07.10.2011, klo 13:10 | One Up on OMXH
Tämänpäiväisen tulosvaroituksen ja kurssiromahduksen myötä on hyvä päivittää hieman näkemystäni Talvivaarasta. Pohjana olen käyttänyt vanhaa analyysiäni. Olen lyhentänyt jonkin verran edellistä analyysiä johtuen sen pituudesta, ensikertalaisille suosittelen koko analyysin lukemista edellä mainitusta linkistä. Uudet kommentit ovat kursivoituna ja boldattuna. Lisäksi tekstin lopussa on muita hajanaisia ajatuksia liittyen yhtiöön.
Tuotanto ja 50kt tavoite:
Yhtiön tavoitteena on saavuttaa 50kt nikkelituotanto ensi vuoteen mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tämän vuoden lopussa kaivoksen tulee toimia täydellä teholla (suhteessa nykyiseen kapasiteettiin). Pidän tavoitetta realistisena ja uskon, että yhtiö saavuttaa sen. Jos tavoite kuitenkin lykkääntyy esim. 6kk, ei sillä ole sijoittajan kannalta merkitystä. Korostan tässä sijoittajille sitä, että lyhyt viivästys ei ole mikään ihme tämän kokoluokan projektilla ja, että mahdollisista viivästyksistä huolimatta ei ole mitään uhkaa joka estäisi kaivosta lopulta saavuttamasta 50kt tavoitteensa. Kaikki kaivoksen ongelmat voidaan ratkaista rahalla (karikoiden, jos esim. murskauspiiri hajoaa, voidaan ostaa tilalle uusi, ongelmiin voidaan lapioida rahaa päälle).
Tässä vaiheessa odotan yhtiön tuloksen olevan noin 1.1e per osake. Perustan laskelmani seuraaviin oletuksiin:
USD/EUR: 1.3
Tuotantokustannukset FY’12: 1.7 eur/lb
Nikkelin hinta: 10usd / lb
(Capex ja poistot kulkevat suunnilleen samaa rataa eli rahavirta=tulos)
50kt tavoitetta ei ole mitään mahdollisuuksia saavuttaa ensi vuonna, tuotanto voi jäädä 30kt tietämiin. En kuitenkaan näe mitään estettä sille, että 50kt voitaisi saavuttaa 2013. Olen hieman trimmannut ennusteitani, sillä pidän hyvin mahdollisena, että Talvivaaran tuotantokustannukset ovat aikaisemmin odottamaani korkeammat. Odotan tuloksen täydellä tuotannolla olevan noin 0.85e per osake.
Tuotannon laajennus:
Suurin potentiaali yhtiöön liittyen ei kuitenkaan ole vielä saavutettu. Olen 100% varma, että yhtiö tulee laajentamaan tuotantoaan ja tulee ilmoittamaan tästä tämän vuoden aikana, mahdollisesti jo H1 aikana. Perustan arvioni siihen, että ei ole mitään järkeä louhia näin pientä määrää vuodessa, sillä yhtiöllä on hallussaan valtavat mineraalivarannot. Näin ollen uskon, että yhtiö tulee laajentamaan tuotantoaan ja uusi tuotantotavoite tulee olemaan 100kt. Uskon, että uusi targetti tälle 100kt tuotannolle on 2015 tai 2016. Tässä skenaariossa yhtiö tekisi tulosta noin 2.2e per osake, fundamentit ovat samat kuin edellisessä skenaariossa. Korostan kuitenkin, että tuplavolyymillä tuotantokustannuksilla olisi varmasti painetta alaspäin.
Yhtiö ilmoitti odotuksieni mukaan laajentamisesta ja hakee tällä hetkellä siihen lupaa. Uskon, että lupa tullaan saamaan seuraavan 6kk aikana. Heikosta taloustilanteesta ja kaivoksen ongelmista johtuen, pidän hyvin todennäköisenä, että laajenemishankkeita lykätään kunnes ongelmat ovat ratkaistu. Näin ollen 100kt tuotannon saavuttamiseen tapahtuu aikaisintaan 2016. Olen nostanut hieman tuotantokustannusarviotani ja odotan nyt tuloksen tässä vaiheessa olevan noin 1.7e per osake.
Uraani:
Yhtiön potentiaali ei kuitenkaan vielä lopu tähän. Meidän tulee ottaa huomioon myös uraani. Uraanin tuoma lisä yhtiön tulokseen on 50kt tuotannon kohdalla noin 15c (kyllä, olen tarkistanut laskelmiani hieman alemmas) ja 100kt kohdalla noin 30c per osake.
Olen varma, että yhtiö tulee saamaan luvan uraanin talteenottoon ja tulee aloittamaan tuotannon tältä osin viimeistään 2013. Perustan arvioni siihen, että uraanin talteenottoprosessi on luotettava ja turvallinen ja lisäksi Suomen valtiolla on intressi, että maalla on kaivos joka tuottaa uraania.
Tässä casessa ei muutosta, lupa tullaan saamaan ja talteenotto aloitetaan viimeistään 2013. 15c per osake ja 30c per osake ovat edelleen valideja arvioita. Riski lupien saamisesta on pienentynyt oleellisesti.
Oma nikkelijalostamo?
Tämäkään ei kuitenkaan vielä riitä yhtiön potentiaalista. Yhtiö voi nimittäin perustaa oman nikkelijalostamon korkeammilla volyymeillä. 100kt volyymi riittäisi helposti oman jalostamon perustamiseen ja näin ollen yhtiö kykenisi myymään nikkeliä maailmalle markkinahintaan (ei nykyisellä 20% alennuksella). Jalostamon perustaminen on hidasta, luvitus vie muutaman vuoden, rakentaminen toisen mokoman. Näin ollen yhtiöllä voisi olla oma nikkelinjalostamo aikaisintaan 2016. Nikkelijalostamon vaikutusta tulokseen on vaikea arvioida, mutta se olisi arvioni mukaan luokkaa 10-20% (riippuen sen OPEX:sta).
Nikkelijalostamon rakentaminen tulee myös todennäköisesti lykkääntymään hieman johtuen nykyisistä ongelmista. Nikkelijalostamon luvan saanti ei ole varmaa, mutta onneksi se voidaan tarvittaessa rakentaa Venäjälle. Tämä kortti on kuitenkin edelleen jokerina pöydällä. Jälkikäteen arvioidessa voidaan todeta, että oli typerää ottaa mukaan laskelmiin laitos, joka voidaan mahdollisesti joskus rakentaa. Tämä on kuitenkin huomattavasti epävarmempi, mitä kaivoksen laajentaminen. Tämänkaltaista assettia tulisi käsitellä pelkästään “jokerina”, ei missään nimessä turvamarginaalina.
Riittääkö edes tämä?
Korostan vielä, että en ole varma riittääkö yhtiölle edes tämä 100kt kapasiteetti, sillä alueella on edelleen paljon kartoittamatonta maa-aluetta. Koska koko alue on hyvin mineraalirikasta, on todennäköistä, että kartoittamattomista paikoista tulee myös lisäystä yhtiön mineraalivarantoihin jotka taas luovat painetta nostaa tuotantoa. Tähän voidaan myös heittää mukaan spekulaatio bioliuotusteknologiasta ja sen myyntipotentiaalista. Yhtiöllä on tulevaisuudessa mahdollisuus alkaa tarjota asiantuntija palveluita liittyen tähän teknologiaan tai vastaavasti tämä assetti tekee Talvivaarasta entistä houkuttelevamman ostokohteen ulkopuoliselle ostajalle.
Talvivaaralla on edelleen mahdollisuus laajentaa 100kt jälkeen, tämä fakta ei ole muuttunut. Lisäksi bioliuotus on kehittynyt oikeaan suuntaan ja osoittanut toimivuutensa. Pidän tätä edelleen mielenkiintoisena assettina yritysostojan kannalta. Solidium/valtio saattaa kuitenkin heittää hiekkaa mahdollisten ostajien rattaisiin. Toisaalta Solidium pienentää rahoituskriisin riskiä (myöhemmin lisää).
Valuaatio:
2013 Talvivaara tekee tulosta 1.1e osake ja tähän 0.15c uraanilisä tekisi osakekohtaiseksi tulokseksi 1.25e. Jos yhtiö ei jostain syystä enää laajentaisi tuotantoaan tästä (mikä ei pidä paikkaansa) olisi yhtiön arvo silti noin 2x pörssikurssi (1.25 x p/e kerroin 12 = 15e). Tässä skenaariossa osingot ovat vuolaat, sillä 50kt capex on melko vaatimaton (payout ratio voisi olla luokkaa 75%).
Kuitenkin yhtiön todellinen arvo on vasta tulevaisuudessa. 100kt tuotannolla ilman nikkelijalostamoa, tekee yhtiö tulosta 2.2e ja uraanista lisää 0.3, eli 2.5e osake. Tässä skenaariossa on upsideä, sillä suuremmalla volyymillä pitäisi olla mahdollista puristaa tuotantokustannuksia alas. 2.5e per osake 2016 tarkoittaisi osakkeen kurssiksi 30e, eli 4x nykyinen (sama P/E kerroin 12). Tähän vielä lisäksi mahdollinen nikkelijalostamo joka toisi tulokseen lisää noin 10-20%. Näin ollen Kokonaisuutena uskon, että Talvivaaralla on hyvä mahdollisuus tehdä vajaan 3e osakekohtainen tulos vuonna 2017. Tämä tarkoittaisi noin 5x kurssia suhteessa nykyiseen. Korostan, että metallien hinnat ovat luultavasti 7v päästä korkeammalla, kun nyt, eli tulos olisi myös inflatoitunut hieman korkeammalle.
