Pari sanaa erikoistilanteista osakemarkkinoilla

Osakemarkkinoilla voi valita kohteensa monella tapaa. Tällä palstalla on käytetty huomattava määrä millimetrejä osinkojen ennustettavuutta ja niiden asteittaista kasvua kuvaavaan näkökulmaan yhtiövalinnoissa. Tässä merkinnässä kuitenkin tarkastelen ostokohteiden valintaprosessia hieman laajemmin erikoistilanteiden valossa. Mitkä asiat ovat olennaisia syklisissä yhtiöissä tai nopean kasvun kohteissa? Entä käänneyhtiöissä tai osien summaa laskettaessa?

Seuraavat jaottelut noudattelevat rakenteen osalta Peter Lynchin One Up on Wall Street -kirjassa lanseeraamaa kategorisointia. Jokaisen väliotsikon tulkinnoista vastaan kuitenkin itse.

Perustilanne

– Katso osakkeen tuloskerrointa eli p/e-lukua. Vertaa sitä muiden saman toimialan osakkeisiin kartoittaaksesi, hinnoitellaanko yhtiö keskimääräistä korkeamman vai matalamman laatutason kohteeksi. Sitten vertaa hinnoittelua yhtiön reaaliseen toimintaan, kuten myyntiin ja suhteelliseen kannattavuuteen selvittääksesi, onko nykyinen hintalappu perusteltu faktojen valossa. Pyri hahmottamaan myös tulevaisuuden kehitysnäkymä sekä toimialalla että yhtiökohtaisesti. Perustuuko yhtiön kasvutarina markkinaosuuksien voittoon vai koko alan kasvuun?

– Edeltävän ohella pyri kuitenkin hahmottamaan yhtiön arvostustaso järkevälle pallokentälle myös irrallaan muun pörssin arvostuskertoimista. Kuplassa kaikki on kallista, eikä pieni suhteellinen alennusmyynti silloin pelasta.

– Selvitä institutionaalisten (suur)sijoittajien ja ulkomaisten sijoittajien omistukset yhtiössä. Mitä pienempi heidän osuutensa on, sitä parempi. (Tämä perustunee Lynchin sanomana siihen, että mikäli suurpääoma kiinnostuu myöhemmin osakkeesta, on sijoittaja ehtinyt jo hankkia omistuksensa ennen kysynnän kasvua.)

– Tutki yhtiön ja sen sisäpiirin osakekaupat. Ostaako yhtiö takaisin omia osakkeitaan? Ostaako yhtiön johto johtamansa yhtiön osakkeita nykyhinnoilla? Molempien (yhtiön ja johdon) ostot ovat positiivisia merkkejä. Erityisen positiivista on, jos useampi yritysjohdon jäsen hankkii yhtiön osakkeita samanaikaisesti omalla rahallaan.

– Kartoita yhtiön viime vuosien tuloskasvu ja sen tasaisuus. Mitä ennustettavampaa ja ripeämpää kasvu on, sen parempi. Ja mitä parempi kasvunäkymä on, sitä korkeampi p/e-luku on sijoitushetkellä perusteltavissa.

– Varmistu siitä, että yhtiö on vakavarainen ja maksukykyinen. Heikossa suhdanteessa vahvat yhtiöt voivat investoida tulevaan kasvuun paremmin kuin heikot kilpailijat, jotka saattavat päätyä myös vahvojen kilpailijoidensa syömiksi halpaan hintaan taantumassa. Vakavaraisuus luo lisäksi puskuria osingonmaksukyvyn säilymiselle yli aikojen.

– Tutustu yhtiön kassatilanteeseen hahmottaaksesi yhtiön velattoman arvon. Suuri kassa ei välity tuloslaskelmaan välittömästi, mutta siinä voi piillä merkittävä arvo pidemmässä juoksussa. Kassa realisoituu aikanaan omistajan hyväksi joko tuottavina investointeina (tulos kasvaa) tai suurina osinkoina (sijoittajan poistamaton hankintahinta laskee ja siten nykyinen tuloskunto tuottaa kohtuullisesti jäljelle jäävälle sijoituspääomalle). Kassan avulla voi myös pyrkiä hahmottamaan kurssikäyrän järkiperusteista pohjakosketusta: jos yhtiön kassassa on riihikuivaa käteistä 10 euroa osakkeelta, on epätodennäköistä, että ainakaan selvästi voitollinen yhtiö valahtaisi tämän arvostustason alle osakemarkkinoilla.

– Suuren kokoluokan yhtiöt kasvavat usein keskimääräistä hitaammin, mutta kuitenkin keskimääräistä varmemmin jo vakiintuneesta markkina-asemastaan johtuen. Koska kasvuelementti on vaatimaton, muodostuu sijoitustuotto näissä kohteissa ensisijaisesti osingoista. Siksi sijoitushetkellä kannattaa varmistua siitä, että pohjaosinkotuotto on riittävän korkea. Toisaalta on myös syytä varmistaa, että yhtiö on ollut historiassa vakaa ja asteittain voitonjakoaan kasvattava osingonmaksaja. Ja koska sijoitusten arvo on aina tulevaisuudessa, on lopuksi syytä analysoida osingonmaksunäkymän kehittyminen jatkossa.

