Pari sanaa osinkotuoton kasvattamisesta

Kirjoitettu 10 tammikuu 2017, kello 11:22 | Jukka Oksaharju

blog_image

Tilinpäätöskausi ja osinkoehdotusten julkistaminen lähestyvät. Sanomalehtien taloussivujen osinkoprosentit kuvastavat pörssiyhtiön viimeksi maksaman osakekohtaisen osingon suuruutta osakekurssiin nähden. Näin kyse on efektiivisestä osinkotuotosta, jota voidaan yksinkertaisemmin kutsua myös uuden sijoituksen osinkotuottoprosentiksi. Koska kyseinen mittari ei ota kantaa osingonjaon muutoksen trendiin eli suuntaan saati sitten kasvunopeuteen, on syytä tarkastella lyhyesti tuottoprosentin laskemista sijoittajan omalle ostohinnalle (yield on cost).

Yield on cost voi kuulostaa käsitteenä melkoiselta monsterilta, mutta sen asiasisältö on kovin yksinkertainen. Käsitteen laskukaava on seuraava:

Yield on cost (%) = (osakekohtainen osinko per vuosi / ostohinta per osake) * 100

Esimerkki

Mikäli sijoittaja osti Nordean osakkeita marraskuussa 2011 osakekohtaiseen kappalehintaan 5,39 euroa ja tuolloisella osakekohtaisella 0,26 euron osingolla, oli sijoitushetken osinkotuotto 4,8 prosenttia. Sittemmin reilussa viidessä vuodessa Nordean osakekohtaisessa osingossa kuutonen on siirtynyt eteen. Viime keväänä maksetulla 0,64 euron osakekohtaisella osingolla sijoittajan marraskuussa 2011 hankkimien osakkeiden osinkotuotto on jo 11,9 prosenttia (yield on cost).

Tunnusluku kertoo prosenttimuodossa, kuinka paljon osake tuottaa nykyhetken osakekohtaisella osingollaan sijoittajan alkuperäiselle hankintahinnalle. Mikä on siis sijoittajan ”oma osinkotuottoprosentti”? Se tietysti määräytyy oman hankintahinnan mukaan. Sanomalehtien taloussivujen osinkotuottoprosentti kertoo vain sen, millaisen tuoton nykyhetken osakekohtainen osinko tarjoaa uudelle sijoittajalle.

Jos sijoittaja hankkii osakkeita lisää matkan varrella, kasvaa osakekohtainen hankintahinta mitä todennäköisimmin sillä edellytyksellä, että sijoittaja kohdistaa ostoksensa kannattaviin ja kasvaviin laatubisneksiin. Tämä tarkoittaa yield on costin kannalta sitä, että ”sekoitettu yield on cost” tulee laskemaan lisäostojen myötä. Toisin sanoen alkuperäisille ensimmäisille ostoille tuottoprosentti on aina suurempi kuin myöhemmin kalliimmalla ostetuille osakkeille.

Tietenkin kriisitilanteissa (kurssilaskuissa) sijoittaja voi myös laskea keskihankintahintaansa laatuyhtiössä. Silloin yield on cost nousee uusien hankintojen myötä. Yleensä osakkeen lisäostot ovatkin perusteltuja silloin, kun osakekurssi laskee kiistatta yhtiön ulkoisista syistä johtuen. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi geopoliittiset huolet, valuuttakurssien liikkeet tai koko toimialaa koskeva hetkellinen skandaali, joka kohdistuu alan rakenteiden sijaan vaikkapa yksittäiseen kilpailijaan.

Yksittäisen sijoittajan hankintahinnan ohella myös luonnollisesti yhtiökohtainen laatu määrittää yield on costin kehityskaaren pitkäjänteisessä sijoituksessa. Aina, kun yhtiö kasvattaa osakekohtaista osinkoaan edellisvuodesta, kasvaa pitkäjänteisen osakkeenomistajan yield on cost. Huomionarvoista on, että samaan aikaan osakkeen efektiivinen eli uuden sijoittajan osinkotuottoprosentti ei välttämättä muutu lainkaan. Näin tapahtuu, mikäli osakekurssi kohoaa samassa tahdissa osakekohtaisen osingonjaon kanssa. Hyvin pitkällä aikavälillä tämä yhteys on erittäin voimakas.

Yhtiökohtaisen laadun osalta on selvää, että osakekohtaisen osingonjaon kasvu mahdollistuu yleensä vain myynnin ja tuloksen kasvun kautta. Pidemmän päälle siis jaettavan kakun täytyy kasvaa liiketoiminnoissa.

Katsooko tunnusluku historiaan vai tulevaan?

Tunnusluvun käyttökelpoisuudesta löytyy useanlaisia mielipiteitä. Pessimisti pitää tunnuslukua vain kuvaajana, joka kertoo, miten yhtiön osingonjako on kehittynyt ostohetken jälkeen. Käyttökelpoisuuden puolesta puhuu kuitenkin se, että tunnuslukua voi soveltaa heti ensimmäisen euron sijoittamisesta lähtien.

Tunnusluvun käyttökelpoisuuteen liittyvät mielipide-erot liittyvät lähinnä aikaulottuvuuteen. Kuvaako tunnusluku ainoastaan historiaa vai onko sillä arvoa osakkeen nykyhetken arvostustason haarukoinnissa?

