Martin Paasi
Ensin Brexit, sitten Trump. Valitaanko seuraavaksi EU –vastainen Marine Le Pen ranskan presidentiksi jaAlternative für Deutschland (AfD) saksan uudeksi valtapuolueeksi? Populismi ja sen mukana kasvava protektionismi on todellinen uhka, paitsi maailmantalouden elpymiselle, varsinkinsen puolesta äänestäville kansantalouksille.
Protektionismilla tarkoitetaankotimaisten tuottajien suojaamista ulkopuoliselta kilpailulta esimerkiksi suojatullein, valtion suoralla tai epäsuoralla avulla, suojatulleintai kiintiöin. Syinä ovat sinänsä hyvät tarkoitusperät kuten oman tuotannon, työllisyydenja omavaraisuudensuojaaminen. Protektionistisetkeinot ovat kuitenkin väärät ja johtavat päinvastaiseen tulokseen.
Protektionismi
Kuvitellaanpa esimerkiksi, ettäEspoo päättäisi sulkea rajansa tuontitavaralta ja kuntaanmuuttajilta. Perusteluna olisi tietenkin espoolaisten työpaikkojen ja yritystensuojeleminen. Espoossahan on tunnetusti paljon osaavia ihmisiä ja kannattavia yrityksiä. Sulkemalla rajat kukaan ei vie espoolaiselta työpaikkaa, eikä mikään muualta tuotu tuote tai palvelu syrjäytäEspoossa tuotettua tuotetta tai palvelua. Näin Espoolaisten työpaikat,yritykset ja talous ovat turvatut?
Koska muualla tuotettuja tuotteita ei saa tuodaEspooseen, syntyy uusia työtilaisuuksia. Espoolaiset saavatnyt tuottaa omat autonsa, vaatteensa, ruokansa ja hammastikkunsa. Koska Espoolaiset markkinat ovat pienet, tuotteiden hinnat lähtevät kuitenkin nousuun. Uuden automallin tuotekehityskustannukset kun täytyy upottaa muutaman sadanvuosittain myydyn auton hintaan. Hammastikkuja varten ei kannata pystyttää tehdasta. Niinpä hammastikut vuollaankäsin.
Pienimuotoisen tuotannon seurauksen lisäksi tuotteiden laatu heikkenee, koska ulkopuoliset osaajat eivät ole tervetulleitaEspooseen. Espoolaiset eivät voi olla kaikessa yhtä hyviä kuin kaikki muut oman alansa ammattilaiset maailmalla. Ei vaikka koulujärjestelmä olisi kuinka hyvä.Espoossa riittää ensiksi töitä, mutta koska tuotteet ja palvelut ovat kalliita ja huonoja, talous näivettyy. Ihmisillä ei ole varaa hankkia samoja asioita kuin ennen. Ei edes espoolaisella vientiyrityksen työntekijällä, jonka tulot säilyvät ennallaan.
Tästä kaikesta seuraa se, että neosaajat, joille riittää kysyntää muualla muuttavat pois – viimeistäänjulkisten palveluiden rahoittamiseksi tarvittavien95 prosentin tuloverojen takia. Niinpä verot nousevat entisestään. Näin espoolaisilla on entistä huonommin varaa ostaa espoolaisia tuotteita ja palveluita.Syntyy konkursseja. Espoo velkaantuu ja lainoittajat kaikkoavat.Elintasosta voidaan olla montaa mieltä,mutta useimpien espoolaisten mielestä se on tässä vaiheessa heikentynyt. Vaikka ruoka olisikin lähituotettua.
Vapaakauppa
Protektionismin vastakohta on vapaakauppa. Siinäihmiset ja yritykset voivat vapaasti käydä kauppaa keskenään myös valtakunnanrajojen yli.Vapaakauppa on kuitenkin poliittisestihankala asia. Sen on viimeaikoina voinutEU:ssa selvästi aistia. Vaikka hyödyt ovat massiivisia, ne ovat epämääräisiä. Haitat sen sijaan ovatkohdistettuja, kannustaensiitä kärsiviä ajamaan äänekkäästiprotektionismia.