2013 osakekohtainen tulos voi hyvin olla noin 1e. 2017 100kt tuotannolla tulos voisi olla noin 2e. Nikkelijalostamokortti tarjoaa mahdollisuuden 2.5e tulokseen joskus vuosikymmenen lopulla. P/E 12x on hieman liian korkea, ennemmin TV tapauksessa pitäisi käyttää 10x. Minun on edelleen vaikea nähdä, miten TV:n hinta voisi olla alle 10e kaivoksen ylösajon lopulla ja alle 20e 100kt tuotannon kohdalla.
Nykyhinnalla yhtiön kurssiin on diskontattu täydellinen kaivoksen epäonnistuminen. P/B on noin 1.8x joka kertoo karua kieltä odotuksista. Kaivoskoneet+laitteet kattavat yli puolet yhtiön hinnasta, kaivos tulee alle kiinteän omaisuuden hinnalla mukaan. Lisää valuaatiosta myöhemmin.
Herkkyysanalyysi:
Kuten lukijat varmasti huomasivat, analyysissäni on todella paljon muuttujia. Dollari voi laskea, metallien hinnat voivat muuttua, CAPEX voi olla korkeampi, tuotantokustannukset eivät pidä yms. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Muuttujia on paljon ja ne voivat vaikuttaa joko negatiivisesti tai positiivisesti. Kuitenkin, yhtiössä on niin paljon upsideä, että esim. 10 tai 20% heilahdus suuntaan tai toiseen ei tee yhtiöstä huonoa sijoitusta. Talvivaara sisältää näkemykseni mukaan poikkeuksellisen paljon turvamarginaalia ja tämä on yksi syy johon nojaan paljon omassa osto-ohjelmissani. Ohessa muutama esimerkki:
Tuotanto jää 50kt tasolle ja kustannukset ovat 10% yhtiön arviota korkeammat. Tulos on silti vajaa 1e per osake, eli P/E kerroin olisi silti alle 8!
Yhtiö nostaa tuotannon 75kt tasolle vuoteen 2015 mennessä, mutta metallien hinnat (ml nikkeli) jää pysyvästi nykyistä tasoa alemmalle tasolle ja tuotantokustannukset nousevat huomattavasti nykytasosta (2.8usd/lb). Uraanille ei saada lupaa ja nikkelijalostamo jää haaveeksi. Tässä skenaariossa yhtiön tulos olisi silti luokkaa 1.2e, eli P/E olisi 6. Osake olisi halpa.
Sijoittaja huomaa helposti, että kun kopioit yhtiön parametrit exceliin ja pyörittelet lukuja ja erilaisia skenaarioita, on hyvin vaikea löytää skenaario jossa Talvivaara olisi oikein arvostettu 7e tasolla.
Edelleen totta. Tuotantokustannusten nousu on todennäköistä ja 100kt tuotantoon liittyy riskejä. Nykykurssi ei kuitenkaan enää diskonttaa mukaan pieniä muutoksia parametreissä, vaan kaivoksen totaalista epäonnistumista.
Peräpeiliin tuijottaminen:
Sijoittajien kanssa Talvivaarasta keskustellessa olen huomannut, että monille yhtiön mennyt kurssikehitys on valtava ongelma. Moni sijoittaja ei yksinkertaisesti suostu ostamaan osaketta, vedoten sen hyvään kurssikehitykseen. Talvivaaran osake on noussut Suomeen listautumisen jälkeen vajaa 100% ja Lontoon listautumisajoilta luokkaa 200%. Luvut ovat kovia, mutta myös kaivoksella on tapahtunut paljon. Alue on muuttunut maapläntistä kaivokseksi, bioliuotus prosessi on todistettu toimivaksi, tuotantoprosessi on saatu toimivaksi, mineraalivarannot ovat tuplaantuneet yms. Näin ollen tällä kurssikehityksellä on järkiperustelut. Lisäksi halvan osakkeen ostamatta jättäminen on hölmöä vedoten siihen, että osake ei enää ole niin halpa mitä se on aikaisemmin ollut.
Riskiprofiili on pienentynyt edelleen. Bioliuotus on osoittanut toimivuutensa ja riski sen epäonnistumisesta on enää olematon. Korostan, että yhtiön nykyiset ongelmat ovat kaikki prosessin hiomiseen liittyviä, eivät rakenteellisia ongelmia.
Kaivosteollisuuden syklisyys:
Nyt kun lukijat alkavat olla haltioissaan yhtiön potentiaalista on syytä tuoda esille kaivosteollisuuden ikävät lain alaisuudet. Ala kulkee todellista boom-bust polkua ja käytännössä tämä tarkoittaa siis rajua syklisyyttä. Toimialan syklit menevät karikoiden näin: heikko tulos, melko hyvä tulos, super hyvä tulos, super huono tulos, huono tulos, huono tulos, heikko tulos..
Näin ollen voi sijoittaja joutua Talvivaaran kanssa odottamaan pitkäänkin. Ajatellaampa, että maailman talous valahtaa 2012 takaisin taantumaan ja metallien hinnat laskevat rajusti johtuen Kiinan talouden viilenemisestä. Talvivaaran tulos romahtaisi juuri silloin kun se sai tuotantonsa valmiiksi. Yhtiöllä olisi edessään mahdollisesti 2-3 laihaa vuotta. Voisi hyvin olla, että tänään ostavat sijoittajat joutuvat odottamaan hyvää tulosta 4-5 vuotta. Kuitenkin, heti perään tulee todeta, että syklisyydessä on myös hyviä puolia. Syklisyyden myötä yhtiön syklin huippu tulos on aina mielipuolisen korkea. Tämä epänormaalin hyvä tulos näkyy usein myös osakkeen hinnassa ja näin ollen tarjoaa sijoittajalle oivan paikan exittiin karmeaan ylihintaan. Näin ollen 50kt tuotannon noin 1.1e osake voi hyvin muuttua 1.5e osake johtuen korkeammista metallien hinnoista.
Taantumaan mentiin ja metallien hinnat laskivat rajusti. Kiinan talous on yksi syyllinen tähän. Tulos ei romahtanut, koska ei se koskaan ehtinyt noustakkaan. Minitaantuma tuo varmasti yhden laihan vuoden. 2011 alussa ostanut sijoittaja joutuu odottamaan hyvää tulosta ainakin 2v.
Syklisyyden ajatteleminen positiivisena asiana oli typerää ja tässä kohdassa kirjoittajaan oli iskenyt selkeä vauhtisokeus (tältä Cramon johdosta varmaan tuntuu). Kuitenkin ajatusmalli on sinänsä oikea, koska uskon vahvasti, että metallien hintakehitys tulee olemaan entistä volatilimpaa tulevaisuudessa, joka mahdollistaa paremmat exit paikat. Toki se toisaalta vaatii sijoittajalta parempia vatsahappoja laskuja ajatellen.
Metallien hintaherkkyys
Sijoittajia on myös hyvä muistuttaa Talvivaaran riippuvuudesta metallien hintoihin. Talvivaaran hinta heiluu rajusti metallien hintojen mukana. Tämän vuoksi on hyvin mahdollista, että ennen kuin yhtiö saavuttaa täyden tuotantonsa (siis arvioimani 100kt) tulevat metallien hinnat käymään huomattavasti nykytason alapuolella. Nykyinen hintataso perustuu pelottavan paljon Kiinan kulutukseen ja pienikin viileneminen sen taloudessa laskisi varmasti metallien hintoja (lyhyellä aikavälillä siis, pitkällä aikavälillä nykyinen hintataso on mielestäni ok). Tämä ajaisi myös Talvivaaran arvoa alaspäin ja näin ollen on hyvin todennäköistä, että tulemme näkemään rajuja kurssiliikkeitä molempiin suuntiin ennen kaivoksen valmistumista.
Tulipahan taas todistettua se, että en ole kovin hyvä arvioimaan metallien lyhyen tähtäimen liikkeitä.
50kt tuotanto saattaa lykkääntyä, vaikutus lopputulokseen merkityksetön
Kuten aikaisemmin jo totesin, Talvivaaran kokoisessa projektissa on normaalia, että mutkia tulee matkaan ja alkuperäinen aikataulu ei pidä. Ne jotka kuvittelevat, että 50000t kaivos avataan nappia painamalla ja silkkinauha katkaisemalla voivat miettiä logiikkansa uudestaan. Nämä ongelmat ovat kuitenkin aina lyhyt aikaisia ja mikä tärkeintä ratkaistavissa. En näe horisontissa mitään sellaista tekijää joka voisi estää yhtiön 50kt tavoitteen saavuttamisen. Fakta on se, että lopulta kaivos tulee pyörimään täydellä teholla. Suosittelen sijoittajia katsomaan yhtiötä pitkällä aikavälillä ja keskittymään “big pictureen”, lyhyen tähtäimen epärelevanttien asioiden sijaan.
Seison edelleen tämän väitteen takana. Kaikki kaivoksen nykyiset ongelmat liittyvät prosessiin ja sen hiomiseen ja ne voi ratkaista rahalla. Rakenteellisia ongelmia (käytännössä bioliuotus) ei ole.
Kaivoksen ollessa valmis, Talvivaara on houkutteleva ostokohde
Pekka Perä on itse todennut, että hän on Talvivaaralle vain projektijohtaja, ei operatiivinen johtaja. Näin ollen voidaan olettaa, että kun kaivos on valmis, niin Perä tulee myymään oman osuutensa yhtiöstä. Talvivaara on houkutteleva ostokohde, koska:
-Sillä on paljon mineraalivarantoja
-Bioliuotus osaaminen
-Kustannustehokas kaivos
Uskon, että kaivoksen tullessa myyntiin yksi potentiaalisimpia ostajia on Solidium ja Suomen valtio, sillä jostain kumman syystä poliitikoille tuntuu olevan tällä hetkellä poikkeuksellisen tärkeää varmistaa, ettei kaivosten omistus valu ”pahojen ulkomaalaisten käsiin”. Logiikka on mielestäni outo, sillä juuri kaivosten työpaikat ovat niitä harvoja kotimaisia työpaikkoja joita ei voida siirtää pois Suomesta.
