Siirry pääsisältöön

Näin Suomesta voisi poistaa verot kokonaan, yhdessä sukupolvessa

Mikäli Suomen valtio sijoittaisi osakemarkkinoille joka vuosi 72 vuoden ajan prosentin vuotuisesta budjetistaan* ja saisi sijoituksille keskimäärin 6,6 prosentin vuotuisen reaalituoton**, kertyisi tästä 72 vuoden kuluttua yli 870 miljardin euron sijoitusomaisuus. Mikäli sijoitusomaisuus tämän jälkeen tuottaisi keskimäärin 6,6 prosenttia vuodessa, pystyisi tuotolla rahoittamaan valtion kaikki menot hamaan tulevaisuuteen.

Liian hyvää ollakseen totta?

Kuulostaako hurjalta? Jos tarkkoja ollaan niin valtion tarvitsisi vuotuisesta budjetistaan sijoittaa prosentin vain 45 vuoden ajan ja antaa siihen mennessä kerätyn sijoituspääoman kasvaa 6,6 prosentin vuositahtia vuoteen 72 asti. Silloin kasassa olisi 830 miljardia euroa, joka vastaisi Norjan nykyistä, 845 miljardin kokoista öljyrahastoa. Tällaisen sijoituspääoman tuotoilla pystyisi (juuri ja juuri) maksamaan valtion kaikki menot, jokainen vuosi, ikuisesti***.

Ehdotuksen käytännöllisen toimintavarmuuden saavuttamiseksi lähtisin kuitenkin siitä, että valtio sitoutuisi sijoittamaan tuon vuotuisen prosenttinsa yli 70 vuoden ajan.

Suomalaisten toinen itsenäistyminen

Vuosi 2087 voisi toisin sanoen olla suomalaisten uusi itsenäistymisen vuosi. Silloin Suomessa ei enää maksettaisi veroja. Poissa olisivat ansiotuloverot, pääomatuloverot, ALV:it, yhteisöverot, varallisuusverot, autoverot, perintöverot ja muut. Silti Suomessa olisi julkinen työterveys, koulut, lapsilisät, poliisi, työttömyysturva, maanpuolustus, korkeakoulut, eläkkeet ja muut edut. Palkkapäivänä tilille tupsahtaisi työnantajan kanssa sovittu euromäärä. Työnteko ja rekrytoiminen kannattaisi. Suomesta tulisi kilpailukykyinen maa.

Realistiset 6,6

Rahoitustieteilijä Jeremy J. Siegel tutki eri pääomalajien tuottoa Yhdysvalloissa vuodesta 1802 vuoteen 2012. Osakemarkkinoiden keskimääräinen inflaatiokorjattu reaalituotto oli tuona 210 vuoden aikana 6,6 prosenttia vuodessa (inflaation kanssa nimellistuotto oli 8%). Huomaa, että tuohon aikajaksoon mahtuu vaikka minkälaista oivallusta ja kriisiä. Vaikea nähdä, että tulevaisuus toisi eteensä jotain niin mullistavaa, mitä tuo 6,6 % tuotto-olettama ei vastaavalla tavalla pitäisi jo sisällään. Mieti nyt mitä Napoleon olisi tuuminut kuussa kävelystä.

Kuten Siegelin kuvaajasta**** alla myös näkee, osakesijoituksen riski pienenee ajan myötä. Tilastollinen riski toki säilyy – osakekurssit heiluvat kuten aina ennenkin (kuvaajassa logaritminen asteikko) ja sijoituksen arvo sen mukana – mutta tarpeeksi pitkässä juoksussa, tehdyn osakesijoituksen menestys on varmaa. Osakemarkkinoiden päivittäiset sattumanvaraiset kurssiheilahdukset muuttuvat ajan kuluessa varmaksi tuotoksi. Keskimäärin noin 6,6 prosentin vuotuista tahtia. Tai sitten ihmiskunta on lakannut olemasta.

