Näin teet lapsestasi sijoittajan

Kirjoitettu 28 helmikuu 2017, kello 15:50 | Suvi Tuppurainen

blog_image

Osa vanhemmista ei koskaan aloita säästämistä ja sijoittamista lapsensa nimiin, vaikka mieli tekisi. Syynä ei ole se, ettei rahaa jäisi menojen jälkeen eikä tiedettäisi, mihin ne kannattaisi sijoittaa. Nämä vanhemmat tietävät varsin hyvin myös sen, että lapselle voi säästää kolmen vuoden aikana 4 999 euroa – siis 138 euroa kuukaudessa – ilman veroseuraamuksia. Ja tämän saavat tehdä sekä molemmat vanhemmat että kummit, mummit, kuka tahansa. Suurin syy tuntuu olevan pelko siitä, että lapsi täysi-ikäisenä nostaa kaikki rahat salkusta ja haihtuu esimerkiksi bilettämään etelän aurinkoon. Törmäsin tähän huoleen tammikuussa tavatessani suuren joukon koulutettuja pienten lasten vanhempia.

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään 16-vuotiaasta nuoresta, joka on sijoittanut kotitöistä saamansa rahat osakkeisiin. Tämän jälkeen sosiaalisessa mediassa esiin nousi huoli siitä, kuka vastaa seurauksista, jos nuori sössii sijoituksensa itse.

Huomio, te kaikki vanhemmat ja lapsenlapselle tai kummilapselle säästämistä suunnittelevat! Tässä muutama sopiva vinkki, joita minä noudatan.

 

Aloita viikkorahoista

Jo 5–6-vuotias osaa usein laskea kaupassa saako eurolla karkkipussin vai ei. Muutaman euron viikkorahalla pääsee harjoittelemaan rahan käyttöä eli kuluttamista, mutta sillä voi myös harjoitella säästämistä. Ostetaan vasta ensi viikolla, kun on säästössä enemmän. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja pitkää pinnaa, mutta suosittelen kokeilemaan.

Puhu taloudesta jokapäiväisenä asiana

Kotona voi puhua raha-asioista pienellekin lapselle. Kouluikäinen ymmärtää jo, että viikonloppuna saatetaan tehdä valintoja elokuvien tai uimahallin välillä tai että säästetään nyt, niin päästään kesälomalla reissuun. Tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta pitkäjänteisyys auttaa tässäkin. Lapsi oppii samalla tervettä taloudenhallintaa, kun raha-asioita ei pidetä piilossa, vaan ne ovat osa perheen arkea samalla tavalla kuin vaikka siivoaminen.

Kerro, minkä verran eri asiat maksavat

En näe mitään syytä siihen, ettei lapselle voisi jo ajoissa kertoa selkeästi, kuinka paljon lomat, harrastukset, lelut ja muut asiat maksavat, ja millainen budjetti perheessä on näihin hankintoihin juuri nyt. Samalla on hyvä kertoa, miksi aikuiset käyvät töissä ja mihin rahat ensi sijassa käytetään: asumiseen, ruokaan jne. Voi sanoa esimerkiksi, että isä opiskelee nyt, jotta saa myöhemmin sopivan työpaikan, tai että juuri nyt töitä on vähän, joten mennään lomamatkalle vasta ensi kesänä.

Ota lapsi mukaan sijoitusten suunnitteluun

Kun lapsi on riittävän iso, hänet voi ottaa mukaan tutkimaan hänelle säästettyä sijoitussalkkua. Itse näytin omalle lapselleni hänen sijoituksiaan ensimmäisen kerran silloin, kun hän oli 6-vuotias. Jostain täytyy aloittaa ja edetä pikku hiljaa. Jonain päivänä, kun lapsi on vähän kasvanut, toivon hänen osallistuvan keskusteluun siitä, mihin seuraavaksi sijoittaisimme hänen tulevaisuuttaan varten säästettyjä rahoja. Harva meistä haluaa antaa sijoitussalkun täysi-ikäistyneelle lapselle kylmiltään. Ottamalla lapsen mukaan osakkeiden tai rahastojen valintaan jo nuorena saatat hänet paljon turvallisemmalle matkalle, sillä sijoittamisen on tarkoitus jatkua täysi-ikäisyyden jälkeenkin.

