Pari sanaa osinkosalkun rakentamisesta

Kirjoitettu 05 joulukuu 2016, kello 14:34 | Jukka Oksaharju

blog_image

Osingot ovat kaikki kaikessa pitkäjänteiselle sijoittajalle, joka ei ole aikeissa myydä osakkeitaan. Hänelle osingonjako muodostaa sijoitusaikana ainoan rahaksi realisoituvan tulovirran. Helsingin pörssissä osingot jaetaan edelleen pääsääntöisesti kerran vuodessa eli keväisin. Tulevan osinkosesongin ennusteet alkavat olla ajankohtaisia, mutta niiden sijaan esittelen tässä merkinnässä lyhyesti kuusi tapaa, joiden avulla sijoittaja voi muutoinkin kasvattaa osakesalkkunsa osinkokertymää.

Tähän aikaan vuodesta lehtien taloussivut alkavat täyttyä ensi kevään osinkoennusteista. Näin siksi, että tiedossa on jo 75% kalenterivuodesta (kolmen osavuosikatsauksen perusteella), eikä kuluva neljäs vuosineljänneskään näytä toistaiseksi ihmeitä tehneen maailmantaloudelle. Siten yhtiöiden tulokset ovat kohtuullisella sihdillä jo tiedossa ja niistä voidaan tehdä perustellut osinkoarviot.

Helsingin pörssin näkökulmasta on todennäköistä, että listalta löytyy suurempi osa osakekohtaista osinkoaan kasvattavia kuin sitä laskevia yhtiöitä. Euromääräisen osinkopotin kasvua kuitenkin jarruttaa Nokia, joka kyllä ilmeisesti kasvattaa perusosinkoaan, mutta jättää ensi keväänä lisäosingon maksamatta (minkä se jakoi tänä vuonna perusosingonjaon yhteydessä). Suurista yhtiöistä myös Fortumin osinkopolitiikka mahdollistaa viime keväistä pienemmän osingon jakamisen, samoin kuin Telian osakekohtainen osinko on vaarassa laskea selvästi aiemmasta.

Lopputulemana lienee siis se, että nuppilukumääräisesti osingonjaon kasvattajat vievät voiton osingonjaon laskijoista, mutta euromääräisesti Helsingin pörssin osinkopotti pysyy ensi keväänä melko vakaana noin 12 miljardin euron tasolla mukaan lukien ruotsalaiset yhtiöt, joilla on Helsingin pörssissä rinnakkaislistaus.

Osinkojen ja kurssinousun kohtalonyhteys

Pitkällä aikavälillä osakekohtaisen osinkovirran kasvu on edellytys pysyvälle kurssinousulle. Osake on siis sitä arvokkaampi, mitä enemmän omistajat voivat ulosmitata sitä vastaan rahaa yhtiöstä sen jäljellä olevana elinaikana – vaarantamatta liiketoiminnan kilpailukykyä ja kasvunäkymiä.

Samaa ajatusta on mahdollista soveltaa koko osakesalkun tasolle. Sijoittajan salkun yhteenlaskettujen osinkojen tulee nousta trendinomaisesti, jotta sijoitusten arvolla olisi eväät pitkän aikavälin nousutrendiin.

Perustelu on helppo ymmärtää: mitä enemmän yhtiöt kykenevät jakamaan voittoa omistajilleen, sitä arvokkaampia ne ovat. Voittojen tarkastelun tulee olla analyysin keskiössä, koska yhtiön omistajille ei voida jakaa voittona osuutta esimerkiksi yhtiön myynnistä tai varastoista.

Käytännössä sijoittaja saa laskettua osakesalkkunsa osinkokertymän kertomalla osakelaji kerrallaan salkussa olevan osakemäärän yhtiön maksamalla osakekohtaisella osingolla (brutto-osinko). Tästä summasta sijoittajan tulee vähentää vielä osinkoveron määrä, jolloin vastaukseksi muodostuu osakelajikohtainen netto-osinko. Sijoittaja saa selville koko salkun ”todellisen” osinkokertymän summaamalla nämä osakelajikohtaiset netto-osingot yhteen. Jos osinko-osakkeita on ostettu velalla, on hyvä huomioida myös osakkeisiin kohdistuva velan korkokustannus (joka voi olla vähennyskelpoinen tapauskohtaisesti omistajasta riippuen).

Pitkäjänteisen osakkeenomistajan osinkokertymä kasvaa parhaimmillaan usean tekijän myötävaikutuksesta. Ensi kevään osinkoennusteet näyttelevät tässä laajemmassa kuvassa siis vain yhtä osatekijää.

Luettelen seuraavassa lyhyesti kuusi näkökulmaa, joiden kautta osinkoteemaa on mahdollista tarkastella tavanomaista suuremmassa mittakaavassa.