1802-2012 Tuotot

Valtion ei pidä spekuloida osakekursseilla

Tässä ehdotuksessa puhutaan hyvin hajautetusta, pitkäjänteisestä sijoittamisesta kaikkiin osakeindekseissä oleviin osakkeisiin yli 70 vuoden ajan, “osta ja unohda” periaateella. Siis nimenomaisesti, täysin samalla periaatteella mihin tuo vuotuinen 6,6 prosentin realituotto-oletus perustuu, eli osakemarkkinoiden yleiskehitykseen (itse hajauttaisin sijoitukset maailmanlaajuisesti).

Eduskunta hoi

Tämä on niin helppoa, ettei tähän tarvita kuin laki joka määrittäisi, että seuraavat 72 vuotta valtio sijoittaa budjetistaan prosentti-pahasen maailman osakemarkkinoille (eikä nosta kyydistä sentin senttiä). Käytännössä vuosittain tehtävän sijoituksen määrä vaihtelisi valtion menojen mukaan ja voi olla että tavoitteeseen päästään pari vuotta aikataulua aikaisemmin tai myöhemmin. Pointti tässä kuitenkin on se, että Suomen hyvinvointivaltion kustannuksia voi rahoittaa myös pitkäjänteisellä, järkevällä taloudenpidolla. Verot eivät ole välttämättömyys.

Kylkiäisenä saisimme ennenäkemättömän kilpailukyvyn.

Tämän jutun jatko-osa löytyy täältä.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

* Vuonna 2014 Suomen valtion menot olivat 54 583 994 000 euroa (Lähde: Valtionbudjetti.fi), eli valtion pitäisi sijoittaa 546 miljoonaa euroa joka vuosi. Esimerkissä oletetaan valtion menojen kasvavan inflaation tahdissa.

** Osakemarkkinoiden 6,6 % tuotto-oletus perustuu amerikkalaisen Jeremy Siegelin tutkimukseen osakemarkkinoiden keskimääräisestä vuotuisesta inflaatiokorjatusta tuotosta 210 vuoden ajalta (1802 – 2012)**. Huomaa, että aikajakso kattaa muun muassa Napoleonin Waterloon, Yhdysvaltojen sisällissodan, länsimaiden teollistumisen, auton, lentokoneen, suhteellisuusteorian ja tietokoneen keksimisen, kaksi maailmansotaa ja mustaa maanantaita, kuussa kävelyn, IT-buumin nousun ja tuhon, Higgsin bosonin, sekä eurokriisin. Vaikea nähdä, että tulevaisuus toisi eteensä jotain niin mullistavaa, mitä tuo 6,6 % tuotto-olettama ei vastaavalla tavalla pitäisi jo sisällään.

*** Voit laskea tämän helposti myös itse. Laitat Exceliin vaakatasoon 45 aikajanaa, josta ensimmäinen on 72 vuotta (73 riviä) pitkä ja viimeinen 28 vuoden mittainen. Ensimmäisen aikajanan, ensimmäisen rivin soluun (A1) laitat luvun, joka on sadasosa (eli prosentti) valtion vuoden 2014 talousarviosta, eli 546 miljoonaa. Seuraavan rivin solussa (A2) kerrot edellisen solun luvun 1,066:lla (=A1*1,066). Tämä luku kuvaa miten paljon 546 miljoonaa kasvaa vuodessa 6,6 % tuotto-oletuksella. Kopioi kaava 71 riviä alaspäin (A2->A73).

Seuraava aikajana alkaa riviltä kaksi (B2) koska valtion seuraavan vuoden sijoituksella ei ole kuin 71 vuotta aikaa kasvaa isoksi. Kolmas aikajana alkaa riviltä kolme ja päättyy riville (C3-C73) ja niin edelleen. Viimeinen aikajana on 29 solun mittainen (AS45-AS73). Laske nyt solussa AT73 yhteen viimeisen rivin summat (“=SUM(A73:AS73)”), niin saat vastaukseksi minkä kokoiseksi valtion tekemät 45 eri mittaista sijoitusta ovat kasvaneet 6,6% vuotuisella tuotolla 45 vuodessa. Sijoituspääoman pitäisi olla 829 098 937 402, eli noin 830 miljardia euroa.

