Vältteleekö sijoittaja tappioista keskustelemista?

Sosiaaliset sijoitusverkostot ja sosiaalinen sijoittaminen ovat verrattain uusia ilmiöitä. Ei siis ihme, että niitä ei ole vielä tutkittu kovin paljon tieteellisin metodein.

Viime vuonna julkaistu Jaakko Virtasen gradu onkin tässä suhteessa todellista pioneerityötä: Aalto-yliopistolle tekemässään gradussa Virtanen hakee vastauksia siihen, miten sijoittajat hyödyntävät tätä uutta sosiaalista työkalua käytännön sijoitustoiminnassaan.

Virtanen kirjoitti alkuvuodesta tutkimuksensa tuloksista Nordnet Blogissa. Tässä kirjoituksessa keskitytään tiivistämään tutkimuksen seuraavat kiinnostavat osa-alueet:

• Kopioivatko sijoittajat toistensa kauppoja?
• Vältteleekö sijoittaja virheistä ja tappioista keskustelemista?

Vaikuttavatko muut sijoittajat sijoituspäätöksiin?

Virtanen teki Nordnetin tuella pro gradu -tutkielman Shareville-jäsenten vuorovaikutuksesta. Hän kirjoitti tutkimuksensa auki kolmessa blogikirjoituksessa, joissa hän syventyi esimerkiksi siihen, onko aktiivisuudella merkitystä tietyn käyttäjän seuraajamääriin, tai että onko kolmen tähden tähtiluokitus suosion tae Sharevillessä:

Kolmas @Shareville tähti ansaittu suorille osakesijoitukselle #isopeukku #sijoittaminen #osake #salkku

— Nuuka (@Nuukablog) 30. syyskuuta 2016

Koska aihealueelta ei löydy aiempia akateemisia tutkimustuloksia, tulokset ovat ainutlaatuiset.

Parempia päätöksiä vai kopiointia?

Osakkeiden osto- ja myyntipäätökset ovat henkilökohtaisia ja perustuvat näkemykseen liiketoiminnan todellisesta arvosta, osinkotuotosta ja markkina-arvosta. Osake voi pysyä salkussa jopa vuosia, tuottaen omistajalle arvonnousua liiketoiminnan kautta.

Sosiaalisen sijoitusverkoston ideana on tarjota sijoittajalle kanava ajatustenvaihtoon ja oppimiseen. Keskustelu muiden sijoittajien kanssa ja menestyvien sijoittajien kaupankäynnin näkeminen voivat näin ollen johtaa parempiin sijoituspäätöksiin. Ovatko Sharevillen jäsenet sitten taipuvaisia kopioimaan toistensa kauppoja?

Mitä enemmän seuraajia, sitä enemmän kopioituja kauppoja?

Toisen jäsenen kauppojen automaattinen kopiointi ei ole Sharevillessä mahdollista, joten tutkimuksessa määriteltiin ehdot ”kopiokaupalle”. Jos Arne ostaa arvopaperia ja Arnen seuraaja Björn ostaa samaa paperia ennen päivän päättymistä, kyse on todennäköisesti kopiokaupasta.

Määrittely itsessään ei ole täysin yksioikoinen tai erehtymätön, sillä

• Arne voi olla viimeinen Björnen ostopäätöksen laukaiseva tekijä,
• Björn voi sattumalta ostaa samaa arvopaperia,
• Björn voi tehdä kaupat vasta 3 päivän kuluttua, eikä silloin ole mukana laskuissa.

Määrittelyn puitteissa voi kuitenkin arvioida todennäköisyyksiä sille, tekikö Björn kaupat sattumalta samaan aikaan.

Tuloksien perusteella näyttää siltä, että jäsenet todellakin seuraavat ja ainakin toisinaan kopioivat toistensa kauppoja. Ihan yleisestä ilmiöstä ei ole kyse, sillä 1000 seuraajasta 1–2 tekevät tämän määrittelyn mukaisen kopiokaupan.

Kopiointi ei ole myöskään riippuvainen seuraajamääristä. Todennäköisempää näyttää jopa olevan, että seuraajasi kopioivat kauppoja, mikäli sinulla on vähemmän seuraajia. Seuraavaksi voimmekin etsiä vastausta tilanteen synnyttämään mielenkiintoiseen kysymykseen…

Vaikuttaako kauppojen kopiointi osakkeiden hintoihin?

Kun kyseessä ovat verrattain pienet pörssit ja yhtiöt kuten Pohjoismaissa, voi piikki kysynnässä teoriassa nostaa hetkellisesti osakkeiden hintoja ja aiheuttaa kysyntäkuplan nousevien hintojen houkutellessa ostajia.

