Pari sanaa korkoa korolle -tekijästä

Kirjoitettu 09 maaliskuu 2015, kello 11:33 | Jukka Oksaharju

blog_image

Kuten olen tässä blogissa korostanut nyt kuudetta kalenterivuotta, näen sijoittajan pitkän aikavälin tuoton muodostuvan nimenomaan yhtiön liiketoimintojen ruohonjuuritasolla. Siellä alkunsa saava tulos mahdollistaa osinkojen maksamisen, mikä puolestaan luo sijoittajalle passiivisen – itse asiassa ainoan – tulovirran ennen osakkeiden mahdollista myyntihetkeä. Tarkastelen tässä merkinnässä kolmea eri tekijää, jotka tukevat osakesalkun pitkän aikavälin osinkopotin kasvua.

Passiivisen osinkosijoittajan stressitasoa laskee se, ettei hänen vuotuinen kassavirtansa riipu osakkeiden lyhyen aikavälin kurssiliikehdinnästä. Osingothan maksetaan liiketoiminnan nettotuloksen, ei osakekurssin poukkoilun perusteella.

Sijoittaja voi vaikuttaa salkkunsa osinkovirtaan monin tavoin. Yksi niistä on yhtiövalinta tarkastelemalla liikkeenjohdon harjoittamaa filosofiaa: onko pörssiyhtiön ensisijaisena tavoitteena toteuttaa itseisarvoisesti strategiaa vai omistaja-arvon kasvuagendaa nostamalla vuotuista osingonjakoa?

Ylipäätään on hyvä lähtökohta, jos sijoittaja poimii salkkuyhtiönsä osingonmaksukyky reunaehtona. Osinkohan tiivistää monta asiaa: yhtiön kannattavuuden, vähintään kohtuullisen vakavaraisuuden ja sen, että tulos realisoituu mitä todennäköisimmin kirjanpidosta myös käteiseksi rahavirraksi. Erityisesti vuosia kestävä osingonmaksun track record kertoo yhtiön ansaintamallin iskunkestävyydestä suhdanteiden yli.

Henkilökohtaisesti yritän pistää yhtiövalinnan kohdalla tästä vielä astetta laadukkaammaksi. Pyrin valikoimaan yhtiöitä, jotka eivät ainoastaan maksa vuosittain osinkoja, vaan myös kasvattavat osakekohtaista osinkoaan säännönmukaisesti.

Tässä yhteydessä on tärkeää sisäistää, että kyse on osakekohtaisesta osingosta: sen nostaminen kasvattaa jatkuvasti sijoittajan omaan hankintahintaan nähden laskettavaa osinkotuottoa, vaikka osakkeen efektiivinen osinkotuotto – osinko suhteessa osakkeen kurssitasoon – saattaakin yhtenä vuonna myös laskea laatuyhtiön kohdalla (jos osakekurssi kohoaa osingonjaon kasvua ripeämmin).

Pitkäjänteiselle omistajalle on tietysti tärkeintä, mitä hän saa omalle hankintahinnalleen, joten analyysissä kannattaa antaa vähemmän painoarvoa sille, mitä uusi sijoittaja saa kohdeyhtiöstä vallitsevalla kurssitasolla. Tosin uuden sijoittajan tuotto-odotuksen romahtaminen saattaa olla merkki yliampuvasta kurssikehityksestä, minkä pitäisi herättää pitkäjänteinenkin omistaja keventämään.

Suhdanteiden yli sijoitussalkun vuotuista osinkopottia on mahdollista kasvattaa erityisesti kolmen tekijän kautta:

1. Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen
2. Säästöt palkkatuloista
3. Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä

Luonnollisesti sijoittaja voi samanaikaisesti soveltaa edeltävistä yhtä tai useampaa osingonpotin kasvutekijää. Toisaalta hän voi jättää soveltamatta niistä yhtäkään. Havainnollistan seuraavassa esimerkkilaskelmien kautta, miten tekijät käytännössä vaikuttavat sijoitusmenestykseen (eli salkun kasvattamiseen pitkässä juoksussa).