Kerro nyt solussa AT74 tuo 830 miljardia 6,6% tuotolla, ja vähennä tuloksesta valtion koko 55 miljardin menoerä (eli AT74 soluun kaava “=(BV73*(1,066))-(54583994000)”). Kopioi kaava muutama rivin alaspäin, niin huomaat, että tuo 830 miljardin sijoituspääoma kantaa valtion kulut hamaan tulevaisuuteen. Minimaalisella toleranssilla, mutta kuitenkin (mikäli valtio sijoittaa tuon prosenttinsa kaikki 72 vuotta, toleranssia onkin jo sitten ihan kivasti).

Esimerkissä lähden siitä, että valtion menot eivät kasva inflaatiota nopeammin. Koska osakemarkkinatuotto esimerkissä perustuu (6,6 %) reaalituottoon, voin tässä yhteydessä siksi käyttää valtion 55 miljardin menoerää vuodelta 2014 sellaisenaan myös tulevaisuudessa.

**** Jeremy J. Siegel, Stocks for the Long Run, 5th Edition

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Subscribe
Lähetä minulle ilmoituksia:
guest
58 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
26.04.2017 03:45

Hieno ajatus Martin! Olen LÄHES täysin tämän kannalla. Ainoa, mitä en kannata, on verojen poistaminen KOKONAAN. Marginaalinen, esim. 1% vero tuloista olisi järkevä, koska silloin valtio saisi tuloja myös mahdollisista Suomeen tulevista yritysinvestoinneista. Näin tätä kertynyttä sijoitusvarallisuutta ei tarvitsisi syödä niinkään nopeasti. Ajatus kuitenkin erinomainen. Pääasia, että sijoitusten tuotto ylittää vuosittaiset kulut. Itse tein ajatusleikkiä tämän norjalaisen nettipankin 1,75% säästötilin ja asuntolainan (korko 0,7 % tällä hetkellä) kanssa. Omalta pankiltani on mahdollista saada lyhennusvapaata puoli vuotta. Jo tällaisilla summilla pystyisi tekemään rahaa jonkin verran AJAN KANSSA silloin, kun tuotto on varmaa. Osakkeissahan on aina riski, että niiden markkina-arvo on alle… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
30.04.2015 14:22

Tunnen hyvin Prof. Siegelin tutkmukset, hän oli kollegani Whartonissa, ja kyllä, osakkeiden reaalituotto USA:ssa 1802-2012 on tuo 6.6%, ei kai sitä kukaan kiistä. Kuten viestistäni näet, puhutaan toisaalta “ex ante tuottopreemiosta” ja toisaalta historiallisista tuotoista. Kyllä, kuten sanot, nämä ovat eri asioita. Sovelletaanpa toisaalta ”ex ante”, ja toisaalta historia –tapoja bondeihin. Saksan 30v bondin nimellinen yield on nyt 0.8%. Mitä veikkaat seuraavan 30v bondien reaalituotoksi euroalueella? Jos haluat painottaa suoraviivaista näyttöä 210 vuoden ajalta USA:sta ex ante mallien kustannuksella, niin kuin sanot, veikkaat 3.6% reaalituottoa? Itse käyttäisin ex ante mallia, ja veikkaan -0.5% reaalituottoa, tai jopa huonompaa. Rahoitusekonomistien keskuudessa on… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
24.04.2015 15:56