Uskon, että Perän myydessä arvostuskertoimet tulevat olemaan tavallista kaivoskauppaa korkeammat, johtuen bioliuotuksesta.
Perä oli vain projektijohtaja, siksi hän lähtee nyt (enemmän kommentteja myöhemmin). Kaivos on houkutteleva ostokohde kun prosessi on valmis.
UUSIA KOMMENTTEJA
Perän lähtö ja tulosvaroitus
Perän lähtö on mielestäni hyvä asia yhtiölle. Olen viimeisten parin kvartaalin aikana pohtinut entistä enemmän Perän kompetenssia ajaa prosessia ylös ja uskon, että osa ongelmista johtuu hänestä. Toivon, että TV löytää tilalle jonkun kokeneen kaivosteollisuuden osaajan, sillä näkemykseni mukaan Talvivaaran tapauksessa toimitusjohtajalla on poikkeuksellisen paljon merkitystä.
Tulosvaroitus oli karu ja etenkin Q4 odotettu tuotanto oli todella karmeaa luettavaa. Vajaa 5kt tuotanto Q4:llä tarkoittaa annualisoituna alle 20kt tasoa. Uusia ongelmia ilmeni jälleen, tällä kertaa rikkivetygeneraattoreissa. Nämä ovat karuja lainalaisuuksia prosessiteollisuuden ylösajossa. Kuitenkin näin massiivinen määrä ongelmia ei ole enää normaalia edes tämänkaltaisessa prosessiteollisuudessa, sormi osoittaa johdon suuntaan. Hyvänä puolena tulosvaroituksesta voidaan todeta, että se johtui täysin rikkivedyntuottamiseen liittyvistä ongelmista. Mikäli rikkivetyä olisi kyetty tuottamaan, olisi 22kt tavoite koko vuodelle saavutettu. Rikkivety ongelma liittyi käyttöosien saatavuuteen. Tämä ongelma korjaantunee vuodenloppuun mennessä. -20% kurssilasku oli mielestäni massiivinen ylilyönti, sijoittajien usko yhtiöön on romahtanut.
Rahoituskriisin riski
Yksi selkeä virhe jonka alkuperäisessä analyysissä tein, oli Talvivaaran rahoituskriisiriskin arvioimatta jättäminen. Velkaantuneisuus on jatkanut nousuaan ja tulos on pysynyt negatiivisena johtuen tuotannon ongelmista. Nyt laskenut nikkelin hinta uhkaa heikentää tulosta entisestään. Jos tuotantovolyymejä ei saada ylös tulevien kvartaalien aikana on rahoituskriisi todellinen. Käytännössä rahoituskriisi tarkoittaa Talvivaaran kohdalla osakeantia, konkurssi ei ole mahdollinen. Osakeanti on sijoittajille ok, mutta suurempi riski on näkemykseni mukaan suunnattu anti instituutioille, esimerkiksi Solidiumille. Tässä skenaariossa sijoittajien (omani mukaan lukien) dilutoituisi ilkeästi johtuen alhaisesta kurssista. Tällä hetkellä pidän rahoituskriisin riskiä vielä verrattain pienenä, sillä yhtiö kykenee tarvittaessa keventämään kulurakennettamaan tuotannon alkupäästä ja sillä on hyvät luottolimiitit.
Ympäristöongelmat
Näkemykseni mukaan TV:n ympäristöongelmat eivät kuitenkaan ole estä laajenemiselle. Ensinnäkin, yhtiön vaikutus alueen työllisyyteen ja verokertymään on liian suuri. Toiseksi, osa syytöksistä on liioiteltuja, ongelmat ovat olleet jo ennen TV:tä. Lisäksi osa ongelmista liittyy puhtaasti kaivoksen ylösajoon.
Onko näkemykseni yhtiöstä muuttunut?
Perus caseni ei juurikaan ole muuttunut. Odotan yhtiön edelleen tekevän vähintään 2e tulosta vuosikymmenen loppuun mennessä jossa tavoitteeni on jatkuvasti ollut. Olen toki hieman leikannut ennusteitani. En edelleen näe mitään syytä miksei kaivos lopulta saavuttaisi tavoitteitaan ja muuttuisi nykyisestä projektista rahakoneeksi. Pidän bioliuotusta edelleen todella hyvänä assettina ja uskon, että se antaa yhtiölle kilpailuetua. Uskon myös, että TV pystyy valmiina olemaan todella kustannustehokas.
Toki olen itse omistajana pettynyt yhtiön kehitykseen (siis operatiivisesti) ja toimitusjohtajan vaihto on hyvä asia. Toivottavasti uusi toimitusjohtaja korjaa ongelmat.
Mielestäni on tässä vaiheessa hyvä korostaa, että tämän 10kk aikana (edellisestä analyysistäni tähän päivään) TV on mennyt paljon eteenpäin. Bioliuotus on kehittynyt hyvin, prosessista on löydetty ongelmia ja niitä on korjattu ja kokonaisuuten kaivoksen riskiprofiili on laskenut. Toinen huomion arvoinen seikka on se, että nykyisellä nikkelin hinnalla alkaa tuotantokapasiteettia mennä kiinni johtuen raskaasta kustannusrakenteesta. Tämä antaa tukea hinnalla pidemmällä aikavälillä.
Arvostus
Pidän yhtiön nykyistä arvostusta naurettavan halpana ja olen kiihdyttänyt osto-ohjelmaani. Kuten jo aikaisemmin totesin, nykykurssi hinnoittelee kaivoksen epäonnistumisen / ikuiset ongelmat. P/B 1.8x tarkoittaa, että sijoittaja joka sijoittaa kaivokseen100e, sijoittaa tästä 55e koneiseen ja kalustoon ja 45e itse kaivokseen. Tämä on aika erikoista, sillä koneiston ja kaluston on tarkoitus jauhaa kaivoksesta rahaa sijoittajille ja näin ollen suhteen tulisi olla hyvin erilainen.
Tämä kaikki kuvastaa vain sitä miten sijoittajien usko yhtiöön on kadonnut täysin.
Uskon, että nykykurssilla yhtiöstä on tarjolla erinomaista tulostuottoa, niin arvonnousun kun osinkojen muodossa.
Kommentteja vanhasta Nordnet Blogista:
SH7 Lokakuu, 2011
Hyvä huomio tuo suunnatun annin riski. Matalasuhdanteen jatkuessa talvivaara järjestänee annin. Se, kohteleeko talvivaara myös pienosakkaitaan yhtiökumppaneina, punnitaan silloin.
Oma näkemykseni on, että nykyisillä investoinneilla ja tuotantokustannuksilla maksimituotanto on 30 000 tonnia nikkeliä vuodessa. Investoinnit ja tuotantokustannukset täytyy siis arvioida jopa 40% korkeammiksi, jos tavoitellaan tuota alkuperäistä 50 000 tonnin nikkelituotantomäärää.
Tämä muuttaa laskelmia merkittävästi huonompaan suuntaan, mutta olen kyllä kanssasi samaa mieltä, etä osake on nyt rankasti aliarvostettu. Realistinen tavoitehinta osakkeelle muutaman vuoden päähän voisi olla 5 – 6 euron välillä
Avaatko hieman tätä 50% max. kommenttiasi? Itse saan presiksestä vähän eri käsityksen.
Kapasiteetti riittää täyteen tuotantoon kaikilla osa-alueille (slide 13).
Louhinnassa ja murskauksessa pullonkaulat on ilmeisesti saatu purettua.
Nikkelin liuotus alkaa olla tavoitelluilla tasoilla ja kehitys on ollut jatkuvasti hyvää.
Metallien talteenottoon on ainakin Q3:lla vaikuttanut rikkivedyn puute. Ilman tätä ongelmaa olisi saavutettu yli 22kt tavoite (Perä konffassa). Tämä olisi tarkoittanut annualisoitua tahtia olisi yli 30kt.
Minkä näet syyksi, että tähän 30kt tasoon jäädään ja miksei tätä ongelmaa voida korjata (sillä kuuluisalla rahalla)?
Tämä on oikeasti huolestuttavaa. Meillä on hirveän vähän faktaa siitä, että TV olisi low-cost-operator. Itseasiassa näyttöä juuri päinvastaisesta.
Tämä on huolestuttavaa. Meillä on hirveän vähän faktaa siitä, että TV olisi low-cost-operator. Itseasiassa näyttöä juuri päinvastaisesta.
Ei tule ostamaan ennen määräaikaa, Perä sanoi tämän konffassa melko suoraan. Veikkaan, että osakkeet myydään Solidiumille parkkiin, josta TV ne aikanaan ostaa. Kumpu tarvisee rahaa ja osakkeita ei haluta myydä rajojen ulkopuolelle.
Suurimmaksi eduksi kustannustehokkuutta ajatellen on bioliuotus ja mukana olo uudessa ydinvoimalassa. Koneet ja kalusto ovat toki tehokkaat, mutta kilpailijat ottavat nämä edut nopeasti kiinni. Bioliuotus on todettu tomivaksi ja tulokset ovat olleet jatkuvasti odotuksia parempia. Hyvällä tuurilla bioliuotus voisi jopa pitkässä juoksussa ylittää odotukset.
Toki viralliset tulokset saadaan vasta kun kaivos rullaa täydellä teholla.
Tutkijan kommenttiin vielä sen verran, että matalammilla volyymeillä tulee kulurakenne purkaa muuttuviin ja kiinteisiin kuluihin, jotta saadaan laskettua uusi kulurakenne. Olet ilmeisesti tehnyt jo laskelmat kun sait tämän luvun +40%. Olisi mukava jos voisit avata laskelmiasi, itse sain omillani noin 20 % nousun.