Yksinkertaisessa vastauksessa on mahdollista sanoa, että yield on cost kuvaa nykyhetkeä siltä osin, että laskelmassa osakekohtainen osinko todella on viimeisin yhtiön maksama osinko. Näin ollen laskutoimituksen toinen osatekijä on suoraan tämän päivän suorituskyvyn osoittaja.

Kuitenkaan tunnusluku ei itsessään johda oikotien kautta onnelaan. Tämä johtuu muun muassa siitä, ettei laskelman vastaus ota kantaa siihen, kauanko sijoittaja on omistanut osakkeitaan, joille tuotto lasketaan. Mikä siis on keskimääräinen vuosituotto? Entä inflaatio? Onhan myös niin, että ajan mittaan sijoittajan pääomalle laskettavasta tuottovaatimuksesta johtuen yield on costin tuleekin kasvaa hankintahetkestään.

Yield on costin käyttökelpoisuutta osakkeen osto- tai myyntipäätösprosessissa on mahdollista perustella esimerkiksi verotuksen kautta. Mikäli yield on cost on erittäin korkea (selvästi kaksinumeroinen), on myös osakekurssi mitä todennäköisimmin kohonnut merkittävästi hankintahinnasta. Tällöin tunnusluvun korkea arvo signaloisi sijoittajan korkeita vuotuisia osinkotuottoja ”myös verottajalle korvamerkitylle osalle kurssinousua”. Toisin sanoen näitä osakkeita myymällä sijoittajan tulisi verojen jälkeen löytää tilalle erinomainen uusi kohde, jotta vaihdoksessa olisi taloudellista järkeä.

Muilta osin yield on cost ei nähdäkseni sovellu millään tavoin osakkeen nykyhetken arvostustason haarukointiin. Siihen soveltuvat paremmin efektiivinen osinkotuottoprosentti, toisin sanoen uuden sijoittajan osinkotuotto, ja osingonjakosuhde, joka kertoo, kuinka tukevalla pohjalla vallitseva osakekohtainen osinko on yhtiön tuloksentekokykyyn nähden.

Efektiivisen osinkotuottoprosentin käyttökelpoisuus osakkeen vallitsevan arvostustason haarukoinnissa perustuu pitkälti siihen, että järkevästi hinnoitellussa sijoituskohteessa myös uudelle sijoittajalle pitäisi olla tarjolla riittävä tuotto-odotus kohtuullisin kasvuoletuksin. Mikäli näin ei ole ja efektiivinen osinkotuottoprosentti jää kovin matalaksi ilman yhtiökohtaista selvää kasvunäkymää, on arvostustaso lähtökohtaisesti vaarallisen korkea.

Sijoittaja voi luonnollisesti hyödyntää yield on costin laskukaavaa ennustaessaan sijoituksen tulevaisuutta. Hän voi olettaa yhtiön osakekohtaiselle osingolla esimerkiksi viiden, kymmenen tai viidentoista prosentin vuotuisia kasvuprosentteja sijoitushetken jälkeen ja laskea, millaisen tuoton osakekohtainen osinko tarjoaisi tarkasteluhetken (sijoitushetken) hankintahinnalle vuonna X kaukana tulevaisuudessa.

Samaa ennustamisulottuvuutta jatkaen yield on costin avulla on mahdollista laskea, kuinka kauan kestää, että yhtiö maksaa yksittäisen sijoituksen takaisin pelkästään osingoilla.

Mikä on yield on costin tärkein oppi?

Yield on cost kuvastaa hankintahinnan ratkaisevan merkityksen yksittäisen sijoittajan tuotoille. Toisin sanoen hyvä yhtiö ei ole aina hyvä sijoitus. Kyse on pitkälti siitä, milloin hyvän yhtiön osakkeita on hankittu.

Täysin eri asia on vielä se, viekö markkinapsykologia tämän hetken jälkeen osakehinnoittelun tilapäisesti entistäkin heikompaan jamaan. Mahdollinen laskun jatkuminen ei tietenkään muuta yksittäisen sijoittajan yield on costia, koska siinä tuotto lasketaan suoraan yhtiöltä tulevasta kassavirrasta eli osingosta. Seuraavan sijoittajan yield on cost vain on mahdollisesti vieläkin suurempi, jos yksittäinen sijoittaja ei osunut aivan pohjalukemiin omissa osakeostoissaan – mutta se ei ole hänen tuotoistaan pois.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä merkittävän määrän Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Foter.com / CC0

Arvostele, kommentoi
ja jaa kirjoitus!

82%

comments

1 kommentti

31 Tykkää 7 Ei tykkää
Raportoi kirjoitus

Investing in indices and commodities with high leverage

Vontobel is the leading issuer of Bull & Bear Certificates in Finland. The two most traded underlying assets among the Vontobel products are the DAX30 Index and the Brent Crude Oil. Find out why these underlying assets have become so popular to trade with Bull & Bear Certificates and why so many others choose to trade these with high leverage.

- Index Products
- Commodity Products

Ajankohta: 31.1.2017 klo 17–18



  1. Minun paras osingonkasvattajani on tällä hetkellä varmaankin Sampo. Osinko kasvanut yhteensä liki 42% ostohetkestä ja yield on cost on nyt jo yli 8,2%.

    Vastaa | Raportoi kommentti tammikuu 12, 2017 at 10:40 am