Tilinpäätöskauden kynnyksellä

Tilinpäätöskausi pyörähtää käyntiin huomenna Baswaren johdolla ja kestää helmikuun loppuun. Käsitys tilivuodesta 2014 alkaa olla melko selvä. Loppuvuoteen sisältyy kuitenkin kokonaiskuvaa hämmentäviä tekijöitä kuten raakaöljyn ja euron halpeneminen sekä ruplan romahdus. Tilinpäätöksiin tehdään usein myös alaskirjauksia, jotka saattavat romuttaa aiemmin tehtyjä johtopäätöksiä. Tästä kaikesta huolimatta tilinpäätöstiedotteiden sisällön pohtiminen etukäteen on mielekästä. Oikein osunut arvaus voi olla jopa rahanarvoinen, sillä pörssi reagoi silloinkin, kun yhtiö vahvistaa markkinoiden jo ennakoimaa tietoa.

Seuraavassa on hyvin yleisluontoisesti pohdittu, mitä pörssin vaihdetuimpien yhtiöiden tilinpäätöstiedotteet tulevat kertomaan vuoden 2014 tuloksesta ja osingosta. Viime vuonna Suomen jo vuosia jatkunut taloudellinen lama oli edelleen voimissaan, minkä seurauksena yritysten liikevaihdot ovat edellisvuoden tapaan pääsääntöisesti supistuneet. Näissä oloissa kannattavuudesta vaaliminen on ollut vähintäänkin haasteellista. Yhtiöt näyttävät kuitenkin onnistuneen melko hyvin varjelemaan tuloksentekokykyään, joten kokonaisuutena voinemme odottaa kohtuullisen hyviä lukuja lähiviikkoina. Seuraavassa yhtiöiden nimen jälkeen on ilmoitettu tilinpäätöstiedotteen tarkkaa julkistamispäivää.

Tuloksensa todella merkittävästi parantavia pörssiyhtiöitä on vähän. Ryhmään kuuluvat mm. Aspo (12.2.), Kone (29.1.), Metsä Board (5.2.), Munksjö (12.2.), Outokumpu (12.2.) ja Ponsse (17.2.). Aspon osingon yllättävä puolittaminen viime keväänä 0,21 euroon sai selityksensä loppuvuonna Leipurin-annin yhteyteen suunnitellun lisäosingon muodossa. Venäjästä huolimatta Aspon vuoden 2014 tulos on niin vahva, että vähintäänkin paluu vanhaan 0,42 euron tasoon lienee odotettavissa. Leipurin-operaatio tuskin on toteutettavissa kuluvankaan vuoden aikana.

Kone jatkaa vakaata nousuaan. Tuskin osinkoehdotuskaan jää edes lähelle aiempaa yhtä euroa. Sekä Ponssen että Metsä Boardin vuoden takaisiin osinkoihin (0,30 euroa ja 0,09 euroa) odotamme myös prosentuaalisesti selvää nousua. Munksjön ja Outokummun tulosparannukset eivät sen sijaan lämmitä, sillä kummankin kannattavuus on edelleen vaatimaton. Outokummulta on turhaa odottaa mitään osinkoa. Munksjön mahdollisuudet nostaa edellisen kevään 0,10 euron osinkoa näyttävät vaikealta, ehkä pientä tarkistusta lukuunottamatta.

Seuraava ryhmä koostuu yhtiöistä, joissa vuoden 2014 tulos todennäköisesti on vain hieman parempi kuin edellisvuoden tulos. Tämä mahdollistaisi kuitenkin useimmissa tapauksissa osingon korottamista. Ryhmään kuuluvat mm. Cargotec (10.2.), Elisa (30.1.), Huhtamäki (12.2.), Konecranes (4.2.), Lassila & Tikanoja (4.2.), Nokia (29.1.), Nordea (28.1.), Sampo (11.2.), Stora Enso (4.2.), Tieto (5.2.), UPM-Kymmene (3.2.), Uponor (12.2.), Valmet (6.2.) ja Wärtsilä (29.1.).

