Martin Paasi
Osakeomistusten hallintarekisteriä koskevasta asetuksesta käyty keskustelu on varmasti ihmetyttänyt alan asiantuntijoita siinä missä maallikoitakin.
Edellisiä lähinnä siksi, että hallintarekisterin pakollinen jalkauttaminen Suomen lakiin ei käytännössä muuta mitään. Jälkimmäisiä siksi, että tuskin miesmuistiin mikään julkinen keskustelu on ollut niin sekavaa.
Hallintarekisteriä koskeva asetus pyrkii avaamaan arvopaperisäilytyksen kilpailulle. Tämä on yksi askel kohti yhä toimivampia yhteismarkkinoita EU:ssa. Asetus on sellaisenaan tullut voimaan kaikissa jäsenmaissa. Myös Suomessa.
Mistä hallintarekisterijupakassa sitten on kysymys ja mikä muuttuu?
Euroclear Finlandilla monopoli Suomessa
Arvopaperikeskuksissa säilytetään arvopapereita. Säilytyksessä varmistetaan esimerkiksi se, että osingot ja muut tuotot maksetaan oikeille omistajille. Nykyisen suomalaisen käytännön mukaan säilytys on suoraa. Säilytystilit ovat Suomen ainoassa arvopaperikeskuksessa, Euroclear Finlandissa, rekisteröitynä suoraan omistajien nimiin.
Sen sijaan ulkomaalaisten omistukset suomalaisissa osakkeissa säilytetään arvopaperikeskuksessa suomalaisen pankin nimissä. Puhutaan hallintarekisteristä. Tässä tapauksessa lopullisen omistajan henkilöllisyys ei ole julkisesti todettavissa.
Myös suomalaisten ulkomaiset omistukset säilytetään kohdemaassa vastaavalla tavalla. Esimerkiksi suomalaisten omistamat osakkeet Yhdysvalloissa säilytetään paikallisen pankin nimissä.
Yhteisillä niin sanotuilla laaritileillä vallitsee puolestaan solidaarinen vastuunjako. Kaikki, joilla on kyseistä arvopaperia säilytyksessä samalla tilillä jakavat mahdollisen tappion keskenään jos osakkeita jonain päivänä olisi liian vähän.
Hallintarekisteri maailmalla yleisempi
Hallintarekisteri on maailmalla yleisempi käytäntö. Suoran omistuksen malli on sijoittajalle kalliimpi, eikä sitä käytetä kuin Pohjoismaissa, Kreikassa ja Sloveniassa. Suoran omistuksen maissa kilpailu on siksi vähäisempää ja palvelujen hinnat korkeammat.
Politisoituneessa ja populistisessakin julkisessa keskustelussa hallintarekisteriä on moitittu siksi, että se mahdollistaa omistusten piilottamisen.
Suomalaisten omistukset kotimaisissa arvopapereissa ovat kuitenkin jo nyt näkymättömiä, jos suomalainen sijoittaja käyttää esimerkiksi ulkomaista varainhoitajaa. Tällöin arvopaperikeskuksessa näkyy vain kyseisen ulkomaisen varainhoitajan käyttämän paikallisena ala-säilyttäjänä toimivan pankin, esimerkiksi Nordean, nimi.
Mikäli haitalliselta piilottelulta halutaan välttyä, pitäisi sijoittajan luottamustehtävien osalta harkita pikemminkin sidonnaisuusilmoitusvaatimusten laajentamista. Hallintarekisteriasetus ei käytännössä muuta tilannetta suuntaan tai toiseen.
Suomi ei voi rajoittaa muiden lainsäädäntöä
EU:n hallintarekisteriä koskeva asetus mahdollistaa yksilöllisen asiakaserottelun Suomessa. Hallituksen viimeisin esitys hyödyntää tätä poikkeuslupaa ja pakottaa Suomessa toimivia arvopaperikeskuksia ylläpitämään suoran omistuksen mallia suomalaisille, jotka omistavat suomalaisia osakkeita. Hallintarekisteri ei siis ”tule Suomeen” ja omistus on jatkossakin tältä osin julkista.
Samalla asetuksessa kuitenkin todetaan, että pörssiyhtiöillä pitää olla oikeus saada valita, mitä EU-alueen arvopaperikeskuksista se käyttää. Tästä seuraa se, että jos suomalainen yhtiö päättää käyttää ulkomaista pörssiä ja arvopaperikeskusta, saattavat suomalaisten sijoittajien omistukset kyseisessä yhtiössä olla hallintarekisteröityjä ja ”piilossa” paikallisen käytännön mukaisesti.
