Pari sanaa tulevasta osinkokeväästä

Kirjoitettu 16 marraskuu 2016, kello 18:23 | Jukka Oksaharju

blog_image

Suunnitelmatalousihmisen logiikassa pörssiyrityksellä menee liian hyvin, jos se pystyy maksamaan osinkoja. Parin viime vuoden aikana olen törmännyt useaan vaatimukseen osinkomaltista, mikä olisi työnantaja- ja omistajapuolen vastaantulo palkansaajien kohtaamille myönnytyksille. Ja selväksi on käynyt, että yleisen elämänkokemuksen valossa osinkojen leikkauspuheet uppoavat kansaan kuin häkä.

Surkuhupaisimmissa ideoissa palkankorotuksia on ehdotettu sidottaviksi osingonkorotuksiin. Moni on myös lahjakkaasti sotkenut taseen ja tuloslaskelman kuvitellessaan, että osingonleikkauksilla voitaisiin pelastaa työpaikkoja ja parantaa kannattavuutta. Odotettavissa on, että pian ilmoille kajahtaa jälleen sesonkiluonteisesti sama osinkovirsi. Listaan tässä merkinnässä kuitenkin viisi syytä, miksi osinkoleikkuri olisi järjetöntä ”omistajien vastaantulona”.

1) ”Huima osinkopotti” on vain 4,5 prosentin vuotuinen kassavirta sijoitusten markkina-arvolle.

Helsingin pörssin yritykset maksoivat viime keväänä noin 11 miljardin euron osingot. Tämän lukeman myös toimittajat saavat raportoitua jutuissaan yleensä mallikelpoisesti, joskus jopa suurin kirjaimin.

Olen saanut kuulla useamman kerran, että tällaisten pottien maksaminen on suuri vääryys. Summallahan rahoittaisi pahimmillaan kokonaan Suomen valtion vuotuisen, nykyään jo useamman vuoden nettovelkaantumisen.

Valitettavasti keskustelukumppaneilta on yleensä unohtunut mainita vertailukohtana, että pörssiyritystemme yhteenlaskettu markkina-arvo on tänään 245 miljardia euroa.
Sen verran omistajilla on niissä rahaa kiinni.

Kuinka paljon alle viiden prosentin osinkotuotolla pitäisi kantaa sekä markkinariski että kaikki yhtiökohtaiset riskit?

2) Vain kokonaistuottoa tarkastelemalla on mahdollista arvioida sijoitustoiminnan menestystä.

Sijoittajan kokonaistuotto muodostuu pääomavoitoista ja osingoista. Sijoitustuoton kannalta ei ole itseisarvoista merkitystä, painotetaanko osakevalinnoissa matalaa nykyosinkoa, korkeaa nykyosinkoa vai jopa nollaosinkoja.

Pääasia on, että osingonjaosta jäljelle jäävä osuus yhtiön tuloksesta investoidaan liiketoimintaan, ja siten tuloskasvu sysää osakekurssin nousuladulle tavalla tai toisella.

Verkkopankin salkkunäkymän viimeinen rivi näyttää samalta riippumatta siitä, kertyykö tuotto korkean nykyosingon, korkean tulevan osingon vai omistusten kurssinousun kautta.

Mikäli yhtiö ei jaa osinkoa lainkaan, kohoaa sen osakekurssi voimakkaamman tuloskasvun vuoksi ripeämmin, kompensoiden puuttuvat osingot.

3) Pääoman allokoinnin näkökulmasta osingon oikea määrä riippuu aina yrityksestä.

Menestyvä sijoittaja ei tarvitse ainoastaan hyviä liikkeenjohtajia hoitamaan varojaan. Hän tarvitsee myös pääoman taitavia allokoijia yrityksen johtotehtäviin.

Pörssiyrityksen tehtävä ei ole maksimaalinen työllistäminen tai liiketoiminnan kokoluokan itseisarvoinen kasvattaminen. Olennaisinta on kyky allokoida omistajien pääomaa tehokkaasti ja luoda omistaja-arvoa.

Esimerkiksi startup-yrityksessä se tarkoittaa usein nollaosinkoa, mikä on omistajien intressin mukaista toimintaa, koska liiketoiminta janoaa kasvua.

Käytännössä pääoman tehokas allokointi tarkoittaa sitä, että voittovarojen käyttötarkoitus jaetaan kulloisellakin ajan hetkellä houkuttelevuuden mukaan esimerkiksi velkojen lyhentämiseen, omien osakkeiden takaisin ostamiseen ja investointeihin. Yksi mahdollinen, mutta yhdeksän kertaa kymmenestä liian riskialtis, tapa sijoittaa voittovaroja on myös yritysosto.

Ja lopulta, kun kaikki muut vaihtoehdot on yleensä jo kahlattu läpi, maksetaan osinkoja.