Kuusi osinkopotin kasvattajaa

1) Pörssiyhtiö kasvattaa nettotulostaan, jolloin jaettavaa on enemmän kuin aiempina tilikausina. Tämä on osingonjaon pitkän aikavälin kasvun näkökulmasta olennaisin tekijä. Yhtiö ei voi nostaa rajattomasti osingon osuutta tuloksestaan, joten absoluuttisen voittokertymän määrä asettaa luonnollisen rajoitteen osakekohtaisen voitonjaon kasvulle ennemmin tai myöhemmin – mutta vain siinä tapauksessa, että nettotulos ei kasva. Siksi osinkosijoittaja valitsee nettotulostaan kasvattavia yhtiöitä, ja mielellään nimenomaan osakekohtaista tulostaan kasvattavia yhtiöitä.

2) Pörssiyhtiö nostaa osingonjakosuhdettaan, jolloin aiempaa suurempi prosenttiosuus tuloksesta jaetaan osinkoina omistajille. Jos yhtiön näkökulmasta välttämättömien investointien tai vakavaraisuuden kasvattamisen tarve pienenee jatkossa suhteessa historialliseen tasoon, on osakkeenomistajia mahdollista palkita vuosittain osingolla, jonka suuruus kasvaa suhteessa yhtiön vuodessa ansaitsemaan nettotulokseen (jota puolestaan käsiteltiin edellisessä kohdassa).

3) Sijoittaja ostaa osingoilla lisää osinkoa maksavan pörssiyhtiön osakkeita, jolloin seuraavan vuoden osingot saadaan aiempaan nähden kasvaneelle osakemäärälle. Tällä metodilla sijoittajan saamat rahamääräiset osingot kasvavat vuodesta toiseen, vaikka edellä kuvatut yhtiön absoluuttinen nettotulos ja osingonjakosuhde säilyisivät vakiona (eivätkä siis kasvaisi lainkaan nettotuloksella tai jakosuhteella mitattuna). Tämä perustuu siihen, että salkussa olevien osakkeiden lukumäärän noustessa asteittain sijoittaja omistaa suhteellisesti kasvavan osuuden itse yhtiöstä, joten hänelle kuuluu liiketoiminnan nettotuloksesta aiempaa suurempi osa. Sijoittajan kannattaa siis uudelleensijoittaa osinkonsa mahdollisuuksien mukaan, jos se sopii sijoitussuunnitelmaan.

4) Pörssiyhtiö ostaa markkinoilta takaisin omia osakkeitaan, jolloin kaikkien yhtiön liikkeellä olevien osakkeiden lukumäärä laskee. Tämä johtaa siihen, että yksittäistä jäljelle jäävää osaketta kohden jaettava rahamääräinen osinkosumma kohoaa. Omien osakkeiden takaisinosto on käteisosingolle vaihtoehtoinen voitonjaon muoto, josta on yhtiöön jäävälle pitkäjänteiselle osakkeenomistajalle eniten hyötyä silloin, kun yhtiön arvostustaso on matala. Tällöin yhtiö saa mitätöityä ”samalla rahalla” enemmän osakkeita eli suuremman osuuden yhtiöstä. Tätä voi verrata edellisessä kohdassa mainittuun huomioon siitä, että sijoittajan suhteellinen omistusosuus yhtiöstä kasvaa. Kohdassa 3 se tapahtui siten, että sijoittaja omisti jatkossa enemmän osakkeita kappalemääräisesti. Kohdassa 4 se tapahtui siten, että yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärä väheni.

5) Osinkoverotus kevenee, jolloin sijoittaja maksaa saamistaan osinkotuloista vähemmän veroa kuin aiempien tilikausien osingoistaan. Tämä vaikuttaa positiivisesti käteen jääviin netto-osinkoihin. Vastaavasti osinkoverotuksen kiristyminen johtaa sijoittajan saamien netto-osinkojen pienenemiseen kertaluonteisesti, jos muut tekijät säilyvät ennallaan. Osinkoverotuksen tasolla on selvä vaikutus siihen, kuinka paljon sijoittajalle kotiutuu voittovaroja nettomääräisesti uusien osakkeiden ostoja varten. Toisaalta osinkoverotuksen muutokset voivat johtaa tilanteeseen, jossa pörssiyhtiö suosii voitonjaossaan kasvavassa määrin pääoman palauttamista ja omien osakkeiden takaisinostoja, jotka siirtävät yksityissijoittajan verorasituksen osakkeiden mahdolliseen luovutushetkeen.