Oikein hieno provosoiva kommentti! Tästä saa hyvän harjoitustehtävän kauppatieteen opiskelijoille (perustaso: tee laskut; edistyneempi taso: analysoi ideaa kriittisesti). En ollenkaan vastusta tätä ideaa, mutta pari huomioita: 1. Toisin kuin Martin tässä esittää, tuo 6.6% reaalituotto-olettama ei tutkitun tiedon valossa vastaa parasta arvausta osakkeiden tulevasta tuotosta. Syitä on monia, mutta yksi on helppo selittää: aineisto on yhdestä maasta (USA), jossa monella tavalla kävi hyvä ‘tuuri’ mitä tulee osakkeisiin omaisuusluokkana. Useat mallit (mukaan lukien ihan puhdas historiakin) näyttävät noin reilun 4% pitkän ajan reaalituottoa maailman osakemarkkinoilta. 2. Tuottoprosentti on sittenkin tekninen sivuseikka. Tulee se lopputulos sieltä alhaisemmallakin tuotolla (4.5%:lla menee 97 vuotta).… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
27.04.2015 12:28

Kiitos, tietoisuutta kaivataankin kipeästi lisää tähänkin maahan 😉 1) En tunnista tuota ykköskohdan väittämää, olisiko sinulla esittää jotain lähdettä tuolle? Itse asiassa: koska kehittyvien maiden osakemarkkinat keskimäärin tuottavat kehittyneiden maiden markkinoita paremmin, pidän tuota 6,6% reaalituotto-odotusta vähintäänkin realistisena. Lisäksi esimerkiksi Eugene Fama ja Kenneth French ovat todenneet, että pienemmät ja P/B mielessä halvat yritykset tuottavat vastakkaisia ominaisuuksia omaavia yrityksiä huomattavasti paremmin. 2) Totta. Mikäli valtion menot kasvaisi samaa reaalitahtia kuin Suomen BKT vuosina 1975-2013, eli 2,3 prosenttia, Suomesta voisi poistaa verot 107 vuoden jälkeen. Mikäli valtion menot kasvaisi viimeisen kymmenen vuoden tahtiin 0,8 prosenttia vuodessa, Suomesta voisi poistaa verot 82… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
28.04.2015 15:25

Tässä hieman tarkemmin asiasta kun kysyit. Dokumentoituun tietoon perustuva konsensus on jo ainakin 10 vuoden ajan ollut, että osakemarkkinoiden ns. “ex ante tuottopreemio” bondeihin verrattuna on kolmen prosentin luokkaa. Keskeisiä lähteitä tässä kirjallisuudessa ovat mm. Claus & Thomas (2001), Fama & French (2002), ja Donaldson, Kamstra, & Kramer (2010). Historia taas näyttää, että toteutuneet reaalituotot osakkeilla ovat 5% luokkaa, ja bondeilla n. 2%, mikä myöskin on linjassa n. 3% osakepreemion kanssa (Dimson et al., 2013). USA:n toteutunut 6.6% reaalituotto ei siis ole luonnonlaki, johon aina vääjäämättä konvergoidaan. Tosiaan kuitenkin odotettu tuottoprosentti on vain tekninen seikka tässä. Verottomaksi Suomi kyllä pääsee… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
29.04.2015 19:52

Minä ja professori Siegel ollaan samaa mieltä kanssasi siitä, että osakkeiden tuottopreemio on tuo 3% (katso kuvaajasta yllä: osakkeiden reaalituotto 6,6% – bondien tuotto 3,6% = osakepreemio 3% ). Osakkeiden reaalituotto on kuitenkin tuo 6,6.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
28.04.2015 15:28

Oi voi, lähdeluoettelo unohui äskeisestä. Tässä:

Dimson, E., Marsh, P. R., Staunton, M., 2013, Credit Suisse Global Investment Returns Sourcebook 2013. London: Credit Suisse.

Donaldson, R. G., Kamstra, M. J., Kramer, L. A., 2010, “Estimating the equity premium”, Journal of Financial and Quantitative Analysis 45, 813–846.

Claus, J., Thomas, J., 2001, “Equity premia as low as three percent? Evidence from analysts’ earnings forecasts for domestic and international stock markets”, Journal of Finance 56, 1629–1666.