Jos yritysjohto siis ehdottaa lähes koko tulosta maksettavaksi osinkoina, on kritiikin antamisen tarve ensisijaisesti omistajalla, ei muilla sidosryhmillä. Tällaisessa tilanteessa johto ei löydä varoille järkeviä uudelleensijoituskohteita (visioita) liiketoiminnassa, joten voi kysyä, tekeekö se työnsä puhtain paperein.

4) Omistajan kassavirta ei tyrehdy missään skenaariossa.

Halutessaan osakkeenomistaja voi luoda haluamansa voitonjaon itse. Tämä onnistuu tarvittaessa vaikka päivittäin.

Käytännössä temppu toteutetaan myymällä osakkeita valittu prosenttimäärä salkun kohdeyhtiön osakkeiden kappalemääräisestä omistuksesta. Osingonjaossahan ei ole käytännössä kyse arvon luomisesta, vaan varallisuuden siirtämisestä yhtiön taseesta omistajan omaan taseeseen. Kokonaisomaisuus ei muutu, vaikka osingonjako korvattaisiin osakkeiden myynneillä.

5) Kun joka tilikauden alussa omistajilla on alati kasvava määrä rahaa kiinni liiketoiminnassa, on osingon perusteltua olettaa kasvavan asteittain, vaikka varojen prosentuaalinen tuotto olisi vakio.

Pörssiyritykset maksavat keskimäärin noin kaksi kolmasosaa tuloksistaan ulos osinkoina. Jäljelle jäävä kolmasosa jää yrityksen taseeseen kasvamaan korkoa korolle.

Jokaisen tilikauden alussa yrityksen (omistajien sijoittama) oma pääoma on yleensä suurempi kuin edellisen tilikauden alussa.

Omistajilla on siten alati kasvava määrä varoja kiinni liiketoiminnassa. Näin ollen on luonnollista olettaa, että myös vuotuiset passiiviset tulot kasvavat lähtökohtaisesti samassa suhteessa.

Vastaava logiikka soveltuu myös talletustiliin: mikäli lisäät vuosikoron pääomaan ja sijoitat koko potin seuraavaksikin vuodeksi, oletat kaiketi saavasi saman koron myös lisätylle pääomalle?

Valtionyhtiöt vaaravyöhykkeellä

Osinkomaltin ehdotuksissa on vaarana, että se ulottuu myös yrityksiin, joilla ei ole ”osingoista säästetyille varoille” lähimainkaan järkeviä investointikohteita. Yksityiset yritykset saavat varmasti asiansa järjestettyä, mutta entä valtionyhtiöt? Pääsemmekö taas seuraamaan poliitikkojen vaatimuksia osingonleikkauksista?

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

HUIPPUSUOSITUN SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: eyewashdesign: A. Golden via Foter.com / CC BY-NC-ND

Arvostele, kommentoi
ja jaa kirjoitus!

97%

comments

4 Kommenttia

64 Tykkää 2 Ei tykkää
Raportoi kirjoitus

Webinaari: Optiot, osa 1

Optiot 1 on peruskurssi optioista kiinnostuneelle sijoittajalle. Webinaarissa käydään läpi mm. mikä optio on, miten sitä voi käyttää ja mistä kannattaa lähteä liikkeelle. Jatkokurssilla syvennymme johdannaisten maailmaan.

Ajankohta: 1.3.2017 klo 17–18



  1. Hyviä argumentteja Jukalla! Harmi vaan, että suurin osa vasemmiston kannattajista ei ymmärrä / osaa sisäistää tämän artikkelin sisältöä -> ei muuta heidän nykyisiä käsityksiä millään tavalla.

    Vastaa | Raportoi kommentti marraskuu 17, 2016 at 1:48 pm
  2. Li Anderssonin mukaanhan olisi oikeudenmukaista jos osingot verotettaisiin ansiotuloina. Eli 50% verolla, koska näillä henkilöillä on varaa maksaa.

    Vastaa | Raportoi kommentti marraskuu 16, 2016 at 9:15 pm
    • Jos yhtä hakataan metalliputkella ja toista pajuvitsalla, olisi oikeudenmukaisempaa hakata molempia metalliputkella.

      Jukan kolumnien ja sijoitusvinkkien tasosta on ollut puhetta, vaihteeksi hyvä.

      Vastaa | Raportoi kommentti marraskuu 17, 2016 at 6:45 am
      • Jukan kommentit perustuvat tutkittuihin talousteorioihin,missä mennään ’ahkeran rahan’ ajatuksella,riskit minimoiden,paljon kritiikkiä on sanut kurssiteaktioennustu pres vaalien jälkeen..kun markkinoiden ailahtelevuutta on vaikea ennakoida-mutta monet sijoittajat hakevat ’gurua’ joka senkin tietää:jos pitää tämän mielessä pettyy vähemmän..

        Vastaa | Raportoi kommentti marraskuu 21, 2016 at 6:17 pm