Ymmärrettävästi Suomi ei voi omalla lainsäädännöllään rajoittaa EU-asetusta tai muiden maiden lainsäädäntöä.
Verottaja saa automaattisesti tiedot
Vaaditaanko nyt lainsäädäntöä, joka varmistaisi verottajan tiedonsaannin sen päivän varalta, kun ensimmäinen suomalainen yhtiö päättää listautua sellaisen maan pörssiin, jossa arvopapereita säilytetään hallintarekisterikäytännön mukaisesti?
Tällainen laki on turha vuoden alussa voimaan tulleen verotietojen vaihto-ohjelman Common Reporting Standardin (CRS) takia. Suomalaisten ulkomaille hallintarekisteröidyt omistukset, korot ja osingot tulevat CRS:n puitteissa automaattisesti verottajan tietoon.
Kateelliset naapurit voivat jatkossakin kaivaa esiin niiden suomalaisten suomalaiset omistukset, jotka käyttävät suomalaista palveluntarjoajaa. Mikäli palveluntarjoaja kuitenkin on ulkomainen, ovat suomalaiset omistukset verottajaa lukuun ottamatta ”piilossa” jatkossakin.
Ainoa ero entiseen syntyy sinä päivänä kun suomalainen yhtiö päättää Helsingin pörssin sijaan listautua ulkomaiseen pörssiin. Silloin suomalaisten omistukset ovat automaattisesti naapureilta piilossa.
Hyvin perustein voi sanoa, että hallintarekisterijupakka on ollut melua aika lailla tyhjästä.
Kirjoitus julkaistu myös Talouselämässä
Onkohan varojen piilottelu esimerkiksi Ruotsissa noussut uusiin sfääreihin, kun hallintarekisteri on ollut jo pidempään käytössä? Mistään tällaisesta ei ole ainakaan uutisoitu…
Joka tapauksessa hallintarekisteriasia on noussut itseään suuremmaksi kohuksi. Paljon tärkeämpi asia olisi mm. osinkojen verotuksen tasapuolistaminen. Nyt piensijoittaja maksaa osingoista noin 25% veroa ja ammattiyhdistysliikkeet ja muut veroparasiitit maksavat 0%. (Kyllä, luit oikein: Nolla prosenttia.)
https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/vain-sina-maksat-osinkoveroa-6599841
Tässä piensijoittajan kannalta huomattavasti tärkeämpi epäkohta korjattavaksi kuin mahdollisuus piilottaa omistukset naapurilta.
Jos nordnetin ja Paasin on pakottava tarve kirjoittaa talouspolitiikasta, niin tässä parempi aihe, kun Nordnet kuitenkin on profiloitunut piensijoittajan pankiksi.
Valitettavasti tää kateus-argumentti alkaa olemaan aika kulutettu. Sen käyttäjät eivät tunnu tietävän että kateus kulkee mys toiseen suuntaan.
Kateus voi toimia myös motivoivana tekijänä, kuten itselläni. Muiden menestyksen näkeminen saa mestyksen haluamista. Miten voisi koskaan haluta menestyä, jos sitä ei koskaan näe? Kateus ei siis ole ainoastaan sitä että muilta pitäisi ottaa pois.
Jos omistukset ovat hallintarekisteriin siirtymisen jälkeen vielä vähintään viranomaisille näkyviä ja jos sijoittajien riskit eivät nouse laaritilien myötä, niin sitten ihan sama onko hallintarekisteri vai suora omistus. Mutta näin ei taida olla joten voi voi.
Kateuskortti on todellakin loppuun pelattu, sikäli kun se kaivetaan aina esiin siinä vaiheessa, kun aletaan vaatia ketkuilujen lopettamista ja verojensa sun muiden maksujen hoitamista kuten kuuluukin ilman loisimista. Luulevatko nämä retkut oikeasti, että joku rehellisempi on kateellinen siitä, että pystyvät kusettamaan systeemiä? Ei, se kuuluu näiden retkujen ajatusmaailmaan, ei niiden joiden mielestä jokaisen pitää hoitaa velvoitteensa pakoilematta.
“Yhteisillä niin sanotuilla laaritileillä vallitsee puolestaan solidaarinen vastuunjako. Kaikki, joilla on kyseistä arvopaperia säilytyksessä samalla tilillä jakavat mahdollisen tappion keskenään jos osakkeita jonain päivänä olisi liian vähän.”
