttakurssit heiluvat kuten osakkeetkin, joten kurssimuutokset vaikuttavat omistuksiin. Osakesijoittajalle valuuttariski tarkoittaa altistumista eri valuuttojen hintojen muutokselle. Suorissa osakeostoissa valuuttariski kohdistuu siihen valuuttaan, jossa osake on noteerattu.
Valuuttariski on suuri silloin, jos sijoittaa parin vuoden horisontilla. Jos osakkeita aikoo ostaa pitempään, kurssiriskikin pienenee.
Jotkut pitävät valuuttariskille altistumista hajautuksena. Sillä voi olla myös tuottoa vivuttava vaikutus. Yleinen ilmiö on, että osakekurssit ja valuutta vahvistuvat käsi kädessä – jolloin tuotto myös vivuttuu. Kannattaa muistaa, että valuutan vaihdosta syntyy kuluja, jotka vaikuttavat lopulliseen tuottoon.
Valuutan vaihdosta lisää täältä: https://www.nordnet.fi/asiakaspalvelu/alkaa/korot-ja-valuuttatilit/valuuttatilit.html
Ulkomaisiin osakkeisiin sijoittaminen voi olla paitsi tuottoisaa myös jännittävää ja opettavaista. Vielä yksi eroavuus sillä on suhteessa kotimaisiin osakkeisiin: ulkomaisena omistajana minulla ei ole edelleenkään mitään asiaa omistamieni yhtiöiden yhtiökokouksiin. Ranskalaiset croissantit voin siis unohtaa, eikä rahaa tarvise investoida lentolippuihinkaan.
Katso ulkomaille sijoittamisen yksityiskohtia myös tästä tuoreesta linkistä: https://www.nordnet.fi/asiakaspalvelu/alkaa/kaupankaynti-ja-arvopaperit/ulkomaille-sijoittaminen.html?cmpe=blogi-transparentbanking-crossboarder-Janne
/Ninni Myllyoja
Itse lähtisin (olen jo lähtenyt monta vuotta sitten) ulkomaille rahastojen, nykyään erityisesti ETF:ien avulla. Kustannukset ovat pienemmät, koska esimerkiksi jenkkimarkkinoilla kova kilpailu on ajanut palkkiot tosi alhaisiksi ja jo yhdellä rahastolla saa hyvän hajautuksen. Kun vielä katsoo, että sijoittaa rahastoon, joka ei jaa osinkoja, vaan sijoittaa ne uudelleen, ei tarvitse miettiä voittoverotusta lainkaan.
Jenkkiläiset ETF:t maksavat yleensä osingot ulos syynä on verotus, ymmärtääkseni siellä rahasto joutuu maksamaan joka tapauksessa veroja saamistaan osingoista. Oikeastaan Euroopassa on ETF:t, jotka sijoittavat osingot uudestaan. Jos haluaa ostaa ETF:ä jotka maksavat osingot ulos niin kannattaa katsoa, että sen kotipaikka on Irlanti. Irlanti ei ota ollenkaan lähdeveroja tuotosta, ETF:n noteeraus pörssillä ei ole väliä Se voi olla vaikkapa Saksa. Samoin Brittiläisistä osingoista ei oteta lähdeveroa vaan se maksetaan lopullisessa verotuksessa Suomeen. USA, Ruotsi ja Norja ottaa osingoista ja tuotto-osuudesta 15% ja Suomeen maksetaan loput. Saksa, Ranska, Belgia ja Sveitsi perivät lähtökohtaisesti enemmän kuin sopimus sallii ja liikaa maksettua veroa… Lue lisää >>
Lisäyksenä vielä Brittiläisiin osakkeisiin. Monessa Brittiläisissä yhtiöissä on drip-ohjelma, eli halutessaan sinun osingot sijoitetaan automaattisesti yhtiön osakkeisiin takaisin. Minulle oma välittäjä on tarjonnut sitä, mutta en ole vielä ainakaan liittynyt.
Tietenkin uskallan. Tällä hetkellä vain 20% salkusta suomalaisissa osakkeissa. Suomen pörssissä ei ole kuin muutama laatufirma, joten on pakko katsoa ulkomaille. Nyt kun vielä Nordnet lopettaisi riistohinnoittelun ulkomaisissa osakkeissa. Min. 15e tasosta riippumatta saksalaisiin osakkeisiin on törkeää.
Valuuttariskiä on myös suomalaisissa osakkeissa, kun liiketoiminnan kuluja/tuottoja syntyy muissa valuutoissa. Esim. Nokian Renkaat, Tikkurila yms. ovat tämän saaneet kokea kurssilaskuna Venäjän ruplan takian. Osakkeen noteerausvaluutta ei kerro siten valuuttariskeistä vielä hirveän paljon.
Jos noteerausvaluuttaa käyttää ainoana “valuuttariski”-kriteerinä voi silloin sijoittaa yhtälailla muualle euroalueelle. Esim. Hollanti, Saksa yms. onnistuu Nordnetinkin kautta.
Jos ostat osakkeita esim. USA:sta, Ruotsista, Iso-Britanniasta hajautetusta valuutat monesti voivat kulkea myös eri suuntiin -> Esim. taala vahvistuu kruunu heikkenee. Hajautetussa salkussa riskit usein tasapainottuvat varsin tehokkaasti.
Valuuttariskin vaikutusta selkeyttänee, kun miettii rinnakkaislistattua arvopaperia, jolloin tuotto eri pörsseissäon valuutasta puhdiatettuna sama. Eli noteerausvaluutta ei tuo valuuttariskiä,vaan liiketoiminnanvaluuttakurssiriippuvuus suhteesaa sijoittajan kotivaluuttaan(noteerausvaluutan arvonnousu parantaa tulosta -> riski kasvaa ja päinvastoin)
Juuri tästä olinkin pistämässä kommenttia. Itselläni on harkinnassa Disney (en ole vielä tehnyt laskelmia, joten en osaa sanoa, onko hyvä yhtiö) ja huomasin, että se noteerataan sekä New Yorkissa että Frankfurtissa. Minulla on sekä jenkkiosakkeita, että myös saksalaisia, joten sinänsä on sama kummasta ostan, tai vaikka molemmista, mutta koska rinnakkaislistatut osakkeet seuraa hinnaltaan toisiaan, kannattaisi ostaa yksinkertaisuuden vuoksi euroissa, ellei juuri satu olemaan löysää USD valuuttaa tilillä? Voiko pitkän tähtäimen sijoittaja yrittää käyttää hyväkseen hinnaneroja vai kannaako valita jokin noteeraus ja pysyä siinä?