Fama, E. F., French, K. R., 2002, “The equity premium”, Journal of Finance 57, 637-659.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
29.04.2015 19:42

Kiitos näistä. Pintapuolisella raapaisulla pari huomiota: – Ensinäkin Siegel on tutkinut eri pääomaluokkien reaalituottoa empiirisesti (todellisuudesta) pidemmältä ajalta kuin noissa mainitsemasi lähteissä on rakennettu mallia, jolla tulevaa osaketuotto-odotusta voidaan määrittää etukäteen (eli tässä puhutaan hieman eri asioista). Lisäksi ensimmäisessä lähteessä maailmanmarkkinoiden keskimääräistä reaaliosaketuottoa ei voida arvioida laskemalla keskiarvon eri maiden reaalituottoprosenteille. Se pitäisi vähintäänkin laskea eri maiden tuottojen painotettuna keskiarvona, mutta oikein se tulee vain ketjuttamalla maiden yhteenlasketut markkinarvot yli ajan. – Kolme seuraavaa lähdettä tukee (kuten ilmeisesti sinäkin yllä) Siegelin empiiristä tulosta siitä, että osakepreemio (eli osakkeiden tuottolisä korkoihin nähden) on noin 3% (vertaa bondien ja osakkeiden tuotto-erot kuvaajassa… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
23.04.2015 19:34

Rakenteellisesti hieman ylijäämäinen valtionbudjetti (Viron tyyliin) olisi oikein.

Mutta keskimäärin on väärin. Onko OMXH25 (tms.) minään vuonna tuottanut 6.6%? Niinpä. Kun vuosituotto on -23.4%, miten maksetaan virkamiesten palkat?

Sovereign Wealth Fundeja on tietysti maalla jos toisellakin. Ja Suomellakin on varallisuutta enemmän kuin velkakello näyttää, jos julkissektorin eläke- yms rahastot lasketaan valtion varoiksi.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
27.04.2015 12:13

Sijoituspääoman ollessa tarpeeksi suuri voi kuormasta ottaa virkamiesten palkat vaikka tuotto jonain vuonna olisi -30%

Nimetön
Nimetön
23.04.2015 08:35

Loistavaa pohdintaa, kiitos. Sen sijaan jutun pääotsikko olisi voinut olla vähemmän populistinen ja iltapäivälehtimäinen, enemmän erilaisia talousideologioita yhdistävä ja rakentavampi 🙂

Nimetön
Nimetön
22.04.2015 17:52

Ei paljoo kiinnosta mitä täällä tapahtuu 72 vuoden päästä. Itse olen silloin jo hyvän tovin puskenut horsmaa.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
22.04.2015 21:21

Kuulostaa itsekkäältä ajattelulta. Sinulla ei varmaan ole lapsia tai lapsenlapsia, tai sinua ei kiinnosta heidän hyvinvointisa poismenosi jälkeen.

Nimetön
Nimetön
22.04.2015 16:24

Realistesampaa olisi muuttaa ainakin Tel-varojen sijoituspolitiikkaa niin, että päästäisiin tähän keskimääräiseen 6,6 %:n tuottoon.Tarkoittaisi, että sijoitettaisiin erittäin pienikuluiseen indeksirahastoon ja muut ylimääräiset kulut poistettaisiin. Mielenkiintoista olisi nähdä mikä tällä periaatteella olisi tulevien eläkemaksujen suuruus olettaen, että eläke-etuudet säilyisivät nyt sovituilla tasoilla

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
27.04.2015 12:10

Samaa mieltä tuosta sijoituspolitiikasta, mutta taitaa olla niin, että nykyisiä eläkkeitä maksetaan ainakin osittain suoraan verotuloista. Siinä tapauksessa sijoitushorisontti osalle varoista on niin lyhyt, että ne on sijoitettava korkoihin… ja näin minunkin palkasta otetut Tel-varat eivät pääse kasvamaan korkoa korolle.

Nimetön
Nimetön
22.04.2015 16:14

No, miten sitten jos kaikki maailman maat alkaisivat toteuttamaan samaa talousstrategiaa? Mistä rahat? Miten ne jakautuisivat? Laskisiko kurssit?