Korostan, että en usko antiin nykytiedon valossa. TV:llä on melko vähän velkaa ja se voidaan maksaa nopeastikkin pois kun kone saadaan käyntiin.
Technopolis perusteli 19.05.2010 antamassaan tiedotteessa suunnattua antia seuraavasti:
“Osakeannille on painava taloudellinen syy, koska sen tarkoituksena on vahvistaa Yhtiön pääomarakennetta, rahoittaa Yhtiön investointisuunnitelman mukaisia investointeja ja tukea Yhtiön kasvua.”
Missä tässä perustellaan se painava taloudellinen syy, jolla on poikettu osakeyhtiölain ehdottomasta yhdenvertaisen kohtelun lähtökohdasta? Tässä vain luetellaan, mihin kaikkeen kivaan rahoja voidaan käyttää, mutta se painava taloudellinen syy pienomistajien sorsimiseksi jää ilmoittamatta. Eikö sitten pienomistajien sijoittamalla pääomalla voi vahvistaa pääomarakennetta tai kenties rahoittaa investointeja taikka kasvua?
Erityisesti, jos suunnatun annin merkintähinta asetetaan selvästi käyvän hinnan alle, ei painavaa taloudellista syytä vanhojen omistajien etuoikeudesta merkitä osakkeita varmaankaan voi olla.
Itse vielä jahkailen ostaakko vai ei….
—- 8 Vieläkään ei ole mitenkään varmaa, että tavoiteltu 50000 tonnin vuosituotanto voitaisiin saavuttaa näillä investoinneilla. Jos arvioi noita asioita, mitä ei kerrottu, niin ennemminkin alkaa näyttää siltä, että nykyinvestoinneilla päästään ehkä noin puoleen tavoitteesta.
Tuotantotaseen mukaan metallituotetehtaan pitäisi pystyä käsittelemään maksimissaan 2000 m3 liuosta tunnissa, josta erotettavissa noin 3 g/l nikkeliä. Noilla arvoilla maksimaallinen päivätuotanto olisi 2000m3/h * 3kg/m3 * 24 h = 144 t/vrk. Ja tämän pitäisi onnistua häiriöttä joka päivä vuoden ajan (144 t/vrk * 360 vrk/v =51840 t/v). Käytännössä aina on huoltoseisokkeja, yllättäviä prosessihäiriöitä ja muita haittatekijöitä joten 50% tuotos maksimista on lienee ihan perusteltu toteutuma.
—- 8< —-
Voi olla, että tuo 50% on hiukan pessimistinen näkemys, mutta lähden tällä hetkellä omissa laskelmissani siitä, että nykyisillä investoinneilla ja käyttömenoilla Talvivaara ei kykene yli 30 000 tonnin vuosituotantoon.
“Minkä näet syyksi, että tähän 30kt tasoon jäädään ja miksei tätä ongelmaa voida korjata (sillä kuuluisalla rahalla)?”
Totta kai ongelma voidaan korjata ja tuotanto ylittää tuosta 30 kt:n tasosta, mutta tuotannon ylittäminen vaatii merkittäviä lisäinvestointeja ja käyttömenoja. Esimerkiksi yhden uuden kokonaisen tuotantolinjan rakentaminen metallituotetehtaaseen, jotta seisokkien aikanakin kapasiteetti olisi riittävä.
Vaikka liuoksen pitoisuus on nyt saatu riittäväksi, Talvivaara ei ole missään kertonut, paljonko nykyään liuosta saadaan tunnissa metallituotetehtaaseen. Voi hyvinkin olla, että liuotusalueet ja kasojen laajuus täytyy vaikkapa tuplata, jotta liuoksen tuotto olisi riittävä.
Myöskään malmin louhinta ei ole vielä kertaakaan päässyt lähellekään tavoitearvoa. Sitä on tähän asti selitetty aina sivukiven louhimistarpeella. Mutta eikös sitä sivukiveä ole myös jatkossa haittana, kun avolouhosta kaivetaan? Jätevesien käsittelystä on myös noussut kohu, joka voi hiljentyäkseen vaatia massiivisia puhdistamokapasiteetin kasvatuksia.
Tässä siis muutamia lisäinvestointikohteita. Ja jokainen lisäys kasvattaa myös käyttömenoja. Nämä aiheuttavat sekä “kiinteiden” kulujen kasvua että muuttuvien kulujen per tuotettu malmitonni kasvua.
“Tutkijan kommenttiin vielä sen verran, että matalammilla volyymeillä tulee kulurakenne purkaa muuttuviin ja kiinteisiin kuluihin, jotta saadaan laskettua uusi kulurakenne. Olet ilmeisesti tehnyt jo laskelmat kun sait tämän luvun +40%. Olisi mukava jos voisit avata laskelmiasi, itse sain omillani noin 20 % nousun.”
Näin on todella täytynyt yrittää tehdä. Alhaiset tuotantokustannuksetkin kun ovat pelkästään Talvivaaran oman ilmoittamisen varassa. Mistään ei siis ole saatavilla suoraa todistetta 3000 – 4500 euron tuotantokustannuksista per tuotettu nikkelitonni. Lukuja olen yrittänyt haarukoida Talvivaaran sijoittajaesitysten ja tilinpäätöstietojen avulla.
Investoinnit ovat olleet tähän mennessä 750 – 800 M€. Näistä siis kiinteät 75 M€ poistot /vuosi keskimääräisellä 10 vuoden poistoajalla.
Huolto, leasing, hallinto ja muut kiinteät kulut voisi olla arviolta 15 M€.
Henkilökunnasta voisi tuotannollista olla noin 450 henkeä, päälle alihankkijat. Vuosikustannus voisi olla noin 30 M€
Materiaalit, kemikaalit energia ja palvelut voisi olla vuositasolla 90 M€
Näistä siis muuttuvat kulut (nuo kaksi jälkimmäistä) tekee 30 kt:n tuotannolla 4000 €/t. Lisäksi kiinteät kulut per tuotettu nikkelitonni tekee tällä volyymillä 3000 €/t
Näillä kustannusoletuksilla sekä arvaamalla nikkelin hintaa, dollarin kurssia ja sopivaa tulevien tuottojen diskonttauskorkoa tulee osakkeen nettonykyarvoksi se arvioimani 5-6 €.
“Korostan, että en usko antiin nykytiedon valossa. TV:llä on melko vähän velkaa ja se voidaan maksaa nopeastikkin pois kun kone saadaan käyntiin.”
Itse pidän suunnattua antia tulevan puolen vuoden aikana erittäinkin todennäköisenä. Kas kuvio menee seuraavasti:
Talvivaara haluaisi ostaa Outokummun vähemmistöosuuden Talvivaara Sotkamo Oy:stä, mutta sillä ei ole rahaa. Solidium haluaa merkittäväksi Talvivaaran omistajaksi. Outokumpu Oy tarvitsee kipeästi pääomia omaan toimintaansa
Talvivara suuntaa 100 M osaketta Solidiumille ja saa niistä nykykurssilla noin 240 M€. Luku on sattumoisin juuri saman suuruinen, kuin Talvivaaran optiohinta Sotkamo Oy:n osakkeista. Niinpä Outokumpu ostetaan ulos.
Lopputuloksena Solidium saa vajaan 30 % osuuden Talvivaarasta laittamalla omistamansa Outokummun joka tapauksessa tarvitseman rahoitustilanteen kuntoon.
Ja me muut Talvivaran omistajat toki saamme jatkossa hyväksemme nyt Outokummulle menneen 16% kaivoksen tuotosta. No tämän kuvion toteutuminen nähdään noin puolen vuooden kuluessa, jonka Talvivaaran osto-optio on voimassa.
Kaikista näistä negatiivisista näkymistä huolimatta näen Talvivaaran erittäin positiivisena sijoituskohteena. Hajautetusti osakkeisiin sijoittamalla voi turvata omat säästönsä ja saada jopa keskimäärin 7 % vuotuisen tuoton. Sen sijaan Talvivaaralla on hyvä potentiaali tulevina vuosina vaikkapa kymmenkertaistaa nykyinen arvonsa.
Kuvitellaan optimaallista tilannetta, että jossain vaiheessa 10 vuoden aikana maailman talous on saatu raiteilleen ja eletään korkeasuhdanteen aikaa. Nikkelin hinta voi hyvin siinä tilanteessa olla 50 k€/t. Tämä toteutui esimerkiksi vuonna 2007.
Jos samaan aikaan USA on saanut velkaantumisensa kuriin mutta Euroopassa taistellaan vielä PIIGS-maiden taloutta tasapainoon, voi taalan europariteetti olla nykyisen sijaan 1:1. Tämä oli jopa alle ykkösen euron alkuaikoina.
Kun vielä samaan aikaan Talvivaara on saanut Overlord-projektinkin toteutettua ja nikkelin tuotantomäärä on vaikkapa 80 000 t/vuosi ja investointeja sen toteuttamisen on tarvittu vaikkapa 250 M€, on muuten aiemmin esittämilläni lähtöarvoilla Talvivaaran kurssi reippaasti yli 50 €. Tämä tarkoittaisi jopa 20 kertaa nykykurssi ja on ilmeinen hetki myydä nyt hankitut Talvivaara-osakkeet pois.
Riskejä siis on, mutta ilman riskejä ei voi rikastua.