Voiko kyseisen tilanteen luoda tai voiko siitä hyötyä, jos on paljon seuraajia Sharevillessä? Vaikka osakekurssien manipulointi on laitonta, Arne voisi ostaa pientä, vähän vaihdettua osaketta ja odottaa seuraajien kopiokauppojen tuomaa hinnan nousua myydäkseen osakkeet korkeammalla hinnalla.
Tutkimuksen tulosten valossa yksittäisellä Sharevillen jäsenellä ei kuitenkaan ole kurssien heilutteluun vaadittavaa vaikutusvaltaa.

Pienten yhtiöiden vaihto voi normaalitilanteessa vaihdella moninkertaisesti, joten kurssimanipulaation toteutumiseksi vaihdon pitäisi olla viisi- tai kymmenenkertaa suurempi. Euroissa tämä tarkoittaa siis kymmeniä tuhansia euroja suurempaa vaihtoa.

Piensijoittajien yksittäisen osakkeen suuruus salkun kokonaiskoosta on tyypillisesti muutamia tuhansia euroja. Koska edellä todettiin, että 1000 seuraajasta vain 1-2 voisi kopioida kaupan, ei ole todennäköistä, että osakekurssien heilahtamiseen tarvittava kymmenien tuhansien eurojen kysyntä täyttyy.

Vältteleekö sijoittaja tappioista keskustelemista?

Sijoittajilla on tutkitusti inhimillistä haluttomuutta tunnustaa virheellisiä sijoituspäätöksiä. Aiheesta löytyy paljon akateemista tutkimustietoa.

Lisäksi sijoittaja voi  jopa tiedostamattaan valikoida ulospäin suuntautuvaa viestiään ja jättää virheet ja tappiot mainitsematta, jolloin keskustelut voivat antaa vinoutuneen käsityksen sijoittajan menestyksestä.

Onko tilanne sama myös Sharevillessä? Kuinka usein käyttäjät kommentoivat voitollisia tai tappiollisia myyntejään? Vältteleekö sijoittaja tappioista keskustelemista? Tuloksista syntyi melkoinen Suomi-Ruotsi ottelu.

Kauppoja kommentoidaan laiskasti

Yllättävän harva Shareville-käyttäjä kommentoi kauppojaan tutkimusjakson aikana, sillä vain noin 2 % kaikista osakemyynneistä tuli kommentoiduksi. Tutkimuksen tuloksista voi kuitenkin päätellä, että jäsenet ovat taipuvaisia kommentoimaan hanakammin voitollisia myyntejä.

Lähemmin tarkasteltuna ruotsalaiset kallistuvat tällaiseen valikoivaan viestintään useammin kuin suomalaiset. Kommenttien määrässä on kuitenkin selkeä ero: ruotsalaiset kommentoivat kauppojaan selvästi suomalaisia enemmän.

Maaottelun henkinen voitto suuntautuu Virtasen mukaan kuitenkin suomalaisille, sillä tulosten valossa on mahdollista, että suomalaiset myöntävät virheensä rehellisemmin kuin länsinaapurimme. Suomalaiset eivät siis niin usein välttele virheistä tai tappioista keskustelemista.

Mokasitko sijoituspäätöksissä?

Muistamme asioita valikoivasti ja vaikenemme helposti omista virheistä. Tällainen käytös johtaa tutkitusti huonompiin sijoituspäätöksiin, erityisesti tilanteessa, jossa tappiollista sijoitusta pidetään salkussa liian pitkään.

Tutkimuksen toteuttanut Virtanen käyttää Sharevilleä sijoituspäiväkirjanaan, jolloin hän ei jälkikäteen ole pelkän muistin varassa vaan voi lukea, mitä kirjoitti päätöksistään.

Hänen vinkkinsä muille sijoittajille on, että kirjoita sijoituspäätösten perustelut ylös. Ole rehellinen varsinkin (ehkä jopa harmittavien) tappiollisten myyntien kohdalla. Näin voit puida päätöstäsi jälkiviisaudella myöhemmin ja oppia omista virheistä eikä tarvitse luottaa omaan valikoivaan muistiin.

Jaakko Virtanen sijoittaa myös itse ja on aktiivinen Sharevillen jäsen. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori ja työskentelee suomalaisessa ohjelmistoyhtiössä. Voit lukea kaikki julkaistut tutkimustulokset Jaakon täyspitkistä kirjoituksista:

• Tutkimustuloksia sosiaalisesta sijoittamisesta – osa 1/3
• Tutkimustuloksia sosiaalisesta sijoittamisesta – osa 2/3
• Tutkimustuloksia sosiaalisesta sijoittamisesta – osa 3/3
• Virtasen gradu Aalto-yliopiston sivuilla

P.S. Tutkimuksessa käytetty aineisto käsiteltiin anonyymisti siten, ettei yksittäistä käyttäjää tai henkilötietoja voinut tunnistaa, sillä tietoturva ja yksityisyys olivat kantavat periaatteet toteutettaessa suuraineistotutkimusta sijoituspalveluiden yhteydessä.