6) Sijoittaja säästää palkkatuloista ja sijoittaa itse lisää pääomaa osakemarkkinoille. Tämä elementti kartuttaa osakesalkun osinkokertymää erityisesti sijoitusuran alkuvaiheessa, kun lisäsijoitukset kasvattavat koko salkun markkina-arvoa tuntuvasti. Aloittelevan sijoittajan kannattaa tehdä lisäostot ajallisesti hajautettuna, jotta keskimääräinen hankintahinta ja osinkotuotto saavutettaisiin mahdollisimman todennäköisesti. Salkun koon kasvaessa palkkatulojen säästöjen merkitys voi laskea.

Henkilökohtaisesti koen, että voin vaikuttaa omaan sijoitustoimintaani merkittävimmin kohdan 3 kautta. Osinkotekijöistä kohta 5 liittyy yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jota on vaikea ennakoida edes muutaman vuoden tähtäimellä eteenpäin. Viimeisenä mainittu kohta 6 lisää jokaisen sijoittajan salkun osinkokertymää, mutta pidempään sijoittaneille vaikutus jää suhteessa vähäisemmäksi kuin aloitteleville sijoittajille.

Nykyisessä markkinatilanteessa en pidä järkevänä, että yritysjohto päättäisi harjoittaa kohdan 3 mukaisia omien osakkeiden takaisinostoja, koska yhtiöiden arvostustasot eivät ole yleisesti ottaen kovin alhaisia. Koska suosin omissa yhtiövalinnoissani osakekohtaisen osingonjaon kasvattajia, en toivo salkkuyhtiöideni nostavan osingonjakosuhteitaan lähelle sataa prosenttia. Niidenhän tulee investoida osa tuloksestaan kasvuhankkeisiin, jotta nettotulos voisi kohentua.

Näin ollen mainituista tekijöistä vaihtoehto 1 kohoaa sijoituskohteiden analyysissä keskeiselle sijalle. Käytännössä huomio kohdistuu esimerkiksi yhtiön kilpailuetuun, yritysjohdon laatuun ja liiketoiminnan kannattavuuteen.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nokian, Fortumin ja Telian osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitus- tai verosuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Paul:Ritchie via Foter.com / CC BY-NC-ND

Arvostele, kommentoi
ja jaa kirjoitus!

89%

comments

4 Kommenttia

50 Tykkää 6 Ei tykkää
Raportoi kirjoitus

Investing in indices and commodities with high leverage

Vontobel is the leading issuer of Bull & Bear Certificates in Finland. The two most traded underlying assets among the Vontobel products are the DAX30 Index and the Brent Crude Oil. Find out why these underlying assets have become so popular to trade with Bull & Bear Certificates and why so many others choose to trade these with high leverage.

- Index Products
- Commodity Products

Ajankohta: 31.1.2017 klo 17–18



  1. Moi. Olis hienoa jos sais sulta Jukka kirjotuksen: Tulevista osingon korottajista pitkään osinkosalkkuun.
    Kitoss 🙂

    Vastaa | Raportoi kommentti joulukuu 17, 2016 at 7:45 pm
  2. Kommentti kohdan viisi mainintaan: ”Toisaalta osinkoverotuksen muutokset voivat johtaa tilanteeseen, jossa pörssiyhtiö suosii voitonjaossaan kasvavassa määrin pääoman palauttamista…”
    Tämä ei nykyisin enää pidä paikkaansa, koska ”Osakeyhtiölaissa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan pääsääntöisesti osinkona verovuodesta 2014 alkaen.” https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Paaomanpalautusten_verotus_2014__ohje_he

    Vastaa | Raportoi kommentti joulukuu 17, 2016 at 9:52 am
  3. Uskotko, että Superrahasto Suomea voi helposti voittaa esim 5v sihdillä kun otetaan huomioon, että yksittäisistä osingoista joutuu piensijoittaja maksamaan verot superista ei. Näkeekö muuten jostakin mikä on Superin ”osinkotuotto” minäkin vuonna?

    Vastaa | Raportoi kommentti joulukuu 9, 2016 at 6:08 am
  4. Minäkin haluasin toimia kohdan 3 mukaan (Sijoittaja ostaa osingoilla lisää osinkoa maksavan pörssiyhtiön osakkeita), jos Nordnetin palkkiorakenne mahdollistaisi sen tällaiselle piensijoittajallekin, jonka vuotuiset osingot/osakelaji ovat 100-500 euroa. Nykyinen 9 euron minimipalkkio tekee tästä liian kallista. Nordealla sen sijaan tämä on järkevää, kun heillä palkkio on korkeintaan 1 % pienissäkin kaupoissa. Onko Nordnet lähitulevaisuudessa muuttamassa palkkiorakennettaan piensijoittajalle sopivammaksi?

    Vastaa | Raportoi kommentti joulukuu 7, 2016 at 11:27 pm