Hallintarekisteri – paljon melua tyhjästä

Kirjoitettu 05 heinäkuu 2017, kello 16:39 | Martin Paasi

blog_image

Osakeomistusten hallintarekisteriä koskevasta asetuksesta käyty keskustelu on varmasti ihmetyttänyt alan asiantuntijoita siinä missä maallikoitakin.

Edellisiä lähinnä siksi, että hallintarekisterin pakollinen jalkauttaminen Suomen lakiin ei käytännössä muuta mitään. Jälkimmäisiä siksi, että tuskin miesmuistiin mikään julkinen keskustelu on ollut niin sekavaa.

Hallintarekisteriä koskeva asetus pyrkii avaamaan arvopaperisäilytyksen kilpailulle. Tämä on yksi askel kohti yhä toimivampia yhteismarkkinoita EU:ssa. Asetus on sellaisenaan tullut voimaan kaikissa jäsenmaissa. Myös Suomessa.

Mistä hallintarekisterijupakassa sitten on kysymys ja mikä muuttuu?

Euroclear Finlandilla monopoli Suomessa

Arvopaperikeskuksissa säilytetään arvopapereita. Säilytyksessä varmistetaan esimerkiksi se, että osingot ja muut tuotot maksetaan oikeille omistajille. Nykyisen suomalaisen käytännön mukaan säilytys on suoraa. Säilytystilit ovat Suomen ainoassa arvopaperikeskuksessa, Euroclear Finlandissa, rekisteröitynä suoraan omistajien nimiin.

Sen sijaan ulkomaalaisten omistukset suomalaisissa osakkeissa säilytetään arvopaperikeskuksessa suomalaisen pankin nimissä. Puhutaan hallintarekisteristä. Tässä tapauksessa lopullisen omistajan henkilöllisyys ei ole julkisesti todettavissa.

Myös suomalaisten ulkomaiset omistukset säilytetään kohdemaassa vastaavalla tavalla. Esimerkiksi suomalaisten omistamat osakkeet Yhdysvalloissa säilytetään paikallisen pankin nimissä.

 Suoran omistuksen malli tekee läpinäkyvyyttä ja pitää osapuolten varat erillään toisistaan. Edellinen saattaa olla viranomaisten mieleen, jälkimmäinen on varmempi esimerkiksi finanssikriisien aikaan. Suora omistus mahdollistaa lisäksi oikean verokohtelun jo lähdemaassa.

Yhteisillä niin sanotuilla laaritileillä vallitsee puolestaan solidaarinen vastuunjako. Kaikki, joilla on kyseistä arvopaperia säilytyksessä samalla tilillä jakavat mahdollisen tappion keskenään jos osakkeita jonain päivänä olisi liian vähän.

Hallintarekisteri maailmalla yleisempi

Hallintarekisteri on maailmalla yleisempi käytäntö. Suoran omistuksen malli on sijoittajalle kalliimpi, eikä sitä käytetä kuin Pohjoismaissa, Kreikassa ja Sloveniassa. Suoran omistuksen maissa kilpailu on siksi vähäisempää ja palvelujen hinnat korkeammat.

Politisoituneessa ja populistisessakin julkisessa keskustelussa hallintarekisteriä on moitittu siksi, että se mahdollistaa omistusten piilottamisen.

Suomalaisten omistukset kotimaisissa arvopapereissa ovat kuitenkin jo nyt näkymättömiä, jos suomalainen sijoittaja käyttää esimerkiksi ulkomaista varainhoitajaa. Tällöin arvopaperikeskuksessa näkyy vain kyseisen ulkomaisen varainhoitajan käyttämän paikallisena ala-säilyttäjänä toimivan pankin, esimerkiksi Nordean, nimi.

Mikäli haitalliselta piilottelulta halutaan välttyä, pitäisi sijoittajan luottamustehtävien osalta harkita  pikemminkin sidonnaisuusilmoitusvaatimusten laajentamista. Hallintarekisteriasetus ei käytännössä muuta tilannetta suuntaan tai toiseen.

Suomi ei voi rajoittaa muiden lainsäädäntöä

EU:n hallintarekisteriä koskeva asetus mahdollistaa yksilöllisen asiakaserottelun Suomessa. Hallituksen viimeisin esitys hyödyntää tätä poikkeuslupaa ja pakottaa Suomessa toimivia arvopaperikeskuksia ylläpitämään suoran omistuksen mallia suomalaisille, jotka omistavat suomalaisia osakkeita. Hallintarekisteri ei siis ”tule Suomeen” ja omistus on jatkossakin tältä osin julkista.