Luota omaan lapseesi – ja itseesi kasvattajana

Aika moneen asiaan kannattaa suhtautua positiivisesti ja omaan lapseensa kannattaa luottaa. Jos nyt kuitenkin käy niin, että 18 ikävuoden lähestyessä on elämää suurempi bilevaihde päällä tai jos pelkäät oikeasti säästöjen ja sijoitusten valuvan muualle, voi varoja aina käyttää lapsen hyväksi ennen kuin hän saa niihin täyden oikeuden. Lapsen omaisuutta voidaan alaikäisyyden aikana käyttää lapsen omaksi hyödyksi ja hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa. Näitä menoja ovat esimerkiksi harrastuskulut, kielten opiskelu ulkomailla tai kurssikirjat.

Mutta jos lapselle on pienestä pitäen opetettu pitkäjänteistä säästämistä ja fiksua rahankäyttöä, on epätodennäköisempää, että hän haluaisi heti tuhlata vuosien aikana kertyneet säästöt. Siksi rahasta puhuminen lapselle kannattaa.

Arvostele, kommentoi
ja jaa kirjoitus!

100%

comments

14 Kommenttia

100 Tykkää 0 Ei tykkää
Raportoi kirjoitus


  1. Hyvä kirjoitus ja allekirjoitan tuon. Olen nut kolmekymppinen ja minun vanhempani sovelsivat juurikin noita oppeja kun olin pieni.
    Sijoitussalkku oli minun nimissäni, sain sinne välillä sijoituksia lahjoina (esim mummilta 10kpl Nokiaa, enolta 5kpl rautaruukkia jne), ja vanhempani säästivät lisäsivät sinne säännöllisesti rahaa muutaman kympin kuussa. Kun olin 10v alkoi isäni näyttää salkun sisältöä ja tarkistimme tilanteen vähintään vuosittain. Joskus halusin itse ostaa tiettyä osaketta lisää säästettiin viikkorahoilla. 14v aloimme tekemään yhdessä veroilmoitukset, joka ei ollut ollenkaan niin suoraviivaista kuin nykyään! 18v otin salkun omaan hallintaan enkä saanut enää vanhemmilta vetoapua sinne.
    Siitä lähtien olen vain jatkanut salkun kasvattamista. Opiskelut meni ilman lisäyksiä, välillä rankasti biletteässä mutta en kajonnut salkun varoihin. Nostin ainoan kerran varoja sieltä kun olin hankkimassa ensimmäistä asuntoani. En kuitenkaan halunnut pistää koko salkkua lihoiksi sillä tiesin miten tärkeää on pitää jatkuvasti kasvava pesämuna käynnissä. Kun tiesin (ja edelleen tiedän) että minulla on rahallinen back-up jos hommat menevät reisille, on helpompi kokeilla uusia asioita ja esim vaihtaa työpaikkaa kun se ei miellytä.
    Eli summa summarum: luottakaa lapseenne, opettajaa sijoittamista ja hyvä siitä tulee!

    Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 4, 2017 at 11:22 am
  2. Hyvä kirjoitus mutta irrallaan todellisuudesta kuitenkin. Niinhän niitä lapsen rahoja voi käyttää hänen hyväkseen jos näyttää että ei ymmärrä käyttää niitä vanhempien haluamalla tavalla. Esim 15 v alkaen lapsi on jo nuori ja ymmärtää jos hänellä on rahaa ja sitten kätdäön kiivaita keskusteluja siitä mikä on oikea tapa käyttäö niitä. Itse ajattelen että on parasta kasvattaa lapsi mutta antaa olla persaukinen nuori jos ei hommaa rahoja itse, tulee kunnianhimoa. En tarkoita ettei vaikeuksissa voisi auttaa.

    Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 3, 2017 at 9:41 pm
  3. Meillä 11v on valinnut itselleen Softbankia ja Alphabetia ja 8v valitsi Netflixia ja Disneyta. Kaikki ovat plussalla. Jotkut omista poiminnoistani punaisella.

    Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 3, 2017 at 6:24 pm
  4. Ei ole oikeastaan mitään järkeä säästää lapselle omaa salkkua. Ensin on opiskeluaikaiset ongelmat, kun kaverit tosiaan dokaa ja juhlii valtion rahoilla ja tämä lapsi ketä saa pääomatuloja joutuu käyttämään niitä.
    Sitten jos lapsi joutuisi opiskelujen jälkeen elämään toimeentulotuella kun ei työpaikan saanti nykyään varma ole, niin joutuu myymään salkun ja käyttämään rahat ennen kuin alkaa tukea saamaan. Eli kaikki säästetyt rahat voivat mennä hukkaan, kun muuten valtio maksaisi elämisen.

    Järkevämpi sijoittaa omaan salkkuun ja sitten kun lapsi on aikuinen niin tilanteen mukaan lahjoittaa verovapaasti esim. 1500e/vuosi osakkeita. Voi lasta kannustaa sitten vaikka itse ostamaan osakkeita itselleen, ja lupaa lahjoittaa saman verran osakkeita päälle. Eli jos lapsi sijoittaa 1500, niin antaa hänelle siihen 1500 lisää.

    Toinen millä voi kannustaa lasta on että lupaa maksaa tappiot, eli jos osakesalkku on tappiolla esim. 5-10 vuoden päästä, niin lapsen ei tarvitse pelätä tappioita vaan uskaltaa sijoittaa isojakin summia osakkeisiin.

    Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 3, 2017 at 5:52 pm
    • Esko ja LopullaBensaa: varmasti näin on, jos haluaa opettaa lapsensa ottamaan täyden hyödyn irti valtion tuista. Mutta näettekö tässä vaaran, että lapsi oppii aina maksimoimaan mahdolliset tuet? Jos opiskelun aikana maksimoi tuet ja valmistuttuaan toimeentulotuet, niin miten näette tämän vaikuttavan nuoren motivaatioon hakea itse ratkaisua toimeentulo-ongelmiinsa?

      Voi olla vaikeaa muuttaa ajatteluaan, jos nuoresta saakka vanhemmat ovat puhuneet ”tee näin niin saat täydet tuet” -tyyliin. Missä vaiheessa nuori sitten yht’äkkiä alkaa ottaa itse vastuun elämästään? Tuet ovat toki suunniteltu tiettyihin elämäntilanteisiin, mutta ovatko ne hyviä tavoitteita?

      Itse olisin kovin tyytyväinen, jos oma lapseni vuosien kuluttua tulisi toimeen opiskeluaikansa omilla tuloillaan ja myöhemmin mahdollisen työttömyyden uhatessa hänellä olisi myös jotain jemmassa. Olen melko varma, että tällaisella ajattelulla varustettu nuori myös löytää paremmin menestystä edestään hankalassakin työmarkkinassa.

      Ja on aika riskaabelia mielestäni ajatella tällä hetkellä, että vuosien päästä tuet elättävät nuoren – maassa jossa on juuri näitä tukia leikattava niiden suuretn kustannusten takia. Itse en opeta lastani turvautumaan 10 vuoden päästä tukiin, tukiin joita silloin ei enää edes välttämätää ole.

      Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 7, 2017 at 10:18 am
      • Itse olen sijoittanut lasten saamat lahjarahat, sekä osingot ja myyntivoitot arvopapereihin. Tahti on ollu se, että alakouluun mentäessä on ollut viisinumeroinen summa arvo-osuustilillä. Tästä suurin osa on realisoimatonta tuottoa, koska lahjarahat eivät kovin kummoisia ole olleet, vain muutama satanen vuodessa. Toki rahoilla olisi voinut karkkia ja energiajuomaakin ostaa, mutta uskon että tämä ratkaisu palvelee myös lapsia. Käyttörahaa on annettu tilanteen ja tarpeen mukaan harkiten. Kiinnostusta sijoittamiseen alkaa löytymään nyt myös jälkipolvelta.

        Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 7, 2017 at 11:38 am
  5. Opetin kolme lastani tähän kun olivat tarpeeksi vanhoja. Yhdellä salkku kasvaa, yhdellä opinnot kasvattavat pääomaa kolmannella mikään ei vielä ole selvinnyt. Sama kasvatus kaikilla. Jokaisella kuitenkin oma tie jota mennään- talousasioiden perusjutut kuitenkin kaikilla hyvin hallussa. Osaavat myös laittaa itse ruokaa ja siivota, yms tarpeellista. On vanhempien valinta opettaa esimerkillä ei väkisin

    Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 3, 2017 at 4:50 pm
  6. Kiva että pyritte edistämään säästämistä myös lasten osalta. Seuraavaksi voisitte kehittää myös hinnoitteluanne tukemaan koko perheen säästämistä. Ensimmäinen, pieni askel olisi välityspalkkioiden määräytyminen koko perheen kaupankäyntiaktiivisuuden mukaan. Tuntuu hassulta että salkkuryhmän sisällä olevissa salkuissa on eri palkkiot lasten salkkujen osalta. Kuitenkin usein yksi ja sama asiakas vastaa kaupankäynnistä kaikkien salkkujen kohdalla. Mielestäni kaikkien salkkuryhmässä olevien salkkujen pitäisi vaikuttaa palkkiotasoon ja tason pitäisi olla sama kaikkien salkkujen osalta. Tämä saattaisi jopa lisätä teille tärkeää kaupankäyntiakviitisuutta ja houkutella keskittämisedun nimissä Nordnettiin myös lisää salkkuja.

    Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 3, 2017 at 4:36 pm
  7. Kannattaa huomioida myös sijoitustuottojen vaikutus opinto- ym. tukiin. Voi olla ikävä yllätys, kun yliopistossa kaverit dokaa valtion piikkiin ja itse joutuu tuhlaamaan säästönsä…

    Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 2, 2017 at 9:03 pm
  8. Sama edellä kirjoittaneeseen. Paras tapa säästää lapselleen on säästää itselleen ja jakaa siitä hyvää eteenpäin. Joidenkin verojen miettiminen kymmenien vuosien ajanjaksolla on naiiviudessaan niin typerää että ihan päähän sattuu. Helsingin hallintokuplan apinat eivät tiedä edes mitä sähläävät ensi vuonna, saati sitten parin vuosikymmenen päästä.

    Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 1, 2017 at 11:09 pm
  9. Säästän ja sijoitan omalle lapeselleni kuukausittain (Nordnetin Superrahasto), mutta en missään nimessä hänen nimissään.

    Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 1, 2017 at 11:56 am
    • Omiin nimiin ei kannata säästää, jos jossain vaiheessa haluaisit oikeasti siirtää varat lapsen omiin nimiin. Jos lapset varat on sinun nimissä ja siirrät ne lapsellesi joudut maksamaan niistä lahjaverot, jos annettu summa on yli 4999 euroa kolmen vuoden ajalta. Pikku summien osalta ongelmaa siirroissa ei ole, mutta jos puhutaan pitkän aikavälin säästämisestä, summat voivat nousta merkittävän suuriksi. Silloin on aivan turhaa maksella ylimääräisä veroja siirtäessäsi varoja lapsen nimiin.

      Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 3, 2017 at 5:30 pm
      • Tarkoitus on aloittaa tulevien tuottojen siirrot lapselle 15-20 vuoden aikajänteellä, kun hän täyttää 18 vuotta. Näin homma on verotehokasta ja jätkä oppii rahan arvon. Samalla voidaan katsoa, miten tuotot käytetään / sijoitetaan.

        Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 5, 2017 at 9:14 pm
      • Kannattaapas, jos lapsesta kasvattaa kunnianhimoista niin pieni persaukisuus on hyvästä. Hankkikoon enemmän onaisuutta kuin vanhempansa jos kaipaa. Meillä on ollut muutaman vuosisadan perinne maanviljelyn lopettamisen jälkeen että lapsille hankitaan kulkupelejä. Aikanaan oli hevosia ja moottoripyöriä, nykyäön autoja. Velvoittaa eri tavalla muakin hankkimaan varoja että järjestän samat lapsille (3kpl).

        Vastaa | Raportoi kommentti maaliskuu 3, 2017 at 9:50 pm