Cargotecin osinko on tippunut vuoden 2012 kevään eurosta viime kevään 0,42 euroon. Nyt on aika vaihtaa suuntaa ja nostaa osinkoa ehkä kymmenkunta senttiä. Rajoitetusti kasvumahdollisuuksia omaavan Elisan ja Stora Enson osingot saattavat hyvinkin pysyä tutuilla 1,30 ja 0,30 euron tasoilla. Myöskin Konecranesin ja Uponorin osingot noussevat enintään viidellä ja kahdella sentillä 1,10 ja 0,40 euroon. Huhtamäellä ja Tiedolla on tapana tehdä pieniä tarkistuksia voitonjakoonsa joka vuosi, joten entiset 0,57 ja 0,90 euron osingot korotettaneen muutamalla sentillä. Lassila maksanee myös viimevuotista 0,50 euroa enemmän.

Todella sekavasti tilinpäätöksistään raportoivan Nokian osinkopäätöstä on vaikea haarukoida. Viime keväänä maksettiin 0,11 euron normaaliosingon lisäksi 0,26 euron lisäosinko. Nyt normaaliosinko noussee parilla-kolmella sentillä. Valmetin kannattavuus ei ole häikäisevä, vaikka tilauskanta ja saadut tilaukset ovat kasvaneet ilahduttavan hyvin. Vaikka osinko ehkä nouseekin hieman 0,15 eurosta, sen taso on erittäin matala osakekurssiin verrattuna. Aina osakasystävällistä osinkopolitiikkaa harjoittaneen Wärtsilän osinko noussee ehkä viidellä sentillä 1,10 euroon.

Nalle Wahlroosin reviirissä ymmärretään jatkuvasti nousevan osingon taikaa osakekurssin kannalta. Sekä Nordean että Sammon osingot korotettaneen jälleen tulevana keväänä. Nordea aikoo kasvattaa voitonjaon osuutta tuloksesta. Sammon korotus jäänee nyt 10-15 senttiin. Viime keväänä tuli 1,65 euroa eli 30 senttiä lisää. UPM-Kymmene on ehtinyt jo vihjata, että yhtiön osingonmaksukyky on paranemassa. Veikkaamme, että saamme kymmenen senttiä lisää kolme vuoden aikana maksettuun 0,60 euroon.

Monessa yhtiössä vuoden 2014 tulos on samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Näitä yhtiöitä ovat esimerkiksi Aktia (12.2.), Amer (5.2.), Caverion (16.2.), Kemira (10.2.), Kesko (10.2.), Orion (4.2.), Sanoma (5.2.) ja TeliaSonera (29.1.). Näiden osalta ennallaan pysyvä osinko lienee kaikkein luotettavin ennuste. Uskomme kuitenkin, että Amer tapansa mukaisesti jatkaa pienten askelten politiikkaa ja nostaa osinkonsa hieman viime kevään 0,40 eurosta. Osingon lievä tarkistus ylöspäin voi tulla kyseeseen myös Keskossa. Mikäli Sanoma pysyy kannassaan, että yhtiö kääntyy vuonna 2016, viime kevään 0,10 euron symbolista minimiosinkoa voitaneen jo tänä keväänä korottaa.

Vuoden 2013 tilinpäätöstä hieman heikompia lukuja odotamme mm. seuraavilta yhtiöiltä: Alma Media (13.2.), Cramo (10.2.), Finnair (11.2.), Fiskars (6.2.), Fortum (4.2.), Ilkka (16.2.), Metso (5.2.), Neste Oil (4.2.), Nokian Renkaat (5.2.), Ramirent (12.2.), Tikkurila (10.2.) ja YIT (5.2.).