Samalla asetuksessa kuitenkin todetaan, että pörssiyhtiöillä pitää olla oikeus saada valita, mitä EU-alueen arvopaperikeskuksista se käyttää. Tästä seuraa se, että jos suomalainen yhtiö päättää käyttää ulkomaista pörssiä ja arvopaperikeskusta, saattavat suomalaisten sijoittajien omistukset kyseisessä yhtiössä olla hallintarekisteröityjä ja ”piilossa” paikallisen käytännön mukaisesti.

Ymmärrettävästi Suomi ei voi omalla lainsäädännöllään rajoittaa EU-asetusta tai muiden maiden lainsäädäntöä.

Verottaja saa automaattisesti tiedot

Vaaditaanko nyt lainsäädäntöä, joka varmistaisi verottajan tiedonsaannin sen päivän varalta, kun ensimmäinen suomalainen yhtiö päättää listautua sellaisen maan pörssiin, jossa arvopapereita säilytetään hallintarekisterikäytännön mukaisesti?

Tällainen laki on turha vuoden alussa voimaan tulleen verotietojen vaihto-ohjelman Common Reporting Standardin (CRS) takia. Suomalaisten ulkomaille hallintarekisteröidyt omistukset, korot ja osingot tulevat CRS:n puitteissa automaattisesti verottajan tietoon.

Kateelliset naapurit voivat jatkossakin kaivaa esiin niiden suomalaisten suomalaiset omistukset, jotka käyttävät suomalaista palveluntarjoajaa. Mikäli palveluntarjoaja kuitenkin on ulkomainen, ovat suomalaiset omistukset verottajaa lukuun ottamatta ”piilossa” jatkossakin.

Ainoa ero entiseen syntyy sinä päivänä kun suomalainen yhtiö päättää Helsingin pörssin sijaan listautua ulkomaiseen pörssiin. Silloin suomalaisten omistukset ovat automaattisesti naapureilta piilossa.

Hyvin perustein voi sanoa, että hallintarekisterijupakka on ollut melua aika lailla tyhjästä.

Kirjoitus julkaistu myös Talouselämässä

Arvostele, kommentoi
ja jaa kirjoitus!

73%

comments

13 Kommenttia

24 Tykkää 9 Ei tykkää
Raportoi kirjoitus


  1. Onkohan varojen piilottelu esimerkiksi Ruotsissa noussut uusiin sfääreihin, kun hallintarekisteri on ollut jo pidempään käytössä? Mistään tällaisesta ei ole ainakaan uutisoitu…
    Joka tapauksessa hallintarekisteriasia on noussut itseään suuremmaksi kohuksi. Paljon tärkeämpi asia olisi mm. osinkojen verotuksen tasapuolistaminen. Nyt piensijoittaja maksaa osingoista noin 25% veroa ja ammattiyhdistysliikkeet ja muut veroparasiitit maksavat 0%. (Kyllä, luit oikein: Nolla prosenttia.)

    Vastaa | Raportoi kommentti elokuu 3, 2017 at 10:11 am
  2. Valitettavasti tää kateus-argumentti alkaa olemaan aika kulutettu. Sen käyttäjät eivät tunnu tietävän että kateus kulkee mys toiseen suuntaan.

    Kateus voi toimia myös motivoivana tekijänä, kuten itselläni. Muiden menestyksen näkeminen saa mestyksen haluamista. Miten voisi koskaan haluta menestyä, jos sitä ei koskaan näe? Kateus ei siis ole ainoastaan sitä että muilta pitäisi ottaa pois.

    Jos omistukset ovat hallintarekisteriin siirtymisen jälkeen vielä vähintään viranomaisille näkyviä ja jos sijoittajien riskit eivät nouse laaritilien myötä, niin sitten ihan sama onko hallintarekisteri vai suora omistus. Mutta näin ei taida olla joten voi voi.

    Vastaa | Raportoi kommentti heinäkuu 29, 2017 at 12:19 pm
  3. ”Yhteisillä niin sanotuilla laaritileillä vallitsee puolestaan solidaarinen vastuunjako. Kaikki, joilla on kyseistä arvopaperia säilytyksessä samalla tilillä jakavat mahdollisen tappion keskenään jos osakkeita jonain päivänä olisi liian vähän.”