Nimetön
Nimetön
22.04.2015 15:09

Siinä on tuo nivel, sana jos.
Eläkejärjestelmä olisi helposti hyvä, jos 1960 -luvun alussa olisi
-matalampi tavoite kuin 60 % palkasta
-korkeampi eläkeikä kuin 65 v
-korkeampi eläkemaksu ja heti myös työntekijälle
-rahastointi vaikka KELA:aan, ja se olisi ollut myös suhdannerahasto. Taloudellisesti tuottaviin kohteisiin. Rakennusalalle ei koskaan työttömyyttä alle keskim. työllistymismäärän, noususuhdanteeseen suhdannevero tai -maksu. (Valtio maksaisi eläkkeet joka tapauksessa)

Jos nuo “huononnukset” olisivat vaikeita ajatella, lisämaksulla lisäturvaa.

Olisiko tämä ollut realistisempi kuin verojen poistaminen tuon nivel-sanan -jos kanssa ?

Nimetön
Nimetön
22.04.2015 15:05

Valtion budjettihan ei tipu taivaasta, vaan muodostuu veroista, maksuista, tuloista ja lainoista. Mistä tuo 1% tulisi tai olisi pois?

Lisää veroja, lainaa, tehostamista vai leikkauksia?

Tottakai jos budjetti olisi 70 vuotta 1% ylijäämäinen voisi ylijäämät sijoittaa, eikä jakaa “jakovarana” pois.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
27.04.2015 12:02

Jos valtio leikkaisi tasaisesti kaikkia tuottamiaan hyödykkeitä yhden prosentin verran, huomaisiko kukaan?

Nimetön
Nimetön
22.04.2015 14:24

Martin kumppaneineen ottaisi mielellään ko. sijoitussalkun hoitaakseen, vaikka 1 %:n vuosittaista hoitopalkkiota vastaan.

Valitettavasti valtion menot ovat tavanneet kasvaa inflaatiota nopeammin, mikä sinällään kiinnostavan laskelman perusteita heikentää.

Varat pitäisi tietysti saada poliitikoilta suojaan. Saattaisi alkaa päättäjiä huimaamaan, kun 800 miljardin osakesalkkuun iskisi sinällään normaali 30 %:n lasku, jossa pääoma kutistuisi valtion 5 vuoden menojen verran.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
27.04.2015 11:52

Olet täysin oikeassa siinä, että sijoituspääoma pitäisi hoitaa mahdollisimman kustannustehokkaasti, koska kulut pienentävät tuota 6,6% tuottoa. Käytännössä valtion pitäisi pyrkiä hoitamaan varansa kiinteään hintaan noin 5-10 sijoitusammattilaisen voimin.

Mikäli valtion menojen reaalikasvu olisi 2,3%, Suomesta voisi poistaa verot 107 vuoden jälkeen. Kuvio ei varsinaisesti muutu vaikka pilkkuja viilaisi kuinka.

Nimetön
Nimetön
22.04.2015 13:44

Onneksi yhteiskuntamme on osin toteuttanutkin ehdotetun kaltaista pitkänäköistä sijoitustoimintaa pakollisen työeläkejärjestelmän kautta. Vielä suurempi onni että ne rahat ovat pääosin poliitikkojen ulottumattomilla, tai muuten kävisi kuten Norjassa jolla on rahaa jemmassa kuin roskaa, mutta hinnat ja verot siitä huolimatta (tai sen takia) sietämättömän kovat.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
27.04.2015 11:41

Harmi vaan, että eläkejärjestelmässä puolet sijoituksista on korkoinstrumenteissa. Näin ollen tuotto-odotuskin puolittuu, ja korkoa korolle effekti ei pääse oikeuksiinsa.

Hinnat Norjassa kuitenkin pysyneet samana viimeiset 20-vuotta

© 2024 Nordnet Bank AB.
Nordnet | Yliopistonkatu 5, 3. krs | FI-00100 Helsinki