Kalliit rahastot eivät Suomessa kannata (asiakkaille)

Kirjoitettu 12 toukokuu 2017, kello 12:31 | Martin Paasi

blog_image

Miten aktiivisilla osakevalinnoilla hoidettavat, kalliimmat sijoitusrahastot pärjäsivät passiiviselle ja halvalle OMXH25-indeksiosuusrahastolle (ETF) viimeisen kymmenen vuoden aikana?

Vertailin kaikkia Suomeen sijoittavia rahastoja, jotka ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet olemassa. Morningstarin tietokannassa olevat, Suomeen sijoittavat osakerahastoryhmästä löytyi tältä aikajaksolta 22 aktiivisilla osakevalinnoilla hoidettua rahastoa, yksi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sijoittava indeksirahasto sekä OMXH25 ETF.

Aktiivisesti hoidetussa osakerahastossa salkunhoitaja pyrkii rahaston vertailuindeksiä parempaan tuottoon valitsemalla rahaston salkkuun sellaisia osakkeita, jotka tuottavat vertailuindeksissä olevia osakkeita paremmin. Tästä hyvästä suomalaiset aktiiviset rahastot perivät keskimäärin 1,6 prosentin vuotuisen hallinnointipalkkion. Passiivisen OMXH25-indeksiosuusrahaston (ETF) vuotuinen hallinnointipalkkio on 0,18 prosenttia.

22 aktiivisesta rahastosta vain kaksi (2) tuottivat matalakuluista OMXH25ETF indeksirahastoa paremmin. Korkeammat kulut eivät toisin sanoen tuottaneet lisäarvoa niihin sijoittaneille säästäjille. Koko ryhmän keskimääräinen vuotuinen tuotto oli valitulla ajanjaksolla 4,6 prosenttia, OMXH25-indeksiosuusrahaston (ETF) tuoton ollessa 6,3 prosenttia. Aktiivisten rahastojen tuotto oli keskimäärin lähes kolmanneksen (29 %) passiivista indeksiosuusrahastoa huonompi.

 

Osasyynä Suomalaisten aktiivisten rahastojen huonoon menestymiseen on rahastojen laiskuus, salkunhoitajien pelkuruus tai rahastoyhtiön hallinto. Suomalaiset rahastot eroavat vertailuindekseistään hyvin vähän. Morningstarin suomalaisten osakerahastojen Active Share analyysissä olleetsa 27:stä rahastosta vain kolme (!) ylittivät 60 prosentin aktiivisuuden rajan. Mikäli rahaston arvopaperisalkku vastaa vertailuindeksin koostumusta, edellytyksiä lisäarvon luomiselle ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Ellei salkunhoitajana pysty eroamaan indeksistä, ei pidä myydä aktiivista salkunhoitoa kalliilla. Joku taas on väittänyt, että Suomen tehottomilla markkinoilla pystyy synnyttämään lisäarvoa vaikka ero vertailuindeksiin olisikin pieni. Ainakin tämän tilaston valossa väittämä on täyttä puppua.

Mikäli tutkittujen aktiivisten rahastojen kulut kuitenkin olisivat olleet nolla, aktiivisetkin rahastot olisivat keskimäärin tavoittaneet indeksituoton. Parhaiten menestyneistä kahdesta aktiivisesti hoidetusta rahastosta toinen sijoittaa pieniin yhtiöihin ja toinen kasvuyhtiöihin. Varsinkin niin sanotut Small Cap Value rahastot ovatkin tyyliltään kova juttu.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.

Arvostele, kommentoi
ja jaa kirjoitus!

97%

comments

1 kommentti

35 Tykkää 1 Ei tykkää
Raportoi kirjoitus


  1. Mitkä kaksi rahastoa tuottivat paremmin?

    Vastaa | Raportoi kommentti heinäkuu 13, 2017 at 4:25 pm