Vapaakaupankannustajat ovat maailmallaedustaneet valtavirtaustaviimeiset kuusi vuosikymmentä. He ovat kuitenkin aliarvioineet nyt toteutuneet riskit siitä, että merkittäviäosia yhteiskunnista ovatjääneetpaitsioon. Erilaisten tuotantojen hakeutuessa niille optimaalisiin maihin–kuten käsityövaihteista hyötyvä lenkkareiden tuotanto Kiinaan – alkuperäiset työntekijät ovat kärsineet. Tämän ehkäisemiseksi olisi tarvittu määrätietoisia rakenteellisia muutoksia avittavia toimenpiteitä, joita kuitenkin impotentit poliitikot ovat jättäneet toteuttamatta.
Niinpä nyt kuudenkymmenen länsimaisen rauhan ja talouskasvun vuoden jälkeen on nationalismi ja protektionismi ja sen vuoro. Siinä häviävät kaikki. Sen ovat myös talousviisastelijat huomanneet. Tuottavuus ei ole viime aikoina parantunut totuttuun tahtiin. Myös keskimääräinen vuotuinen osakemarkkinatuotto on ollut hidastumaan päin.
Aiheesta lisää
The Economist: The Concencus Crumbles
The Harvard Business Review: Why Protectionism doesn’t pay
Bloomberg: The Lure of Protectionism Will Grow
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteestamartin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella@MartinNordnetja puhelimitse numerosta 050 5918292.Kuvan lähde: Adobe Stock.
Kiitos selkeästä kirjoituksesta.
Vain yksi kohta kirjoituksessa jää epäselväksi tai jotenkin arvoitukselliseksi. Kirjoittaja esittää, että vapaakaupan haittojen “ehkäisemiseksi olisi tarvittu määrätietoisia rakenteellisia muutoksia avittavia toimenpiteitä, joita kuitenkin impotentit poliitikot ovat jättäneet toteuttamatta.”
Mitäköhän nämä määrätietoiset rakenteelliset muutokset mahtaisivat olla?
Oma arvaukseni on, että hyvinvointivaltiota ja sen turvaverkkoja olisi pitänyt purkaa paljon nykyistä enemmän ja jo aiemmin, jolloin täkäläinen palkkataso olisi laskenut globaalisti kilpailukykyiseksi.
(Ehkä yhtälailla epäämääräisesti todettakoon, että..) Tarvittavat rakenteelliset muutokset ovat niitä jotka:
1) lopettaisi Suomesta ne työt joita täällä ei kannata tehdä
2) varmistaisi, että kaikki edellisestä syystä työttömäksi jääneet saisivat uudet (taloudellisesti kannattavammat) työt
3) tukisi yrittämistä ja työntekoa ylipäätään (tuloloukut)
Eli kaikki sellainen mikä kasvattaisi työssä käyvien määrää, työtehtäviä ja näiden taloudellista lisäarvoa Suomessa. Mielestäni varsinkin kohta 2 on jäänyt toteuttamatta.
“2) varmistaisi, että kaikki edellisestä syystä työttömäksi jääneet saisivat uudet (taloudellisesti kannattavammat) työt”
Nykyisinhän toimitaan niin, että pyritään varmistamaan työnsä menettäneen päätyminen hullujenhuoneella järjettömän pompottelun vuoksi…
Vapaakauppa ja pääomien vapaa liikkuminen yhdistettynä globaaliin markkinaan on erittäin huono isäntä. Markkina ei koskaan tuota tavallisen kansalaisen kannalta hyvää ratkaisua tällaisessa ympäristössä. Taloudellinen toiminta optimoitui vain sijoittajan edun kannalta. Tätä on hyvin naivia nähdä kannatettavana asiana. Taloudellinen toiminta vaatii sääntelyä ja ohjausta aivan muilla ehdoilla.
Jatkuvan kasvun ja tuottavuuden ideologia on heikon järjenkäytön ja realiteettien unihduksen tulos. Globaali talous ja ihmiskunta tulee tarvitsemaan yhä enemmän keskitettyä suunnittelua, sopimista ja valvontaa. Ihmismassojen ja luonnonvarojen sekä ympäristön yhteensovittaminen ei ole markkinavoimien näkymättömän käden hallittavissa eikä sitä tule alistaa sille. Se johtaa täystuhoon.
Protektionismi nousee, ja sitä vaan päivitellään. Mutta miksi protektionismi kasvattaa suosiotaan? Keskusta, Sdp ja Kokoomuus olleet hallitusvastuussa vuorotellen jo lähes 50vuotta, em puolueet ajaneet väärää politiikkaa, eivätkä suostu muuttamaan uusliberaali politiikkaansa, joka suosii eliittiä ja hyviä veljiä.