(miinus) BlackRockin omistus tippunut jo 4,2%:iin (sivu 5)
(plus) väite: “Kaikkien osaprosessien ja laitteiden kapasiteetti riittävät täysimääräiseen tuotantoon”, joka on 50000 t/v (sivu 13)
(miinus) em. väitettä ei todisteta mitenkään
(plus) Yksinkertaistettu tuotantotase kunnossa (sivu 18)
(miinus) vuosien 2010 tai 2011 toteutuneet luvut eivät osoita tuotantotaseen mukaisiin tavoitteisiin pääsemistä
(miinus) tähänastinen tuotantoennätys vain 1774 t/kk (kesäkuussa), joka vastaa vain 21288 t/v. tämä siis sen jälkeen, kun laajamittaiset kunnossapitotoimet on tehty (sivu 20)
(miinus) kaivososaston ja malminkäsittelyn toteutuma vain noin 50% tuotantotaseen mukaisesta tavoitteesta (sivu 23)
(plus) nikkelin tavoitepitoisuus liuoksessa saavutettu (sivu 24)
(miinus) ei kerrota onko liuoskierron ja/tai metallituotetehtaan tuotantotaseen mukaisia liuoskiertomääriä saavutettu
Vieläkään ei ole mitenkään varmaa, että tavoiteltu 50000 tonnin vuosituotanto voitaisiin saavuttaa näillä investoinneilla. Jos arvioi noita asioita, mitä ei kerrottu, niin ennemminkin alkaa näyttää siltä, että nykyinvestoinneilla päästään ehkä noin puoleen tavoitteesta.
Tuotantotaseen mukaan metallituotetehtaan pitäisi pystyä käsittelemään maksimissaan 2000 m3 liuosta tunnissa, josta erotettavissa noin 3 g/l nikkeliä. Noilla arvoilla maksimaallinen päivätuotanto olisi 2000m3/h * 3kg/m3 * 24 h = 144 t/vrk. Ja tämän pitäisi onnistua häiriöttä joka päivä vuoden ajan (144 t/vrk * 360 vrk/v =51840 t/v). Käytännössä aina on huoltoseisokkeja, yllättäviä prosessihäiriöitä ja muita haittatekijöitä joten 50% tuotos maksimista on lienee ihan perusteltu toteutuma.
Huoltoseisokeista sen verran, että 50% kuulostaa aika massiiviselta, öljynjalostuksessa & metallissa nämä seisokit ovat yleensä haarukassa 5-20%, riippuen laitoksesta.
Lähes maallikon kommenttia metsäteollisuudesta en pysty vahvistamaan, mutta äkkiseltään tämä 90% kuulostaa järkevältä.
Talvivaaran elokuun esityksestä kävi mielestäni aivan selvästi ilmi, että esimerkiksi metallituotetehtaan maksimikapasiteetti on nippa nappa yli 50 kilotonnia/vuosi. Vaikka huoltoseisokit olisivat tuon 5-20%, niin ei loppuakaan käyttöaikaa voi pumppujen laakerit punaisina ajaa. Ilmeisesti TV sitä heinä-syyskuussa kokeili, kun sai tehtaan niin romuun kuntoon, että varaosatkin loppuivat moneksi kuukaudeksi.
Valitettavasti en itsekään tiedä, kuinka paljon alle maksimikapasiteetin tuollaisia prosessiteollisuuden tehtaita ajetaan. Nuorena kesäpoikana sahalla lajittelupöydällä työskennellessäni mielikuva oli kuitenkin sellainen, että huippupäivistä saattettiin jäädä helposti jopa puoleen, kun oikein sotkettiin laudat kuljettimilla ja sitä sumaa sitten purettiin. Ei niitäkään hidastuksia kuitenkaan käyntiasteen alennuksiksi laskettu.
Jos siis vaikkapa käytiaste olisi tasolla 90% (yhteensä reilun kuukauden käyttökatkos huoltoseisokkien takia) ja normaali tuotantotaso lopun aikaa vuotta olisi keskimäärin vaikkapa 70 % maksimikapasiteetista, päästään näilläkin kertoimilla reiluun 30 kton vuosituotantoon eli aika lähelle aikaisemmin arvioimaani tasoa.
No tulevaisuus näyttää, kuinka käy. Arpaliput on joka tapauksessa nyt itselläni laitettu Talvivaaran onnistumisen puolesta
Harmillista nähdä taas viivästystä.
Anyway, nykyisellä arvostustasolla ja nikkelin hinnoilla jää ensi vuoden P/E kerroin hyvin matalalle.
Odotan todella mielenkiinnolla ensi viikon tulosta.
Pakko todeta vielä Perän IR viestinnän kyseenalaisuudesta. Esimerkiksi edellisessä konffapuhelussa Perä totesi “ympäristövalituksen olevan turhaa ja negatiivista hypeä”. Nyt lupa vedetään pois alle 1kk tämän jälkeen. Näkemykseni mukaan Perä on jossain kommenteissaan liikkunut todella harmaalla alueella ja osittain johtanut sijoittajia harhaan. Finanssivalvonnalla voisi olla kerrankin käyttöä.
Jos oletamme, että TV olisi 7000 €/t tuotantokustannuksellaan vaikkapa kaivosten mediaanissa, 50% tuotantokapasiteetista laitetaan kiinni, ennen kuin TV:n tuotanto menee tappiolle (tämä siis sillä 30 000 t/v tuotantotasolla).
Ensimmäiset kaivokset joutuvat ajamaan tuotantonsa alas jo siinä vaiheessa, kun nikkelin hinta laskee pidemmäksi aikaa 15 000 – 18 000 taalan tonnihinnan alle. Oma näkemykseni siis on, että siinä on eräänlainen nikkelin hinnan “tukitaso”. Ellei Nikkelin kysyntä romahda ihan totaalisesti, se ei moniksi vuosiksi painu alle tämän tukitason. Itse en osaa kuvitella sellaista maailmantilaa, että nikkelin kysyntä romahtaisi pysyvästi.
Ja nikkelikaivosten “ranking” tuotantokustannusten mukaan löytyy mm. Talvivaaran sijoittajaesityksestä 1.12.2010, jossa sivulla 46 on eri kaivosten tuotantokustannuksia tutkimuslaitoksen esittämänä graafina:
http://www.talvivaara.com/files/talvivaara/CMD_%20_%20others/CMD_package_2010_FINAL.pdf
Huomatkaa, että molemmissa lähteissä valuutta on dollari ja massan yksikkönä pauna (1kg = 2,21lb)
Jälkimmäisessä lähteessä parhaitten kaivosten negatiiviset tuotantokustannukset johtuvat kaivosteollisuuden yleisestä tavasta vähentää sivumetallien tuotot päämetallin tuotantokustannuksista. Esimerkiksi Norlisk Nickelillä pelkkien sivumetallien (kupari ym.) myynti tuo enemmän rahaa, kuin mitä kaikkien metallien tuottaminen maksaa.
Talvivaaralla sivumetallit tuovat vajaan 20% liikevaihdosta ja itse asiassa tuo tutkimuslaitoksen aikoinaan arvaama 3 $/lb on aika lähellä omaa tämänhetkistä arviotani tuotantokustannuksista ensi vuonna, kun huomioidaan laskentatavan ero.
Ja kuten graafista näkyy, sillä lukemalla TV sijoittuu tuotantokustannuksiltaan aika hyvin juuri siihen mediaaniin. jonka edellisessä kommentissani heitin.
B)
Millä kertoimella olet diskontannut tulevaisuuden epsit? 100 ktn tuotanto siintää vasta pitkän ajan päässä ja näillä näkymin myös 50 ktn tuotantoon pääsemisessäkin menee useampi vuosi.
Sijoittajalla on kuitenkin tämä aika nostaa vähäriskisempää tuottoa muualta. En kutsu enää valtionbondeja riskittömiksi, mutta kaiken järjen mukaan velkaisella bulkkituottajallakaan ei pyyhi kovin hyvin sinä päivänä jos Saksan tai Suomen valtiot jättävät velkansa hoitamatta. Eli minimissään 10 % diskonttokorko olisi paikallaan tällaiselle riskiprojektille –ehkä selvästi enemmänkin?
C)
Miten olet huomioinut laskelmissasi sen, että pörssissä oleva Talvivaara omistaa vain 84 % itse kaivosyhtiö Talvivaara Sotkamo Oy:stä?
ostoa harkitseva,
Kuten tuolla ylempänä selitin, kyllä Norilskin ja Xstratan päätuote on nikkeli, mutta kun kaivoksen tuotantokustannuksista vähennetään sivumetallien (sinkki, kupari, koboltti) myyntituotot, jää nikkelin tuotantokustannukseksi negatiivinen luku.
TV:n oma arvio tuotantokustannuksistaan USD 2,2/lb ei minun mielestäni ole missään vaiheessa ollut realistinen taso. Omasta mielestäni se on 30 ktn::n vuosituotannolla USD 3,5/lb (EUR = 1,35 USD; sivumetallituotot 20%) eli “normaalisti” laskien noin 7000 €/tn.
Sen verran vielä laskelmistani, että en ole huomioinut niissä rahoituskuluja. Mikäli TV ei onnistu pienentämään lainojensa määrää (410,2 M€), tulee niistä vajaa 1000 €/tn lisäkustannus. Näin käy, mikäli tuotannon ylösajo edelleen venyy tai saadut voitot käytetään jatkoinvestointeihin.
55,
Osari oli ainakin minulle aikalailla odotusten mukainen. Rahapuoli oli hiukan odotuksia parempi johtuen Q2 nikkelitoimitusten siirtymisestä Q3:n puolelle. Tämä nykyinen (16 ktn/a) tuotantotaso näyttäisi johtavan suunnilleen 0-tulokseen. (ilman rahoitukuluja plussalle, ne huomioiden miinukselle), Tuotantotason nosto nostaa merkittävästi lähinnä materiaaleihin ja palveluihin kuluvaa rahamäärää, joten 30 ktn/a tuotantotasolla pitäisi tulla hyvin tulosta.