Kuvitellaan, että sijoitussalkun koko on lähtötilanteessa 40.000 euroa. Kuvitellaan salkun sijoitushorisontiksi 30 vuotta, sijoitushetken osinkotuotoksi 3,25 prosenttia ja keskimääräiseksi osakekohtaisen osingonjaon vuosikasvuksi 7,20 prosenttia sekä osakehintojen keskimääräiseksi vuosikasvuksi sijoitushorisontin aikana 5,00 prosenttia. Vuotuisten uusien sijoitusten määräksi oletetaan 1.000 euroa kuukaudessa. Oletetaan samalla, että kaikki lisäsijoitukset tehdään kalenterivuosien lopuissa.

Siirryn seuraavaksi konkreettisiin laskuesimerkkeihin annetuin oletuksin.

Vaihtoehto 1: Ei osakekohtaisen osingonjaon kasvua salkkuyhtiöissä, ei salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittamista, eikä uusia sijoituksia palkkatuloista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 1.300 euroa

Mitä tapahtuu, kun sijoittaja soveltaa yhtä osinkopotin kasvutekijää?

Vaihtoehto 2: Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen vuosittain, mutta ei osakekohtaisen osingonjaon kasvua salkkuyhtiöissä, eikä uusia sijoituksia palkkatuloista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 1.968 euroa

Vaihtoehto 3: Uudet sijoitukset palkkatuloista, mutta ei salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittamista, eikä osakekohtaisten osinkojen kasvua salkkuyhtiöissä.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 7.205 euroa

Vaihtoehto 4: Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä, mutta ei salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittamista, eikä uusia sijoituksia palkkatuloista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 9.763 euroa

Entä mitä tapahtuu, kun sijoittaja soveltaa kahta osinkopotin kasvutekijää?

Vaihtoehto 5: Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen ja uudet sijoitukset palkkatuloista, mutta ei osakekohtaisten osinkojen kasvua salkkuyhtiöissä.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 9.226 euroa

Vaihtoehto 6: Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen ja osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä, ei uusia sijoituksia palkkatuloista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 26.989 euroa

Vaihtoehto 7: Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä ja uudet sijoitukset palkkatuloista, ei salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittamista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 54.111 euroa

Ja mitä tapahtuu, kun sijoittaja soveltaa kaikkia kolmea osinkopotin kasvutekijää?

Vaihtoehto 8 johtaa salkun 115.444 euron osinkovirtaan 30 vuoden kuluttua.

Edeltävät esimerkit antavat aihetta pohtia, mikä rooli on lähiviikkoina tuloutuvilla osingoilla osakesalkun pitkän aikavälin kasvattamisessa. Tämän merkinnän päälinjoja seuraamalla sijoittaja voi tavoitella osakesalkkua, joka pitkällä aikavälillä tuottaisi passiivisena osinkovirtana nykyistä palkkatuloa vastaavan vuositulon.

Kuten rivien välistä on mahdollista havaita, osinkokasvustrategiaan ei sisälly kovinkaan olennaisena osana osakekurssien tuijottaminen eli myyntivoittojen metsästäminen. Kuten laskelmissa annetuista oletuksistakin voidaan todeta, niitä voidaan subjektiivisesti muokata prosenttiyksikön murto-osia muuntelemalla, mutta iso kuva ei sillä muuksi muutu.

Itse asiassa suuri kuva saattaa muuttua jopa esitettyjä laskelmia suotuisammaksi, jos esimerkiksi sijoitushorisontin keskimääräistä pääomavoittojen kasvuprosenttia hilataan maltillisemmaksi. Sehän on tekijä, joka kasvattaa suoraan sekä osinkojen uudelleensijoittamisen että palkkatuloista tehtävien uusien sijoitusten kustannuksia (kiinteällä euromäärällä saa kappalemääräisesti vähemmän osakkeita ja siten vähemmän tulevia osinkoja).