– Voit lisätä turvamarginaalia osinkovirtasi jatkumisen suhteen, mikäli varmistut siitä, että sijoitushetken osinko jää selvästi alle sataan prosenttiin, mielellään alle 70 prosenttiin, yhtiön nettotuloksesta. Näin osinkotasolla on puskuria tilapäisesti heikon suhdannevaiheen varalle. Jos osingonjakosuhde on lähellä sataa prosenttia tai jopa yli sen, on nykyosinko riskivyöhykkeellä. Mainittakoon kuitenkin, että poikkeuksellisen hyvät yhtiöt voivat jakaa lähes koko tuloksensa osinkoina, kasvaen silti.

– Siinä missä suuret vahvan markkina-aseman osinkoyhtiöt eivät tule todennäköisesti poistumaan konkurssi niskassaan markkinoilta, ne eivät kovinkaan todennäköisesti löydä enää huiman nopeaa kasvuvaihdetta. Siksi sijoittajan hankintahetken p/e-kerroin määrittää pitkälle sijoitustuoton tulevaisuudessa. Mitä matalammalta tasolta mukaan on mahdollista hypätä, lähtökohtaisesti sitä parempi. Huomionarvoista on tarkastella laskukaavassa myös e-tekijää siitä näkökulmasta, ettei se sisällä poikkeuksellisen hyvää kannattavuutta esimerkiksi kertaluonteisen erän tai kuumentuneen suhdanteen vuoksi.

– Etsi kriittisellä silmällä tekijöitä, kuten uutta teknologiaa tai uusia jakelukanavia, jotka voisivat murtaa vakaan yhtiön markkina-aseman ja ansaintamallin tulevaisuudessa.

Sykliset toimialat

– Seuraa kysynnän ja tarjonnan kehittymistä toimialalla. Mikäli alalle puskee sankoin joukoin uusia toimijoita, pitäisi hälytyskellojen soida ylikuumentumisen ja tulevan romahduksen merkiksi. Myös varastotasojen kehittyminen on olennaista syklin tunnistamiseksi.

– Oleta laskeva p/e-luku kohti suhdanteen huippua ja kasvava kohti suhdanteen pohjaa (koska sijoittajat ennakoivat tuloskunnon käännettä).

– Mitä jyrkempi suhdannepudotus, sitä ripeämpi seuraava nousu (ei kuitenkaan aina, mikäli toimialan rakenteet muuttuvat pysyvästi rysäyksessä).

Nopean kasvun yhtiöt

– Selvitä, että huimaan kasvuvireeseen ennusteiden mukaan yltävä tuote muodostaa merkittävän osan yhtiön liiketoimintakokonaisuudesta. Muussa tapauksessa tuotekategorian kasvu ei välity tuntuvasti konsernitason lukuihin.

– Eduksi lasketaan, mikäli yhtiön kasvumalli on osoittanut toimivuutensa jo useilla eri maantieteellisillä markkinoilla.

– Hahmota, mistä kasvun tavoittelemisen rahoitus tulee. Riittääkö yhtiön muiden yksiköiden jo olemassa oleva tulovirta rahoittamaan kasvuhankkeet? Vai käydäänkö tarvittaessa omistajien pusseilla? Miten käy osingonmaksun kasvuvaiheen aikana?

Käänneyhtiöt

– Kartoita, kuinka lähellä yhtiö on velkojien haltuun joutumista? Toisin sanoen millainen aikaikkuna yhtiöllä on kääntää päivittäinen liiketoimintansa kannattavaksi?

– Tutki, johtuvatko yhtiön ongelmat suhdannekohtaisista, toimialakohtaisista vai yhtiökohtaisista syistä (tai miten nämä painottuvat). Suhdanne kyllä kohenee aikanaan. Toimialan kannattavuus voi muuttua pysyvästi rakennemurroksen takia. Yhtiökohtainen kriisi ei välttämättä selviä koskaan. (Todettakoon, että joka vaihtoehto sisältää merkittävän tuottopotentiaalin, mutta eri riskeillä.)

Uudelleenjärjestelytapaukset

– Vaikka liiketoiminnan tuloskunto olisi heikko, voi omaisuuserillä olla yhä realisointiarvoa. (Sen vapautuminen tosin vaatii aktiivisen omistajan ilmaantumisen, muutoin piiloarvo laskee jatkuvasti tappioputken mukana.)

– Selvitä, kuinka paljon omaisuuteen kohdistuu velkarahoitusta. Velkojat saavat yhtiön purkutilanteessa omansa ennen osakkeenomistajia. Muuan tavarataloyhtiön kohdalla on saanut lukea jopa analyysejä, joissa on laskettu osien summalla yhteen vain omaisuuseriä, muttei ole huomioitu lainkaan velkaa.

—

SIJOITUSKIRJAT OVAT NYT ALENNUKSESSA (hinnat sis. postituksen ja ALV:n):

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa). 

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

>> Sijoituskirjojen tilauslomakkeelle

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia. Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Brian Rinker / Foter.com / CC BY