Muutama valitettavasti negatiivinen huomio kuitenkin löytyi:
1)
Tuotantotavoite 2011 on 16 ktn ja ” tuotanto etenee tuotantotavoitteen mukaisella tasolla” tarkoittaa, että viimeisellä kvartaalilla tuotanto on noin 5 ktn. Sillä vauhdilla saadaan tuotettua ainoastaan 20 ktn/a ja tavoiteltuun 30 ktn/a tuotantovauhtiin tarvittaisiin heti vuoden alusta 50%:n parannus. Voi siis olla, että joudun edelleen tiputtamaan omaa arviotani ensi vuoden tuotantotasosta.
2)
“Heinä-syyskuussa metallien talteenottolaitokseen pumpatun liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus on pysynyt tasaisesti 2,0-2,5 grammassa litraa kohden.” tarkoittaa, että kun tuotantotaseen mukainen tavoite liuospitoisuudelle on 3,0-3,5 g/l, ollaan tässäkin jääty nyt jälkeen noin 30%. Tämä seikka haitannee myös 30 ktn/a tuotantotasoon pääsyä.
3)
“Nikkelin talteenotto noin vuoden tuotantokäytössä olleesta kolmannesta lohkosta on tänä aikana noussut 65 prosenttiin” ja kasoissa on taseen mukaan 225 M€ edestä vaihto-omaisuutta eli liukenematonta metallia. Aikaisemmin primäärikasoja on kasattu ja liuotettu noin 15 kk. Kuinka hyvin tuo loppu liukenee 3 kk:n aikana? Riski on, että jos kaikkea nikkeliä ei saada liukenemaan edes sekundäärikasasta, joutuu TV tekemään siltäosin vaihto-omaisuuden arvonalennuksen. En toistaiseksi pysty arvioimaan, kuinka suuri todennäköisyys riskin toteutumiselle on ja kuinka suuri arvonalennus toteutuessaan on.
Kaiken kaikkiaan odotan suurella mielenkiinnolla 17. päivää, jolloin ensi vuoden tuotantonäkymiin pitäisi tulla lisävalaistusta.
Kiitos…..
Sarkastisen kiitoksen esittäminen lopussa ei mielestäni ole kovinkaan kypsää käytöstä. Jos ole sokeasti seurannut asiantuntijoiden ohjeita ja ostanut Talvivaaraa isolla summalla sen paremmin asiaan tutustumatta, tulisi sinun mielestäni katsoa peiliin, niin kuin jokaisen sijoittajan tulisi tietyin väliajoin tehdä. Itse olen oppinut sen, että analyytikon työ on sitä, että arvataan ja esitetään näkemyksiä asioista, eli ennustetaan mahdollista tulevaa. Tarkoitus ei ole olla oikeassa 100%:sesti vaan antaa mahdollisia ohjeita. Analyysit ovat vain yhden henkilön/tiimin/palveluntarjoajan näkemyksiä, jolloin asioita tulisi tarkastella kriittisesti, ei totuuksina. Kukaan ei voi olla koskaa täysin oikeassa.
Täten itse haluaisin muistuttaa tässä markkinatilanteessa kaikkia ajattelemaan mikä on sijoituksen perimmäisin tarkoitus.
Itse haluan kiittää OneUppia loistavasta blogista ja toivotan jaksamisia mahdollisten viha-mailien tulvasta, mitä tämän blogin kirjoittaminen on aiheuttanut. Itse odotan innolla uusinta kirjoitusta.
Uskon, että päästöjä sekä ilmaan että vesistöön voidaan vähentää edelleen. Uskon myös, että Talvivaaran kaivoksella on jo ryhdytty tekoihin asian hyväksi. Ehkä huomiseksi luvattu tiedote tuo valaistusta asiaan. Kun asiat ovat kunnossa: tuotanto pyörii ja ympäristöasiat hoidettu, tuotannon laajennuksia suunnitellaan jne., lähtee osake varmasti huikeaan nousukiitoon. Vaikka ympäristöasiat olisivatkin kunnossa nyt tai lähitulevaisuudessa, tulee viemään vuosia ennenkuin Talvivaaran imago paranee näissä asioissa.
Omalla kohdallani sijoittaminen on kuitenkin pitkäjänteisempää kuin päiväkauppa enkä odota mitään äkkirikastumista huomenna vaan pääoman kasvua hiljaksiin ja lyhyeksi myyntikin on sallittua. Talvivaara lienee kuitenkin pitkäjänteiselle sijoittajalle yksi vaihtoehto monien joukossa.
Toivottavasti johto osaa toimia huomenna toisin. Heidän tulisi nöyrästi myöntää liiallinen optimistisuutensa ja pyytää kohteliaimmin anteeksi mennyttä. Heidän pitäisi myös mahdollisimman avoimesti esittää todellinen tilanne olettaen, että riskit toteutuvat. Lisäksi pitäisi olla jokin uskottava konkreettinen ja aikataulutettu suunnitelma, kuinka tuotannon käynnistymisen vaikeudet ja päästöongelmat saadaan hoidettua. Lopuksi vielä näiden toimenpiteiden etenemisestä pitäisi säännöllisesti tiedottaa myös jatkossa.
Näillä toimenpiteillä todennäköisesti kurssi huomenna vielä dippaisi, mutta sen jälkeen ei enää saisi tulla negatiivisia yllätyksiä. Jatkossa positiiviet uutiset pikkuhiljaa palauttaisivat myös sijoittajien uskon yritykseen. Nythän kurssitaso hinnoittelee lähes konkurssia.
Perusfundamentit yrityksellä ovat kuitenkin kunnossa. Kun tuotanto saadaan nostettua alkuaan luvatulle 30 ktn/a tasolle, yhtiö tehnee liikevoittoa karkeasti 200 M€ ja tulosta vähemmistöosuuden ja verojen vähentämisen jälkeen noin 0,50 €/osake. Nyt jatkuva negatiivisten yllätysten virta vain peittää alleen nämä faktat.
Voi olla että olen pahasti väärässä, mutta uskon vielä yrityksen menestymiseen pitkällä tähtäimellä. Pikavoittoja tästä en ole koskaan odottanutkaan.
Meneillään olemassa CMD:ssä kerrotaan varmasti vielä tarkemmin ongelmista ja niiden korjaamisesta. Uskon, että tämä ei tule aiheuttamaan ongelmia pitkällä aikavälillä.
1)
Talvivaaran ilmoittama tämänhetkinen nikkelin päivätuotanto on uskottava (60 – 70 tn/pvä). Laskettaessa 1500 m3/h liuosmäärällä ja keskimääräisellä liuospitoisuudella 2,0 – 2,5 g/l saadaan päivätuotannoksi noin 80 tn/pvä.
2)
Ensi vuoden kokonaistuotannoksi arvioin (ehkä hiukan pessimistisesti) ohjeistuksen alarajan 25 ktn/a. Syynä se, että Talvivaaran omien arvioiden toteutumisen “track record” on niin huono ja 70 tn/pvä päivätuotannolla laskettuna päästään ilman huoltoseisokkivähennyksiä tuohon 25 ktn/a tasoon. Vaikka huoltoseisokkeja olisikin 10% tuotantoajasta, niin eiköhän päivätuotannontasoa saada vuositasolla vähintään se sama prosenttimäärä suuremmaksi.
3)
Tuotantokustannukset olen arvioinut kokonaisuutena aika hyvin kohdalleen, mutta eri kustannuseriin jakoa täytyy vielä täsmentää. Aikaisemmin totesin että 30 ktn/a tuotantotasolla TV:n tuotantokustannus on 7 000 €/tn. Nyt he ilmoittavat vuoden 2013 kustannustasokseen 6 500 – 7 000 €/tn. Vuonna 2013 on tuotannon määrä lienee se 30 ktn/a. Ja kuten aikaisemmin totesin, en ole omissa laskelmissani huomioinut aikaisemmin rahoituskuluja, mutta toisaalta olen liikevoitosta laskenut täydet verot. Tappioita on kuitenkin tähän mennessä kertynyt sen verran, että ensi vuodesta ei varmaankaan veroja makseta
4)
Ympäristöasiat ovat ilmeisesti mediahypetystä paremmassa tilassa ja vaikka ne nostavatkin erityisesti ensi vuoden kustannuksia ja investointeja, ei niistä tule mitään erityiskysymystä tuotannon jatkuvuudelle.
Kaiken kaikkiaan ensi vuona Talvivaara ei siis pääse vielä aikaisemmissa kommenteissani arvioimaani tulokseen, mutta 2013 pääsee.
Ainoa positiivinen asia siis tuotantopäivityksessä oli, että kerrankin yhtiö pääsi sille tasolle jonka johto oli kolme kuukautta aikaismmin luvannut (ei ylioptimismia). Mitään muuta yllättävää ja kurssia nostattavaa tietoa minä en ilmoituksesta löytänyt. Ilman kasvuodotuksia tuo alaraja (25 kt/a) tarkoittaisi nykyisellä nikkelin hintatasolla noin 2, 78 € osakehintaa. Tulevaisuuden odotusarvot huomioiden tämän hetken kurssitasoksi 3 € vaikuttaa maksimilta
En siis ymmärrä tuotantopäivityken aiheuttamaa rajua kurssinousua eikä se anna aihetta mienkään muuttaa ylempänä komentoimiani tavoitetasoja tuotannolle tai pörssikurssille tulevaisuudessa.
Tämä kommenttini ei mitenkään pois sulje sitä, että pidemmlle tulevaisuudessa Talvivaara on voittajaosake ja kunhan kaikki osatekijät ovat kohdallaan(suhdannehuippu raaka-ainehinnoissa, sopiva €/$-kurssi ja Overlord-projekti on onnistunut). Tulevan vuosikymmenen aikana on siis hyvin mahdollista, että Talvivaaran osakkeen nykyarvoon saadaan lisätä vähintään yksi nolla perään.