Kasvaako hallintarekisterin myötä siis piensijoittajien riskitaso?
Tässä tekstissä on asiavirheitä, mm. se että hallintorekisterin ajaminen lainsäädäntöön olisi ollut pakollista. Ei ollut, mutta sillä kokoomus ja keskusta saivat sen myytyä eduskunnalle ja kansalle. Poliitikoitahan tämä hyödyttää, erityisesti niitä joilla on yrityskytköksiä (kuten pääministeri Sipilällä), koska nyt ne on helppoa piilottaa kansalta ja medialta. Samoin veronkierto helpottuu, mutta sekin lähinnä koskee niitä joilla on sen verran varallisuutta että kaikki kikkailu on kotiinpäin. Näin Suomesta tehdään Italia.
En edelleenkään ymmärrä, onko laillista omistaa ulkomaille listautunutta suomalaisyhtiötä hallinterekisteröitynä (suomalaisen pankin kautta).
“Tästä seuraa se, että jos suomalainen yhtiö päättää käyttää ulkomaista pörssiä ja arvopaperikeskusta, saattavat suomalaisten sijoittajien omistukset kyseisessä yhtiössä olla hallintarekisteröityjä ja ”piilossa” paikallisen käytännön mukaisesti.”
Eli voinko nyt ostaa Nordnetin kautta esimerkiksi Ruotsiin listautuneita suomalaisyhtiöitä?
Et voi ostaa ainakaan Nordnetin kautta. Tutkin jo aikaisemmin asiaa. Et voi, vaikka ilmoittaisit kaikki rehellisesti verottajalle. Onhan se se outoa, että suomalainen ei voi ostaa listattua suomalaista yritystä!
Kyllä voi ihan laillisesti, jos palveluntarjoaja on ulkomainen. Hyvä kilpailija degiro.fi tarjoaa palvelun Hollannista ja varmasti olisi kuulunut jos jotakin olisi tuomittu hallintarekisterin käytöstä. Asiakkaita on varmasti kuitenkin jonkin verran.
Voit ostaa esim Lynxin kautta. https://www.lynxbroker.fi/tietopalvelu/artikkelit/suomalaiset-osakkeet-lynxn-kautta/
Nordnet tietysti kannattaa osake piilottelu lakia kun sormet syyhyää päästä provikoille miljonäärien omistuksien piilotteluun erillaisin veroparasiitti järjestelyin. Nordnetin 100 euron kauppoja tekevät pikku porvarit tälläisistä veronkierto laista ei pääse hyötymään vaan kyllä jatkossakin piensijoittajat maksavat verot viimeistä senttiä myöten.
Mielestäni Nordnet ja Martin Paasi voisi keskittyä tekemään laadukkaita ja edullisia palveluita asiakkailleen sekä jättämään politiikan tekemisen muille areenoille.
Millä tavalla tämä laki mahdollistaa “miljonäärien omistusten piilottelun”?
Nyt erillaiset veroparasiitti järjestelyt helpottuvat. Toki on se ollut mahdollista ennenkin kuten tapaus Nordea osoittaa.
Ei tätä huvikseen poliisi, verottaja ja useimmat lausunnon antajat vastustaneet. Kuitenkin kokoomus ja keskusta runnoivat lain läpi, koska on kannattavaa piilottaa omat ja kavereitten varat veroparasiittiin. Eu muka pakotti tekemään tälläisen lain, ei muuten pakottanut. Laki muka tarpeellinen ettei kateelliset naapurit katso omistuksiani. Omilla naapureillani on muuten oma elämä eikä ne sitä tuhlaa omistuksieni tutkimiseen.
Paasille voisin sanoa sen, että jos kirjoituksessaan joutuu vetoamaan kateus tai vaikka ihan mihin vaan korttiin, niin on kirjoituksen asia pohja pehmeällä perustalla.
Tyypillinen poliittinen prosessi. Kasa vailla pätevyyttä olevia ihmisiä äänestävät asioista joista he eivät ymmärrä ja joista he eivät edes voi tosiasiallisesti päättää. Sitten oppositio keksii tehdä asiasta haloon ja luo olkiukkoja ihan vain koska tietävät äänestäjiensä olevan vielä itseäänkin vähemmän perillä mistään. Ja lehdistö tanssii ripaskaa saadessaan kirjoitettavaa.
T. Minä en ole äänestänyt yhtäkään nykyisistä apinoista Helsingin hallinnon rahanpolttolaitokseen