    Kasvaako hallintarekisterin myötä siis piensijoittajien riskitaso?

    Vastaa | Raportoi kommentti heinäkuu 26, 2017 at 2:34 pm
  4. Tässä tekstissä on asiavirheitä, mm. se että hallintorekisterin ajaminen lainsäädäntöön olisi ollut pakollista. Ei ollut, mutta sillä kokoomus ja keskusta saivat sen myytyä eduskunnalle ja kansalle. Poliitikoitahan tämä hyödyttää, erityisesti niitä joilla on yrityskytköksiä (kuten pääministeri Sipilällä), koska nyt ne on helppoa piilottaa kansalta ja medialta. Samoin veronkierto helpottuu, mutta sekin lähinnä koskee niitä joilla on sen verran varallisuutta että kaikki kikkailu on kotiinpäin. Näin Suomesta tehdään Italia.

    Vastaa | Raportoi kommentti heinäkuu 18, 2017 at 1:52 pm
  5. En edelleenkään ymmärrä, onko laillista omistaa ulkomaille listautunutta suomalaisyhtiötä hallinterekisteröitynä (suomalaisen pankin kautta).

    ”Tästä seuraa se, että jos suomalainen yhtiö päättää käyttää ulkomaista pörssiä ja arvopaperikeskusta, saattavat suomalaisten sijoittajien omistukset kyseisessä yhtiössä olla hallintarekisteröityjä ja ”piilossa” paikallisen käytännön mukaisesti.”

    Eli voinko nyt ostaa Nordnetin kautta esimerkiksi Ruotsiin listautuneita suomalaisyhtiöitä?

    Vastaa | Raportoi kommentti heinäkuu 6, 2017 at 8:54 am
  6. Nordnet tietysti kannattaa osake piilottelu lakia kun sormet syyhyää päästä provikoille miljonäärien omistuksien piilotteluun erillaisin veroparasiitti järjestelyin. Nordnetin 100 euron kauppoja tekevät pikku porvarit tälläisistä veronkierto laista ei pääse hyötymään vaan kyllä jatkossakin piensijoittajat maksavat verot viimeistä senttiä myöten.
    Mielestäni Nordnet ja Martin Paasi voisi keskittyä tekemään laadukkaita ja edullisia palveluita asiakkailleen sekä jättämään politiikan tekemisen muille areenoille.

    Vastaa | Raportoi kommentti heinäkuu 6, 2017 at 2:00 am
    • Millä tavalla tämä laki mahdollistaa ”miljonäärien omistusten piilottelun”?

      Vastaa | Raportoi kommentti heinäkuu 14, 2017 at 12:38 am
      • Nyt erillaiset veroparasiitti järjestelyt helpottuvat. Toki on se ollut mahdollista ennenkin kuten tapaus Nordea osoittaa.
        Ei tätä huvikseen poliisi, verottaja ja useimmat lausunnon antajat vastustaneet. Kuitenkin kokoomus ja keskusta runnoivat lain läpi, koska on kannattavaa piilottaa omat ja kavereitten varat veroparasiittiin. Eu muka pakotti tekemään tälläisen lain, ei muuten pakottanut. Laki muka tarpeellinen ettei kateelliset naapurit katso omistuksiani. Omilla naapureillani on muuten oma elämä eikä ne sitä tuhlaa omistuksieni tutkimiseen.
        Paasille voisin sanoa sen, että jos kirjoituksessaan joutuu vetoamaan kateus tai vaikka ihan mihin vaan korttiin, niin on kirjoituksen asia pohja pehmeällä perustalla.

        Vastaa | Raportoi kommentti heinäkuu 19, 2017 at 1:41 am
  7. Tyypillinen poliittinen prosessi. Kasa vailla pätevyyttä olevia ihmisiä äänestävät asioista joista he eivät ymmärrä ja joista he eivät edes voi tosiasiallisesti päättää. Sitten oppositio keksii tehdä asiasta haloon ja luo olkiukkoja ihan vain koska tietävät äänestäjiensä olevan vielä itseäänkin vähemmän perillä mistään. Ja lehdistö tanssii ripaskaa saadessaan kirjoitettavaa.

    T. Minä en ole äänestänyt yhtäkään nykyisistä apinoista Helsingin hallinnon rahanpolttolaitokseen

    Vastaa | Raportoi kommentti heinäkuu 6, 2017 at 1:22 am