Edellä mainituista yhtiöistä ilman muuta mielenkiintoisin on poikkeuksellisen kannattava Nokian Renkaat, joka on saanut kärsiä siitä, että se on Venäjän suurin kulutustavaroita vievä teollisuusyhtiö. Putinista huolimatta yhtiö on ilmoittanut rohkeasti, että viime vuoden liikevoitto arvioidaan olevan 300–320 miljoonaa euroa (vuonna 2013: 386 MEUR). Tätä kirjoitettaessa ei ole ainakaan vielä julkaistu tulosvaroitusta, joten ennuste toteutunee. Kun vielä muistamme lisäverojupakkaa, jossa yhtiö on vahvoilla, entinen 1,45 euron osinko näyttää melko turvatulta. Mikäli osinko pysyy ennallaan, osakkeen kurssiromahdus on ollut sijoittajilta melkoinen ylilyönti.

Cramolla ja Ramirentilla saattaa olla vaikeuksia pitää kiinni aiemmista 0,60 ja 0,37 euron osingoista. Venäjän riepotteleman YIT:n tapauksessa 0,38 euron osingosta kiinni pitäminen näyttää jopa toivottoman haastavalta tavoitteelta. Finnair on lohduton tapaus ja nollaosinko lienee varma.

Fiskarsilla on tapana vuosittain rukata varovaisesti ylöspäin normaaliosinkoaan (lisäosinkoja on maksettu sitä mukaa, kun Wärtsilä-pottia on pienennetty), joten 0,67 euron osinko noussee 1–3 senttiä. Samanlaista osinkolinjausta noudattaa Putin-kärsijä Tikkurila, joka yhtiönä on vahva ja vakavarainen. Ehkä uskallamme tulosheikennyksestä huolimatta toivoa sentin pari lisää viime keväiseen 0,80 euroon?

Jäykkää osinkopolitiikkaa harjoittava Fortum on nyt tavallista mielenkiintoisempi, koska tilinpäätökseen sisältyy muhkea myyntivoitto Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnasta. Se mahdollistaisi lisäosingon maksamista, mikä varmasti sopisi valtiolle. Sekä Neste Oilin että Metson osingot pysynevät suurin piirtein ennallaan.

Alma Media ja sen suuromistaja Ilkka ovat sidoksissa toisiinsa. Mediamurros on tehnyt pahaa jälkeä kummassakin, jotka molemmat turvautuivat viime keväänä 0,10 euron minimiosinkoon. Alman osinko on elintärkeä Ilkalle, jolla oman toimintansa perusteella olisi ehkä varaa tarkistaa osinkoa ylöspäin. Kummankin yhtiön osakekurssi noudattelee melko orjallisesti osingon suuruutta.

Pörssilistalta löytyy luonnollisesti myös yhtiöitä, joitten kannattavuus on kärsinyt viime vuonna tuntuvasti edelliseen vuoteen verrattuna. Näitä ovat esimerkiksi Ahlstrom (29.1.), Apetit (25.2.), Outotec (6.2.), PKC Group (12.2.), Pöyry (4.2.) ja Stockmann (13.2.).

Selkeästi nollalinjalla jatkaa Pöyry. Stockmann kokee pitkän historiansa ilmeisesti pahinta kriisiä. Tuskin hallitus voi ehdottaa osingonjakoa, vaikka yhtiöllä on paljon osinkotuloista riippuvaisia säätiöomistajia. Myös Ahlstromin tilanne on osingonjaon kannalta tukala, vaikka suku on aiemmin tottunut anteliaiseen osinkopolitiikkaan.

Osinkoja maksettaneen edelleen Apetitin, Outotecin ja PKC;n omistajille, mutta todennäköisesti edellisvuotta vähemmän.

Omistamme osakkeita kaikissa edellä mainituissa yhtiöissä paitsi Apetitissa, Baswaressa, Finnairissa, Metsä Boardissa, Nordeassa ja Ponssessa.

Kim Lindström