3. Kuinka paljon Talvivaaralla on velkaa? Entä paljonko Talvivaaran voisi olettaa tekevän vuonna 2012 voittoa (tai tappiota) noin suurin piirtein, jos se saavuttaisi tuotantotavoitteensa alarajan ja metallien hinnat pysyisivät nykyisellä tasolla? En tiedä millainen metallienmyyntisopimus Talvivaaralla on, mutta oletetaan myös, että Talvivaaran metallista saama hinta määräytyy maailmanmarkkinahinnan mukaan.
Näillä kustannusoletuksilla sekä arvaamalla nikkelin hintaa, dollarin kurssia ja sopivaa tulevien tuottojen diskonttauskorkoa tulee osakkeen nettonykyarvoksi se arvioimani 5-6 €. …”
16.11.2011
“…Perusfundamentit yrityksellä ovat kuitenkin kunnossa. Kun tuotanto saadaan nostettua alkuaan luvatulle 30 ktn/a tasolle, yhtiö tehnee liikevoittoa karkeasti 200 M€ ja tulosta vähemmistöosuuden ja verojen vähentämisen jälkeen noin 0,50 €/osake. Nyt jatkuva negatiivisten yllätysten virta vain peittää alleen nämä faktat. …”
17.11.2011
“…Kaiken kaikkiaan ensi vuona Talvivaara ei siis pääse vielä aikaisemmissa kommenteissani arvioimaani tulokseen, mutta 2013 pääsee….”
10.11.2011
“…Vastaus on toistaiseksi ollut, että eipä “uskalla” olla ulkopuolellakaan tästä mahdollisuudesta. En harrasta päivätreidausta ja uskon, että jo ensi vuonna johonkin aikaan kurssi on nykytasoaan 100% ylempänä. Riittää, kun sijoittajat vakuuttuvat siitä, että 30 kt tuotanto kyetään saavuttamaan. Ja kun varsinainen hype alkaa, voi nousu olla sen verran ripeää, ettei tällainen piensijoittaja pysy siinä vauhdissa ostoineen perässä….”
—
Nyt siis näyttää vahvasti siltä, että markkinat alkavat olla samaa mieltä kanssani yhtiön lähivuosien fundamenteista. Harmi vain, etten rohjennut ottaa vieläkin enempää riskiä näkemykseni puolesta.
No pitkällä aikajänteellä (yli 10 vuotta) emme ole nähneet vielä alkuunkaan, mihin osake voi vielä singahtaa. Oma huippuskenaarioni on, että kun seuraavassa korkeasuhdanteessa kaikki uskovat ikuiseen nousuun, saan myytyä osakkeet pois 70 eurolla kappale. Tällöin tuotanto on 100 ktn/v, nikkelin hinta on 50 k€/tn, $/€-pariteetti on tasan 1 ja TV:llä on oma nikkelisulatto.
Lehto,
1. correct!
2. Sivumetallien osuus liikevaihdosta on noin 20%, mutta TV laskee ne kansainvälisen käytännön mukaisesti alentaman nikkelin tuotantokustannusta. Sivumetalleilla on siis tuo karkeasti 20%:n merkitys. Sivumetallit saadaan prosessin sivutuotteina eli niitä ei louhita aktiivisesti erikseen. Malminlouhinnan lisäksi syntyy toinen mokoma ns “sivukiveä”, joka on ihan sitä samaa mustaliusketta kuin malmikivikin, mutta sen verran köyhää metallipitoisuudeltaan, että sitä ei kannata prosessoida.
3. Käypä itse kurkkaamassa Talvivaaran web-sivuilta viimeinen osavuosikatsaus, niin saat samalla selvitettyä itsellesi muutkin luvut kuin velan määrän. Rahoituskulujen merkitys on toistaiseksi kohtalaisen suuri. Oma arvioni on, että vuoden 2011 tuotantomäärällä TV tekisi suunnilleen nollatuloksen ilman rahoituskuluja mutta niiden kanssa mennään parikymmentä miljoonaa pakkaselle. Oman arvioni vuoden 2012 tuotantomäärästä on enintään ennusteen alaraja ja vuonna 2013 nykyisen ennusteen yläraja, jolloin tulos on yllä avioimani.
Kaikki tuotettava metalli on jo myyty. Nikkelistä saadaan (ulkomuistista) 76% LME-markkinahinnasta, Uraanista markkinahinta ja sinkistä alkuvuosina vain muutaman sadan euron prosessointimaksu (sinkin ostaja antoi muutaman sata miljoonaa ennakkomaksua sovitusta sinkkimäärästä, jolla TV lyhenteli velkojaan). Koboltin hinnan määräytymistä en tiedä, mutta oletan siitä saatavan markkinahinnan. Koboltilla ei ole kuitenkaan kokonaisuudessa suurta merkitystä.
Metallituotetehtaan käyntiasteeksi mainittiin Q4:llä 85% ja vähintään samaa odotetaan vuodelle 2012. Tällöin tarvittaisiin jopa 27% parannus joulukuun tuotantotasoon heti vuoden alusta tavoitteen alarajalle pääsemiseksi. Myös liuospitoisuus näyttää pahasti jäävän jälkeen tavoitellusta. Loppuvuodesta vakiintunut 2 g/litra antaa 85%:n käyntiasteella ja 2000 m3 liuosmäärällä tunnissa metallituotetehtaan kuukausituotannoksi kuitenkin 2448 tn, Tällöin päästäisiin jo lähelle vuositavoitteen ylärajaa.
Kaiken kaikkiaan pidän kohtuullisen haastavana jopa tuotantotavoitteen alarajalle pääsemistä. Varsin mahdollista on ennusteen alittaminen jälleen kerran.
Hyvä uutinen oli positiivinen tulos Q4:ltä, jolloin nikkelin hinta oli alimmillaan. Jouduin kuitenkin säätämään oman laskentamallini sääntöjä, koska vuoden toteutunut tulos ilmoitetuilla parametreilla (nikkelin keskihinta 22,8 k$/tn, 1,39 $/€), oli huonompi, kuin minkä laskentamallini antaa. Tämän vuoksi lisäsin kulupuolelle 40 M€ rahoituskulut ja nostin hiukan muuttuvia kuluja per tuotettu tonni. Nyt laskentamallissani pelkät muuttuvat kulut ovat 6500 €/tn ja päälle 130 M€ kiinteät kulut (poistot 50 M€, rahoituskulut 40 M€, muut kiinteät 40 M€)
Lisäksi Talvivaara ilmoitti, että nykyisellään noin 90% myyntituotoista tulee nikkelistä. Tämä johtuu siitä, että sinkistä saadaan vain muutaman sadan euron prosessointimaksu, koska Nystar maksoi pari sataa miljoonaa ennakkomaksuna tulevista sinkkitoimituksista.
Näiden laskentamallimuutosten jälkeen sain mallini täsmäämään varsin hyvin ilmoitetun tuloksen kanssa. Valitetavasti nämä muutokset myös huonontavat hiukan kuluvan vuoden ennustetta. Nikkelin hinnalla 22 k€/tn, dollarin kurssilla 1,30 $/€ ja 25 ktn/a vuosituotannolla mallini antaa liikevaihdoksi 365 M€, kuluiksi (sisältäen rahoituskulut) 293 M€. Veroja yhtiö tuskin maksaa aikaisemmista tappioista johtuen yhtä prosenttia enempää tuloksestaan, joten nettotulokseksi vähemmistöosuuden jälkeen sain 61 M€. Tämä tekee 270 M osakkeen määrällä (nykyiset + anti) EPS:ksi 0,22 €. P/E-luvulla 16 osakkeen kurssi olisi siis tällä hetkellä aika hyvin kohdallaan
Markkinanäkymien mukaan nikkelin tarjonta ja kysyntä ovat hyvin tasapainossa . Raportissa kuitenkin todettiin, että tarjontaa vähensi useiden käynnistysvaiheessa olevien hankkeiden viivästyminen. Koska kysyntä kasvanee varsin maltillisesti tänä vuonna, ei nikkelin hintaan voi juuri odottaa nousua. 22 k$/tn saattaa siis olla keskikurssiksi jopa yläkanttiin arvioitu. Toisaalta euro voi luisua jopa merkittäväsi alle 1,30 kurssin, joka kompensoisi mahdollista nikkelinhinnan heikkoutta.
Yksi huolenaihe on vaihto-omaisuuden kasvu. Tämä on pääosin liuotuskasoissa olevaa malmia. Mikäli arvioituun 90% liuotusasteeseen ei päästäkään, joutuu yhtiö tekemään ison vaihto-omaisuuden epäkurantoinnin ja arvon alaskirjauksen. Tämän riskin suuruutta tai todennäköisyyttä en osaa vieläkään arvioida.
Malmivarat ovat uusien kairausten myötä mitä ilmeisimmin kasvussa eikä lupaprosesseista tule arvioni mukaan pullonkauloja tuotannon kasvattamiselle. Työpaikat Kainuussa ovat niin arvokkaita, että viranomaiset eivät ole valmiita hidastamaan tuotannon ylösajoa ylimääräisellä byrokratialla. Lupaprosessien venymistä voidaan kuitenkin käyttää tulevassa tiedottamisessa “savuverhona”, kun tuotannon ylösajo teknisistä syistä viivästyy.
Uusi toimitusjohtaja vaikutti uutistietojen mukaan varsin pätevältä. Toivottavasti hän tuo realismia tai jopa pientä pessimismiä tiedottamiseen, jotta päästään eroon jatkuvista negatiivisista yllätyksistä. Toisalta täytyy kuitenkin todeta, että ilman Pekka Perän valtavaa ylioptimismia koko Talvivaarahanketta ei olisi varmaankaan käynnistetty. Edelleen uskon, että pitkässä juoksussa Talvivaara tulee olemaan taloudellinen menestys sekä omistajille että koko Kainuulle.
