Miten tulla miljonääriksi?

Korkoja ei kannata hyödyntää vain tanssiravintolassa, vaan ne kannattaa ottaa mukaan myös sijoitustoimintaan. Sijoitus, jolle saatava tuotto lisätään sijoituspääomaan tuottamaan edelleen, kasvaa korkoa korolle. Tämän hienouden ymmärsi ensimmäisten joukossa Albert Einstein, joka kutsui ilmiötä maailman suurimmaksi matemaattiseksi keksinnöksi. Korkoa korolle -tekijän avulla melko maltillinen alkupääoma kasvaa aikojen saatossa pieneksi omaisuudeksi. Tarkastelen tässä kirjoituksessa lyhyesti ajan merkitystä sijoitustuottojen kertymiseen.

Katso esimerkkejä korkoa korolle -efektistä Nordnetin laskurin avulla.

Suhdanteiden yli sijoitussalkun vuosituloja voi kasvattaa kolmen tekijän kautta:

1. Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen
2. Säästöt palkkatuloista
3. Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä

Osakesalkun passiiviset tulot eli osingot kasvavat siis suhdanteiden yli osakemäärän kasvun ja osaketta kohden saatavan osinkovirran kasvun kautta.

Alleviivaamisen arvoista kuitenkin on, että neljäs tuottotekijä, eli aika pääsee korkoa korolle -ilmiön kautta jylläämään toden teolla, kun sijoittaja soveltaa salkunhoidossaan pitkäjänteisesti ja samanaikaisesti useampaa kuin yhtä edellä listattua osinkopotin kasvutekijää.

Parhaimmillaan sijoittaja hyödyntää samanaikaisesti kaikkia kolmea tekijää, aloittaen kyseisen strategian soveltamisen mahdollisimman varhain. Käsittelenkin ajan merkitystä seuraavassa.

Esimerkkejä korkoa korolle -ilmiöstä

Kuvitellaan määrätietoinen ja hyvätuloinen (tai vähämenoinen, mikä on kokemusten perusteella haasteellista neljän lapsen perheessä) säästäjä, joka ohjaa kuukausisäästämisen periaatteita soveltaen kuukausittain 250 euron kertasijoituksen keskimäärin 10 prosenttia vuosittain tuottaville osakemarkkinoille (erittäin pitkän aikavälin nimellinen toteutunut vuosituotto). Mikäli näin toimitaan kurinalaisesti, nostaa strategia valituin oletuksin salkun markkina-arvon 35 vuodessa päälle miljoonan euron.

Laskelmassa on toki muuttujana vuotuinen keskituotto, mutta toisaalta se ei oleta sijoittajalta mitään ylivertaisia kykyjä voittaa markkinoiden normaalituottoa pitkällä aikavälillä. Toki voidaan haastaa oletus, onko markkinoiden tuleva tuotto pysyvästi heikompi kuin historiassa. Toisaalta voihan se olla sitten parempikin?

Keskeiset tekijät, joita laskelma olettaa, ovat pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus. Jos edeltävää sijoitussuunnitelmaa alkaa noudattaa esimerkiksi mahdollisen valmistumisen jälkeen 25-vuotiaana, on tiliotteen viimeinen rivi seitsennumeroinen 60-vuotiaana.

Ajan merkitys on ilmeinen. Mikäli samassa laskelmassa säästäminen aloitetaan jo viisi vuotta aiemmin, 20-vuotiaana, riittävät miljoonasalkun luomiseen 178 euron kuukausisijoitukset.

Mikäli säästämisen pitkäjänteisyyden merkityksen ymmärtää jo yläasteikäisenä, riittää ensimmäisistä kesätyörahoista 50 euron kuukausisäästäminen ja sen jatkaminen aikuisiällä miljoonatavoitteeseen pääsemiseksi 60 ikävuoteen mennessä.

Kuten esimerkit osoittavat, ei sijoittaja tarvitse ylivertaista älykkyyttä, ajoittamiskykyä tai loistavaa yhtiöpoimintaa. Olennaisinta on pitkäjänteinen suunnitelma, joka aloitetaan ajoissa ja annetaan korkoa korolle -tekijän hoitaa työ puolesta. Aika on rahaa! Markkinoiden keskituotto riittää, ja siihen voi tähdätä esimerkiksi passiivisella indeksisijoittamisen strategialla (matalin kuluin).

Olennaisinta on pitkäjänteinen suunnitelma, joka aloitetaan ajoissa ja annetaan korkoa korolle -tekijän hoitaa työ.

Pitkäjänteisyyden osalta on vielä korostettava sitä, että korkotekijä alkaa vaikuttaa toden teolla sijoitushorisontin venyessä 15–20 vuoteen. Tuolloin 10 prosentin vuosituotto on hieman eri summalle kuin sijoitusvuonna 1. Tällaisella ajanjaksolla myös satunnaisuus eliminoituu tehokkaasti, ja hajautettu salkku hakeutuu markkinoiden pitkän aikavälin keskituottoa kohden.

Aloita säästäminen ja suosi osakkeita

Koska pitkässä juoksussa osakesijoittajan keskeisin riski ei ole kurssien heilahtelu vaan liiketoiminnan menestyskaari, kannattaa vuosikymmenten mittaan painottaa osakesijoituksia (joko suoria sijoituksia tai hajautetusti rahastojen kautta), mikäli oma riskinsietokyky suinkin sen sallii. Alhaisemman tuoton korkoinstrumentit kannattaa jättää lyhyen aikahorisontin säästäjille.

Kaikkiaan sijoittajan yksilöllisestä suunnitelmasta riippumatta kannattaa kiinnittää huomioita myös kustannuksiin. Nekin kumuloituvat pitkässä juoksussa tuottojen tapaan. Henkilökohtaisesti olen avannut kustannusten merkitystä vertaamalla vuosikuluja vuosituottoon, en koko sijoituspääomaan. Toisin sanoen prosentin vuosikulut koko salkusta voivat kuulostaa murto-osalta, mutta ne edustavat 10 prosenttia vuotuisesta – edellä lasketusta kymmenen prosentin – keskituotosta.

Henkilökohtaisesti olen avannut kaikille lapsillemme arvo-osuustilit suurin piirtein synnytyssairaalasta kotimatkalla. Kuten edeltävistä laskelmista voi päätellä, kovin suuria summia ei tarvitse kuukausittain sijoittaa perikunnalle taloudellisen turvan luomiseksi, koska aika tekee tehtävänsä pitkällä sijoitushorisontilla.

Kuten edeltävistä laskelmista voi päätellä, kovin suuria summia ei tarvitse kuukausittain sijoittaa perikunnalle taloudellisen turvan luomiseksi, koska aika tekee tehtävänsä pitkällä sijoitushorisontilla.

—

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

• Ota selvää, kuinka nopeasti säästösi voivat kasvaa

Photo credit: Eric Leslie / Foter.com / CC BY-NC-SA