Tässä oikeastaan kiteytyy hieman paradoksaalinen asia: osinkostrategiaa noudattavan pitkäjänteisen sijoittajan tulee toivoa osakkeiden kurssiromahdusta, ei missään nimessä nykyisenlaista nousua. Esimerkiksi 3 prosentin vuotuisella hinnannousulla laskettuna vaihtoehdossa 8 lasketun osinkovirran toteutuminen lyhenee 30 vuodesta reiluun 26 vuoteen.

Menestyvässä sijoitustoiminnassa kurssikäyrän vahtaamista huomattavasti tärkeämmäksi kohoaa pitkäjänteinen sijoitussuunnitelma. Myöskään laatu ei saa jäädä sivuosaan yhtiövalinnoissa, koska ensinnäkin yhtiön jatkuvan osingonmaksukyky – puhumattakaan kasvavasta sellaisesta – edellyttää sekä järkevää bisnestä että ensiluokkaista yritysjohtoa.

Tässä merkinnässä esitettyjen laskelmien perusteella osakesalkun osingot kasvavat ennen kaikkea kahta kautta: osakemäärän kasvun ja osaketta kohden saatavan osinkovirran kautta. Alleviivaamisen arvoista on, että korkoa korolle -tekijä pääsee jylläämään toden teolla, kun sijoittaja soveltaa salkunhoidossaan samanaikaisesti useampaa kuin yhtä osinkopotin kasvutekijää. Parhaimmillaan sijoittaja hyödyntää samanaikaisesti kaikkia kolmea tekijää, myös aloittaen kyseisen strategian soveltamisen mahdollisimman varhain. Oikeastaan listaan voisi lisätä neljännen kasvutekijän, ajan.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Laskuesimerkkien lähde soveltaen dgmachine.blogspot.fi aineistosta. Esimerkeissä osingot on verotettu 15 prosentin kannan mukaan. Suomalainen verotuskäytäntö pienentää salkun kasvukulmaa hieman, mutta merkinnän keskeisin tavoite on kuvata yksityiskohtaisten lukujen sijaan yleisten sijoitusperiaatteiden vaikutuksia salkun muodostumiseen pitkällä aikavälillä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: epSos.de / Foter / CC BY

Arvostele, kommentoi
ja jaa kirjoitus!

99%

comments

2 Kommenttia

96 Tykkää 1 Ei tykkää
Raportoi kirjoitus

Investing in indices and commodities with high leverage

Vontobel is the leading issuer of Bull & Bear Certificates in Finland. The two most traded underlying assets among the Vontobel products are the DAX30 Index and the Brent Crude Oil. Find out why these underlying assets have become so popular to trade with Bull & Bear Certificates and why so many others choose to trade these with high leverage.

- Index Products
- Commodity Products

Ajankohta: 31.1.2017 klo 17–18



  1. ”Tässä ajattelussa pitäisi muistaa, että sijoittaja voi muuttaa nykyisellä kurssitasolla sijoituksensa rahaksi ja valita tuottavamman kohteen”

    Toki kunhan muistaa
    a) myynnin verovaikutukset
    b) uuden sijoituskohteen löytämisen sietämätön hankaluuden 🙂

    Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 12, 2015 at 8:02 pm
  2. ”Pitkäjänteiselle omistajalle on tietysti tärkeintä, mitä hän saa omalle hankintahinnalleen, joten analyysissä kannattaa antaa vähemmän painoarvoa sille, mitä uusi sijoittaja saa kohdeyhtiöstä vallitsevalla kurssitasolla.”

    Tässä ajattelussa pitäisi muistaa, että sijoittaja voi muuttaa nykyisellä kurssitasolla sijoituksensa rahaksi ja valita tuottavamman kohteen. Ei siis pidä tuijottaa omaa hankintahintaansa, vaan nykyistä kurssitasoa, ja tehdä sen perusteella päätökset.

    Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 10, 2015 at 10:27 am