Suunnatusta annista:
Vaikka pidänkin antia ihan perusteltuna (kassavarat alkavat hiipua ja investointitarpeita on tuotannon ylösajossa edelleen), olen Talvivaaran omistajana syvästi loukkantunut sen toteutustavasta. Siinä poljettiin pahemman kerran ja perustelematta nykyisten osakkeenomistajien oikeuksia. Väitän, että mikäli nyt annissa alennuksella itselleen osakkeita merkinnyt uusi omistaja olisi halunnut hankkia vastaavan potin markkinoilta, olisi kurssimuutos ollut vähintään samansuuruinen, mutta vastakkaismerkkinen.
En kertakaikkiaan voi ymmärtää enkä hyväksyä sitä, että osakkeet annettiin alle tarjouspäivää edeltävän kurssin. Mikäli jokin taho on masinoimassa ylimääräiseen yhtiökokoukseen annin hylkäävää esitystä ja kerää siihen valtakirjoja, saa minulta heti sellaisen. Tosin minun sijoituksilla tuskin päätöstä käännetään toiseksi.
Mielestäni olisi suotavaa, että Osakesäästäjien Keskusliitto tai jokin muu piensijoittajien etujen valvoja käynnistäisi toimenpiteet jonkinlaisen “mielenosoituksen” järjestämiseksi yhtiökokouksessa. Talvivaaran toimet osakeannissa tuovat pahinta mahdollista hallaa osakesäästämisen suosiolle. Onhan Talvivaarasta kehkeytynyt varsin laajasti omistettu “kansanosake”.
Ainoa lohtu annissa on, että antihinta on lienee nyt se tukitaso, jonka alle osakkeen kurssi ei enää valahda. Eiköhän suursijoitajat ole osakkeen fair valuen ja oman safety marginin sen verran tarkkaan laskeneet ennen kuin ovat roponsa antiin laittaneet.
Meillä piensijoittajilla on siis vielä hyvät mahdollisuudet torpata ehdotus. Meitä on lähes 50000. Näytetään nyt joukkovoimamme.
Jos siis vastustat suunnattua antia, käy oheisen linkin takaa katsomassa ohjeet, kuinka antaa valtakirja Osakesäästäjien keskusliitolle äänestää ehdotusta vastaan. TEE SE HETI! Aikaa toimia on enintään 6.3. (Valtakirjan on oltava perillä).
Mielestäni heidän näkemyksensä Talvivaaran lähitulevaisuudesta on aivan liian optimistinen. Keskeisin kohta heidän näkemyksessään on :
“…Prosessin tärkein osa, bioliuotus, etenee suunnitellusti ja toisaalta vuoden 2011 loppupuolen aikana kohdatut metallitehtaan ongelmat ovat selvästi voiton puolella.”
itse en tähän usko. Minulle on alkanut hiipiä mieleeni epäilys, että alkuaikoina esiin nostettua metallin uudelleen saostumista kasoihin ei ole vielä täysin ratkaistu. Myöskään suurissa kasoissa tapahtuvaa kasteluvesien kanavoitumista ei ilmeisesti ole saatu ainakaan kokonaan kuriin.
Asia tulee ilmi siitä, että metallituotetehtaalle suunnatun liuosvirran pitoisuus on vain satunnaisesti saatu nostettua yli 2 g/l ja selitykset tavoitetasosta jäämiselle ovat olleet suorastaan naurettavia. 2 g/l tason ylitys tapahtunee aina sen jälkeen, kun metallituotetehtaan prosessit on ensin jouduttu huolto- ja korjaustöiden takia ajamaan alas ja vesi on kiertänyt pelkästään kasoissa. Heti kun liuosvirrasta erotetaan 2000 m3/h osuus metallituotetehtaalle, laimenee liuospitoisuus tuohon TV:n tilinpäätöstiedotteessa ilmoitettuun tasoon.
Tavoite on kuitenkin 3 – 3,5 g/l eli tavoitteesta on jääty 33 – 43 %. Metallituotetehtaan output on maksimissaan 34 ktn/a nikkeliä tuolla 2 g/l liuospitoisuudella ja 56 ktn/a tavoitellulla 3,25 g/l liuospitoisuudella. Nämä lukemat tarkoittavat siis tasoa, jolla metallituotetehdas käy maksikikapasiteetillaan ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä.
Talvivaara on ilmoittanut, että käyntiaste metallituotetehtaalla tulee olemaan arviolta 85%. Seisokkipäiviä on siis vuodessa 55 päivää. Tällöin jo jäädään vuonna 2012 alle 30 ktn/a tuotantotason. Jos sitten seisokkipäivien lisäksi tulee muita tuotantoa hidastavia tekijöitä, jolloin metallituotetehdas toimii vain osittaisella kapasiteetilla, alkaa jopa tuotantotavoitteen alaraja 25 ktn/a tuntua haastavalta.
Kun liuotuskasoissa on tätä saostumis- ja kanavoitumisongelmaa, kasvaa myös riski kokonaan liukenematta jäävästä metallista. Tämän olen jo aikaisemmin nostanut yhtenä merkittävänä riskinä esiin. Kasalla olevan metallin vaihto-omaisuusarvoksi on tilinpäätöksessä kirjattu jo 240 M€. Tavoitteena on 90%:n liukenemisaste, jolloin tuo vaihto-omaisuus saadaan myytäväksi metalliksi. Mutta entä jos liukenematta jääkin 10%:n sijaan vaikkapa 30%? Tämä aiheuttaa välittömän 50 M€ epäkurantoitumisen vaihto-omaisuudelle.
Ongelmaa voidaan kiertää sekoittamalla kasaa kesken liuotusprosessin ja pidentämällä liuotusaikaa. Nämä toimet kuitenkin nostavat edelleen tuotantokustannuksia.
Oma näkemykseni on, että tuo 30 ktn/a on nykyinvestoinneilla ja käyttömenoilla ehdoton maksimi Talvivaaran tuotantomääräksi. Jotta päästäisiin 50 ktn/a nikkelimäärään, vaatisi se käsiteltävän liuosmäärän nostamisen 3000 m3/h:iin eli nyt käytössä olevan kahden tuotantolinjan lisäksi kolmannen tuotantolinjan metallituotetehtaaseen. Jotta tämä 50% kasvanut liuosmäärä ei edelleen laskisi liuoksen pitoisuutta, vaatisi se nykyisen neljän liuotuskasan lisäksi kaksi uutta liuotuskasaa. Jotta nämä kaksi uutta kasaakin saisivat tarvittavan määrän malmimursketta, tarvitaan edelleen merkittävä murskaus- ja louhintakapasiteetin kasvu.
Kokonaisuudessaan Talvivaaran investoinnit ovat tähän mennessä noin 800 M€. 50 ktn/a tuotantotaso tarvinnee siis noin 300 M€ lisäinvestoinnit. Näiden investointien lisäksi täytyy ympäristöpäästöongelmat hoitaa kuntoon, jotka nekin vaativat investointirahaa. Nykyinen tase ei kuitenkaan kestä tällaisia investointimääriä.
Tämän tuotantorajoitteen lisäksi tuotantokustannukset ovat merkittävästi aikaisemmin arvioimaani suuremmat. Niihin viittasinkin jo pintapuolisesti tuossa 22.2. kirjaamassani kommentissa. Lisäksi näen aikaisemmin arvioimani liikevaihtotavoitteen saavuttamisen vuonna 2012 varsin haastavana. Voin palata näihin tarkemmin tulevissa kommenteissani.
Kun vielä Talvivaara on suhtautunut noin 50000 pienomistajaansa suorastaan ala-arvoisesti suunnatun annin järjestelyillään / perusteluillaan ja ympäristöongelmiinkin suhtautuminen on joissain johdon puheenvuoroissa vaikuttanut ylimieliseltä, olen päätynyt sellaiseen tulokseen, että en enää nykytasostaan kasvata omaa omistustani Talvivaarassa. Nykyiset osakkeet aion kuitenkin pitää niin kauan, kunnes on oikeasti nähty yhtiön kypsä toimintataso. Tämä voi viedä aikaa jopa yli kymmenen vuotta.
2012 ohjeistus on ok ja uskon, että siihen päästään.
Luvat tullaan saamaan, työpaikat liian arvokkaita.
Ympäristöasiat ovat nyt ainakin osittain ratkaistu ja yhtiö on selvästi alkanut panostaa tämän ongelman ratkaisemiseksi. Tämä on positiivista yhtiölle.
Nikkelin näkymät kuluvalle vuodelle ovat melko vaisut, enkä odota merkittävää rallia hinnassa. Kiinan hidastuva kasvu vähentää kysyntää. Toisaalta oman lusikkansa soppaan laittaa keskuspankit joiden lisäämä likviditeetti saattaa mennä osittain raaka-aineiden hintoihin.
Tutkijan EPS ennuste on hyvä veikkaus, itse samoilla linjoilla. Rahaa aletaan tehdä vasta aikaisintaan 2013. 2014 voisi olla realistinen ajoitus hyvälle vuodelle.
Suunnattu anti oli mielestäni ok (koska merkittävä osakemäärä oli pieni), mutta hinta ei ollut ok. -15% alennus kurssiin oli liian suuri.
Osakesäästäjien toiminnasta tässä tapauksessa minulla on hieman ristiriitaisia ajatuksia. On toki hyvä, että he valvovat piensijoittajien etuja, mutta onko tämä niin suuri asia, että siihen kannattaa laittaa kaikki paukut? Vastaavasti kun hallitus päättää nostaa pääomaveroa ja tehdä sijoittamisesta entistäkin vastenmielisempää suomessa, ei Liitto tee asiasta suurempaa numeroa tai yritä vaikuttaa päätökseen. Väistämättä herää kysymys, keskitytäänkö vääriin asioihin?
Kommentoimalla hyväksyt Nordnetin toimintaperiaatteet Nordnet Blogiin osallistumiselle.
Ei vielä kommentteja.
0 Kommenttia