Halvalla hyvää? Indeksirahastot peitonneet muut 10 vuotta

Kirjoitettu 21 huhtikuu 2017, kello 14:49 | Martin Paasi

blog_image

Tein Helsingin Sanomille vertailun suomalaisista sijoitusrahastoista ”Näin säästät lapselle: eri sijoitustapojen tuotoissa jopa tuhansien eurojen erot 12 vuoden aikana” -juttuun. Siinä vertailin pankkitilin, sekarahastojen, aktiivisten osakerahastojen ja indeksiosakerahastojen keskimääräisiä tuottoja keskenään. Vertailuun otin mukaan kaikki suomalaiset rahastot, joilta löytyy 10 vuoden tuottohistoria Morningstar.fi -sivuilta. Lopputulos on siksi kenen tahansa todennettavissa.

Materiaali keskittyi suomeen sijoittaviin vaihtoehtoihin vertailtavuuden varmistamiseksi (omat säästönsä kannattaa kuitenkin hajauttaa maailmalle). Keskimääräinen vuotuinen tuotto-odotus perustuu ryhmään valikoitujen kohteiden, keskimääräisten vuotuisten tuottolukujen keskiarvoon, 10 vuoden ajalta. Myös ’Riski’, ’Merkintäpalkkio’, ’Juoksevat kulut’ ja ’Lunastuspalkkio’, perustuvat ryhmään valikoitujen kohteiden keskiarvoihin.

 

 

Kuten taulukosta yllä voi huomata, suomalaisten osakeindeksirahastojen keskimääräinen vuotuinen tuotto peittosi muiden rahastokategorioiden tuotot mennen tullen. Vaikka aktiivisesti hoidettujen osakerahastojen keskuudessa oli kaksi rahastoa (Evli Suomi Pienyhtiöt ja Arvo Finland Value), jotka tuottivat parasta indeksirahastoa paremmin (Seligson OMX Helsinki 25), aktiivisuus ei keskimäärin kannattanut.

Kun indeksirahastojen merkintä ja lunastuskustannukset lisäksi ovat murto-osa muiden ryhmien keskimääräisistä kuluista on selvää, että osakeindeksirahastoista olisi keskimäärin saanut parhaimman nettotuoton.

Huomionarvoista on myös Yhdistelmärahastoryhmän korkeat kulut. Ellei korkotaso olisi tasaisesti ollut laskussa viimeisten kymmenen vuoden aikana, yhdistelmärahastojen tuottoluvut olisivat olleet vielä huomattavasti heikommat. Lähes kahden prosentin juoksevilla kuluilla yhdistelmärahastojen korkosijoitukset tuottavat nykyisessä nollakorkoympäristössä varmaa tappiota sijoittajilleen.

Lukujen perusteella laskin myös minkälainen summa olisi odottamassa, kun vanhemmat säästävät 60 euroa kuukaudessa 6 vuotiaalle lapselleen, kun tämä täyttää 18, 26 ja 36 vuotta. Vähensin eri sijoitusvaihtoehtojen tuotto-summista myös mahdolliset merkintä- ja lunastuspalkkiot, jotta lopputulos vastaisi todellisuutta.

 

 

Kuten arvata saattaa ja kuvaajasta yllä voi todeta, passiiviset osakeindeksirahastot tuottaisivat keskimäärin tuhansia euroja paremmin kuin kalliimmat aktiiviset osake- ja yhdistelmärahastot. Tämä on täysin akateemisen näytön mukainen tulos. Rahastot jäävät pitkässä juoksussa vertailuindekseilleen keskimäärin synnyttämiensä korkeampien sijoituskulujensa verran. Kustannustehokas indeksirahasto jää siksi vähiten vertailuindeksilleen. Käänteisesti indeksirahasto tuottaa keskimäärin paremmin kuin sen kalliimmat vaihtoehdot.

Helpoin tapa säästää osakkeisiin on toisin sanoen myös tehokas. On totta, että jälkikädessä löytyy aina aktiivisia osakerahastoja jotka olisivat tuottaneet indeksirahastoa paremmin. Ongelma on tunnistaa voittaja etukäteen. Indeksirahastoon sijoittamalla tiedät jo tänään, että sijoituksesi kuuluu ehdottomaan parhaimmistoon kymmenien vuosienkin kuluttua.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Arvostele, kommentoi
ja jaa kirjoitus!

95%

comments

2 Kommenttia

59 Tykkää 3 Ei tykkää
Raportoi kirjoitus


  1. Osakeindeksirahastot ovat aivan ehdottomasti parhaita sijoitus/säästöratkaisuja ns.tavissijoittajalle

    Vastaa | Raportoi kommentti huhtikuu 26, 2017 at 9:18 am
  2. Mielenkiintoista että puhut edelleen yleisnimityksellä ”indeksirahastot” otsikossa, mutta sitten lopputuloksesi on kuitenkin tämä: ”passiiviset osakeindeksirahastot tuottaisivat keskimäärin tuhansia euroja paremmin kuin kalliimmat aktiiviset osake- ja yhdistelmärahastot.”

    Et varmaan ole paha mies etkä tätä tahallasi tee, mutta se että johdonmukaisesti toistat tässä yhdessä sijoittamisen alamuodossa (isot kehittyneiden maiden yritykset) olevan löydöksen yleistämään koko sijoittamisen kenttää luo väärinkäsityksiä.

    Vastaa | Raportoi kommentti huhtikuu 22, 2017 at 5:46 pm